haluat minut, lähellesi taas
et koskaan lannistu
ja hymysi ulottuu silmiin saakka
siitä tiedän, et teeskentele
rakastat, rakastat
minä taas
elämän kylmettämä
vanhat haavat
pistävät piikit
silti sinä luotat minuun
odotat päivää
jolloin aurinko
sulattaa kohmeisen sieluni
ja silloin tulen sinua vastaan
ja olemme
todella yhtä
et koskaan lannistu
ja hymysi ulottuu silmiin saakka
siitä tiedän, et teeskentele
rakastat, rakastat
minä taas
elämän kylmettämä
vanhat haavat
pistävät piikit
silti sinä luotat minuun
odotat päivää
jolloin aurinko
sulattaa kohmeisen sieluni
ja silloin tulen sinua vastaan
ja olemme
todella yhtä
Vastaukset 7
Vanhimmat
pidän tästä runosta,
siinä toivo elää ja siinä luotetaan rakkauden parantavaan voimaan.
Aurinko? Elämäsi aurinko? Rakkaus ja läheisyys?
ja toivossa edetään...
pidin lukemastani,
olen tummien runojen ystävä ollut aina.
Ja tämän runon toinen säkeistö eritoten osuu
minuun. Siinä on hienoja lauseita, hiukan satut-
taviakin. Silti päätös on ihana.
Toivo kantaa, se on totta. Älä unohda sitä
tänäänkään.
toivon tuoja sanoillasi, huomaan. Se on ihanaa. Sanat todella on kummallisia, ne tarttuu sydämeen ja vaikuttaa suuntaan jos toiseen tietenkin, välillä.
kiitos!
Tästä. Tuo ensimmäinen säkeistö
kertoo minullekin sen tärkeimmän..
kiitos!
lämmittivät...