Te joilla on epilepsia ja vauvaikäinen lapsi..
Miten selviätte päivästä?
Olen kotona yksin vauvan kans(niinku äidit yleensäkin tietty) ja pelkään niin älyttömästi..
Jos menen pesemään peppua niin ilmoitan äidilleni siitä joka tietää odottaa hämysoittoani seuraavan 5min aikana ja jos sitä ei tule niin hän soittaa naapurilleni tms.
(siis varoiksi jos olen saanut kohtauksen ja tiputtanut vauvan samalla kiviselle lattialle).
Voimat menee tähän joka sekunnin varoiksi miettimiseen..aina ruokailun jälkeen ajattelen että huh, nyt vauva jaksaa ainakin pari tuntia ku on vatsa täynnä..
Muistanko vauva-ajasta mitään ku pelkään vaan koko ajan..
Anteeksi tää vuodatus mutta pelkään vaan niin kamalasti ja väsyttää.
Miten selviätte päivästä?
Olen kotona yksin vauvan kans(niinku äidit yleensäkin tietty) ja pelkään niin älyttömästi..
Jos menen pesemään peppua niin ilmoitan äidilleni siitä joka tietää odottaa hämysoittoani seuraavan 5min aikana ja jos sitä ei tule niin hän soittaa naapurilleni tms.
(siis varoiksi jos olen saanut kohtauksen ja tiputtanut vauvan samalla kiviselle lattialle).
Voimat menee tähän joka sekunnin varoiksi miettimiseen..aina ruokailun jälkeen ajattelen että huh, nyt vauva jaksaa ainakin pari tuntia ku on vatsa täynnä..
Muistanko vauva-ajasta mitään ku pelkään vaan koko ajan..
Anteeksi tää vuodatus mutta pelkään vaan niin kamalasti ja väsyttää.
Vastaukset 7
Vanhimmat
soitappa kunnallesi ja pyydä sellaista ranneketta jossa on hälytyskello. ehkä (?) kerkeät painamaan nappia kuitenkin kohtauksen alkaessa. vaihda vaipat lapselle lattiatasolla.
voit myös syöttää lapsen sitterissä eikä syöttötuolissa. kaikista sängyistä jalat pois.
leiki lapsen kanssa lattialla ja vältä kaikkia nostamisia.
kaikki ns. lattia tasolla. sain kohtauksia paljon vauvan ollessa pieni.Stressi , yövalvomiset (yössä nukuin 2-5h katkonaisesti)lääkkeiden annos oli ihan persiistä. Isompaa lastamme opetimme hakemaan naapurista apua, mutta onneksi mies oli aina kotona kun sain isot kohtaukset.
Vaikutuksista epilepsiaan?
"Epilepsia
Epileptiset kohtaukset voivat liittyä D-vitamiinin puutteeseen38. Se voi alentaa kohtausten
kynnystä ja lisätä kohtausten esiintyvyyttä. Monet kouristuksia estävät lääkkeet häiritsevät
kalsitriolin muodostumista munuaisissa ja edistävät sen eritystä virtsaan. Nämä lääkkeet
voivat johtaa D-vitamiinin puutteesta aiheutuviin epileptisiin kohtauksiin39. Toisaalta,
annettaessa ergokalsiferolia 107–430 μg/pv, kohtausten tiheys voi vähetä merkitsevästi."
http://www.biovita.fi/suomi/pdf/D-vitamiini.pdf
Uutiskirje html-versiona
Uutiskirje 3 / elokuu 2008
http://www.biovita.fi/suomi/uutiset_tiedotteet/uutiskirje20080828.html
Uutta tutkittua tietoa, terveysuutisia
Uusinta tutkittua tietoa D-vitamiinista
http://www.biovita.fi/suomi/pdf/D-vitamiini.pdf
Vanhenemis- ja sairausgeenien vaimentaminen
http://www.biovita.fi/suomi/terveyssivut/gerontogeenit.html
Anorektikoilla pysyviä rakenteellisia aivomuutoksia
http://www.biovita.fi/suomi/uutiset_tiedotteet/210808_01.html
Mä sain kohtauksia ku ensimmäinen lapseni syntyi. Poika oli pesultatulon jälkeen sylissäni mutta onneksi tuli "ennakkotunne" kohtauksesta ja tajusin laskea pojan lattialle makaan. Pojalla oli paha koliikki ja yöunet jäi vähiin, ja kaiken lisäksi muutenkin olin pojastani "ylihuolehtivainen" joten oli ylimääräistä stressiä joka provosoi lisää kohtauksia. Sitten kun pikku hiljaa opin luottamaan että kyllä pojalla on kaikki hyvin ja me pärjätään niin myös kohtaukset vähenivät. Lisä stressiä toi myös se että mieheni teki myös yötyötä eikä saanut nukuttua joten huolehdin myös hänen hyvin voinnistaan.. Yritä uskoa siihen että kaikki menee Teillä hyvin, ja yritä olla stressaamatta "turhilla" ajatuksilla / peloilla niin ehkä myös kohtauksesi vähenevät.
Mua helpottaa..helpottaa jo se että joku ymmärtää :)
Itse sain ensimmäisen epilepsiakohtaukseni vuoden vaihteen jälkeen, kolme viikkoa vauvan syntymän jälkeen. Toinen tuli sitten vajaan kolmen kk:den päästä ensimmäisestä.
Tämän jälkeen aloitettiin lääkitys, eikä ole ollut kuin yksi pieni, (yöllä, ei iso, tajunta säilyi, kesto oli lyhyt, kahdella ensimmäisellä kerralla taju mennyt, herätty ambulanssissa...)
Lääkitys näyttäisi siis purevan. Itse muistan aluksi pelänneeni, mitä sitten, jos saan kohtauksen ollessani lasten kanssa yksin kotona.
Se kulutti ihan hirveästi energiaa, nyt olen alkanut ajattelemaan, että sille en sitten voi mitään, ja jos niin käy, todennäköisyys sille, että jotain peruuttamattoman kamalaa lapsilleni tapahtuu, on kuitenkin oikeasti kovin pieni.
Kyllähän tuo pelko vielä välillä takaraivossa muistuttaa itsestään, mutta yritän sen tietoisesti työntää syrjään.
Niin ja vanhimmalle lapselle on kerrottu, että menee naapuriin, naapuri tietää sairaudestani.
Mä sain ensimmäisen kohtauksen kun olin 29vko;lla raskaana, tän vuoden helmikuussa.. Ja toinen tuli vauvani ollessa n.4kk nyt syksyllä syyskuun alussa joten ei niitä ole kauheasti ollut ja ekan jälkeen olinkin rauhassa mutta ton syyskuun jälkeen oon tuntenu itseni jo välillä hulluksi..Onneksi ihmiset puhuvat kokemuksistaan..Pystyn ymmärtämään jotakin paremmin :)
Voimia sulle ja lämmin halaus!