Sanoin etten tiedä kuka lapsen isä on. Tiedän kuitenkin. Paperit tehtiin jo, ja kunta maksaa 120e kk . entä jos kerron nyt, kuka isä on? tehdäänkö verikokeet ja elatusmaksupäätös?
voinko muuttaa mieltäni
isyyden tunnustamisesta?
21839
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
on sillä selvä mutta jos ei tunnusta niin lasteenvalvojan kautta isyyden selvitykset ja oikeuteen jos isä ei tunnusta.
...eli oli isä mitä mieltä olikin, voitan jutun, koska tiedän että hän on isä`???
mies itse halua oma-aloitteisesti tunnnustaa lasta. Säästyt paljolta riesalta, kun sinun ei tarvitse viedä lasta tapaamisiin ja odotella elatusmaksuja, jotka maksetaan pitkin hampain ja epäsäännöllisesti.
Voit kertoa lapsellesi kuka hänen isänsä on, ja kun lapsi on täysi-ikäinen, hän voi itse nostaa isyyskanteen, jos haluaa.
Mä olen kyllä luullut, että elatustuki on jo 139 e, mutta ehkä muistin väärin.
tunnustetulla lapsella on oikeus periä isänsä
Jos olet kerran kieltänyt lapsen isän, niin pysy päätöksessäsi. Älä pilaa toisen elämää omalla hölmöilylläsi. Lapsen isältä olet vienyt oikeuden olla hänen isänsä, joten raha on väärä motivaattori. Olisit miettinyt aikaisemmin.
tutkittu. Ei se miehen "tunnustamisesta" mitään riipu. Jos dna-näyte todistaa miehen isäksi, hänet tuomitaan isäksi tunnustipa tai ei.
Kuten sanoin lapsi voi aikuisena itse nostaa tuon isyyskanteen, jos isä on vielä elossa. Kaikki miehet eivät myöskään ole rikkaita, joten perittävää ei ehkä tulevaisuudessa olisi ja riesan joka tapauksessa saa vastahakoisesta isästä. Pahimmassa tapauksessa mies voi ruveta vaatimaan lapsen huoltoa itselleen.
Kauas on tultu lapsen edun huomioimisesta jos mielipiteesi eivät olleet turha trolli.
Kaltaistesi vuoksi lapset pitäisi erotilanteissa oletusarvoisesti määrätä asumaan isiensä luokse ja äidit voisivat kelpoisuuteensa todistettuaan anoa lähivanhemmuutta.
Jos naisissa olisi enemmän minun kaltaisani, niin ei olisi avioerojakaan. Olen ollut saman (ainoan) mieheni kanssa naimisissa jo yli 30 vuotta ja kasvattanut lapsemme aikuisiksi, -eikä meillä ole mitään aikomusta erota toisistamme.
En kuitenkaan anna kenellekään epärealistisia neuvoja, vaan pyrin aina ottamaan erilaiset tilanteet huomioon. Jos on saanut au-lapsen, ei kannata ryhtyä rakentamaan mitään "paperiperhettä", vaan pyrkiä yksin kasvattamaan lapsestaan kunnon ihminen.
Lapsen isästä on vain haittaa, jos hän ei ole äidin aviomies. Lapsi voi myöhemmin saada isäpuolen, jos äiti avioituu. Tässä ei ollut kyse avioerosta, vaan au-lapsesta, joten tilanne on aivan toinen.
Isän kanssa aikoinann sovimme, etten velvoita häntä mihinkään. Isä tietää lapsestaan ja lapsi myös tapaa häntä toisinaan. Että eipä leimata heti huonoksi ihmiseksi., kun ei tiedetä faktoja!
Jos olet sopinut tuon miehen kanssa, ettet velvoita häntä isyyteen, niin pidä sanasi. Voit kertoa tuon asian (siis miksi hänellä ei ole isän nimeä väestörekisterissä) lapsellesi, kun hän on aikuinen. Hän ymmärtää kyllä.
väärää tietoa jaellaan. Lapsella on oikeus vaatia isyyden selvittäminen kun hän on 15v. Ei tarvitse odottaa sinne 18v...Ja mitä mieltä lapsi mahtaa olla kun alkaa ymmärtämään?
Alkaa jossain vaiheessa kysymään kun on isäni?
Papereissa vain viiva? On todella heikkoa, jos äiti omavaltaisesti kieltää lapselta isän! Vaikka isä ei haluaisi olla missään yhteydessä lapseen, niin silti sillä on merkitys, että isyys on tunnustettu.
Miten voit sanoa, että isästä on vain haittaa, jos vanhemmat eivät ole avioliitossa? Miten isän ja lapsen suhteeseen vaikuttaa vanhempien parisuhteen muoto? Lapsella on oikeus molempiin vanhempiin. Alkuperäiselle kysyjälle: vaikka olet allekirjoittanut paperin siitä, että isyyttä ei selvitetä, voit milloin tahansa ottaa yhteyttä lastenvalvojaan ja ilmoittaa, että isyys selvitetään. Sillä, että olet sanonut, ettet tiedä isää, ei ole merkitystä.
Näin yksinkertaista seon, mutta en kyllä pitäisi tuohon miehen enää mitään yhteyttä, enkä antaisi lapseni tavata häntä. jos isä muuttaa myöhemmin mielensä, hän voi tunnustaa lapsen.
Au-isä, joka roikkuu kannoilla, estää äidin avioitumisen paljon tehokkaammin kuin yksi lapsi. Miehellä oli tilaisuus kosia. Kun hän ei tätä tehnyt, hän on pois pelistä.
Ap:lle älä katso taaksesi, äläkä noudata typeriä neuvoja. Tuosta mmiehestä ei ole muuta kuin haittaa sinulle.
tunnustaa isyyttään, ettei tarvitsisi maksaa elatusmaksuja ja myöhemmin jättää perintöä au-lapselle. Ehkä mies on naimisissa. Ap ei kylläkään ole kertonut onko vai ei.
.. lapsen isä on entinen AVIO-mieheni, mutta koska epäili että olen toiselle miehelle raskaana, vaati että teen abortin. Tuossa tilanteessa pakkasin laukkuni ja kun mies käänsi selkänsä, lähdin kotoa enkä koskaan enää palannut. Tuo oli syy, miksi halusin pyyhkiä koko miehen elämästäni. En sellaista miestä pakota isäksi joka ei sitä halua. Lapsen oikeus kuitenkin ON tietää isänsä, eikä se tuota tasan mitään ongelmia lapselle, että väestörekisterin papereissa on viiva!!! Lapsella on oikeus tavata isäänsä, ellei tämä täys mul**u ole, ja olen sen mahdollisuuden suonut lapselleni isänsä sikamisuudesta huolimatta. Halusin kuitenkin kysyä, voinko muuttaa mieltäni , koska ei sekään ole oikein että yhteiskunta elättää lasta jonka isä on tiedossa ja jota lapsi haluaa tavata. Perintöä tältä mieheltä ei tule koskaan jäämään joten siltä osin leskustelu on turhaa. Jos itse olisin rahan perään, olisin isyyden jättänyt kieltämättä(avioliitossa kun se tulee automaattisesti)
lapsen isä on ex aviomieheni. vaati tekemään abortin kun raskaus selvisi, joten pakkasin tavarani ja muutin pois koskaan palaamatta.
aviomies on automaattisesti isä ja lapsi aviolapsi, vaikka nyt olettekin jo eronneet. Lakihan sanoo näin. Mitähän nyt taas on sekoiltu? Olitteko jo eronneet virallisesti, kun teitte tuon lapsen? Miksi ihmeesssä? Nyt alkaa kyllä tuntua siltä, että juttusi on provo.
meillä esim oli lähes pakko allekirjoittaa vihdosta viimein kieltopaperi isyyden selvittämiselle ihan sen vuoksi, että saadaan olla hullulta isiltä ja sen uudelta vaimokkeelta rauhassa ja pysytään hengissä, kun alko loppu peleissä tuleen jo tappouhkauksia koko suvulle!!! että mieti vähän...
huh mieleen kun lukee näitä! Mistä te onnistutte aina kaivamaan noita hulluja ja sekopäitä siittäjiä ? Luulis, että tarjokkaissa on tasokkaampiakin.
Teet elämäsi virheen, jos nyt haluat "väkisin" lapselle tunnustetun isän. Mieti tarkkaan, mitkä ovat seuraukset. Ei isä varmaankaan helpota sinun elämääsi, päinvastoin. Voi jopa tehdä kanteluita huomasta lapsen hoidoista ja soskun tätit juokset yhtenään tarkastamassa tilannetta. Elarit aina myöhässä, jos tulee ollenkaan. Henkinen paine kasvaa selvästi, ja mikä tärkeintä, se heijastuu aina lapseen. Voi alkaa vaatia lasta itselleen ja jne.
Jos nyt kaikki ok, niin miksi tekisit todella huonon päätöksen.
no ehkä nyt kuitenkin tiedän mitä puhuin, kun sanoin että isyys on tunnustamatta. aina tätä samaa provo epäilyä. kävin sanomassa sossun tädille syntymän jälkeen, etten aviomieheni kanssa harrastanut siihen aikaan seksiä kun lapsi sai alun, vaan että lapsi on syrjähypyn tulos. nimenomaa halusin mieheni ulos koko raskaudesta, tappouhkauksia ym paskaa kun sain koko raskaus ajan niskaan. nämä teidän neuvot ovat kyllä auttaneet päättämään, että ns. oikea isä ei tule saamaan lasta nimiinsä ikinä. olkoon, hitto.