Aatami ja Eeva

saisko rakentavaa keskustelua?

miksi Jumala etsi Aatamia(missäs olet)?paratiisisa syntiin lankeemuksen jälkeen. eikä Eevaa joka houkutteli Aatamin maistamaan kiellettyä hedelmää?

miksi Aatami vetosi Eevaan ? vaimo jonka minulle annoit.
771668
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 77

Vanhimmat

Että mies on vaimon pää, ja miehen olisi pitänyt pitää nainen kurissa ja nuhteessa .

Äänestä
  • olisi pitänyt pitää nainen Herran kurissa ja nuhteessa? Kertomus ihmisestä, miehestä ja naisesta, Paratiisissa ei todellakaan tue tuota väitettä. Raamatun kolmessa alkuluvussa on paljon syvemmät merkitykset kuin miehen ja naisen aviosuhde ja miehen oletettu valta hallita puolisoaan.

    Äänestä

  • toinen rivikristitty kirjoitti:

    olisi pitänyt pitää nainen Herran kurissa ja nuhteessa? Kertomus ihmisestä, miehestä ja naisesta, Paratiisissa ei todellakaan tue tuota väitettä. Raamatun kolmessa alkuluvussa on paljon syvemmät merkitykset kuin miehen ja naisen aviosuhde ja miehen oletettu valta hallita puolisoaan.

    ota huomioon sitä, että monet naiset joutuvat pitämään miehiään kurissa ja nuhteessa...!

    Äänestä

  • ei ollenkaan kirjoitti:

    ota huomioon sitä, että monet naiset joutuvat pitämään miehiään kurissa ja nuhteessa...!

    Se tuli esille, aloituksessa ? Huom. minä vastasin siihen . ok .Sinä saat ojentaa minua kyllä !

    Äänestä

  • toinen rivikristitty kirjoitti:

    olisi pitänyt pitää nainen Herran kurissa ja nuhteessa? Kertomus ihmisestä, miehestä ja naisesta, Paratiisissa ei todellakaan tue tuota väitettä. Raamatun kolmessa alkuluvussa on paljon syvemmät merkitykset kuin miehen ja naisen aviosuhde ja miehen oletettu valta hallita puolisoaan.

    Sehän oli annettu, nimen omaan miehen alle .

    Äänestä

  • teutatess kirjoitti:

    Sehän oli annettu, nimen omaan miehen alle .

    Herra Jumala sanoi naiselle, että hänen tahtonsa on annettu miehen alle ja tämä on vallitseva naista. Näillä sanoilla Herra Jumala ilmoitti naiselle, että mies tulee hallitsemaan naista joka tapauksessa. Naisen oli viisainta alistua, jotta rauha säilyisi, mutta Herra Jumala ei antanut miehelle käskyä hallita naista.

    Äänestä

  • Toinen rivikristitty kirjoitti:

    Herra Jumala sanoi naiselle, että hänen tahtonsa on annettu miehen alle ja tämä on vallitseva naista. Näillä sanoilla Herra Jumala ilmoitti naiselle, että mies tulee hallitsemaan naista joka tapauksessa. Naisen oli viisainta alistua, jotta rauha säilyisi, mutta Herra Jumala ei antanut miehelle käskyä hallita naista.

    Päin vastoin mies on jopa velvollinen kuolemaan naisen puolesta, jotta tällä olisi hyvä olla, niin Kristus joka on esikuva miehestä, rakasti seurakuntaa joka on esikuva vaimosta.

    Äänestä

Jumala kysyy sinultakin, "missä olet", jotta kysyisit sitä itse itseltäsi.
Emme kai luule, että Jumala oli unohtanut taskulamppunsa ja Mustinsa kotiin???

Äänestä

Aatamia, koska tämä oli mielessään jo syyttänyt vaimoa hedelmän syömisestä, vaikka Herra Jumala oli kieltänyt häntä itseään syömästä tuosta puusta. Vierittämällä syyn vaimon niskaan ja vetämällä hänet mukanaan piiloutumaan Herra Jumalan kasvojen edestä Aadam luuli pystyvänsä itse vapautumaan syyllisyydestä. Aadam ei syytänyt lankeamisestaan vain vaimoa. Hän syytti myös Herra Jumalaa huonosta avusta, jonka tämä oli antanut hänelle. Vaimo, jonka annoit minulle....

Herra Jumalan ei tarvinnut kysyä vaimolta, missä tämä oli. Herra Jumala tiesi, että vaimo oli jo täysin tietoinen, mikä vahngon oli aiheuttanut. Vaimo tiesi, että käärme oli pettänyt hänet. Siksi Herra Jumala kysyi vaimolta: "Miksi teit sen." Siihen tuli heti syyllisyyden tunnustus - käärme petti minut ja minä söin.

Raamatun kertomuksesta ei saa ollenkaan sitä vaikutelmaa, että vaimo olisi houkutellut miestä. Hän vain söi itse ja antoi miehelleen ja tämäkin söi. Kertomuksesta käy kuitenkin ilmi, että käärme todella viekkaudella sai vaimon lankeamaan.

Äänestä
  • Jumala tiedä ilman kyselemättä missäs olet?
    Yrittikö Aatami piiloutua kun häntä hävetti, kun huomasi olevansa alasti Jumalamme kasvoin edessä. Mekin haluaisimme ehkä joskus yrittää piiloutua.
    Voisko tänäpäivänä vaimo sanoa miehestään tai päinvastoin. Jumala sinähän tämän vaimon/miehen annoit. Eihän tästä tule mitään, olemme ihan eri maata.

    Äänestä

  • rivikristitty kirjoitti:

    Jumala tiedä ilman kyselemättä missäs olet?
    Yrittikö Aatami piiloutua kun häntä hävetti, kun huomasi olevansa alasti Jumalamme kasvoin edessä. Mekin haluaisimme ehkä joskus yrittää piiloutua.
    Voisko tänäpäivänä vaimo sanoa miehestään tai päinvastoin. Jumala sinähän tämän vaimon/miehen annoit. Eihän tästä tule mitään, olemme ihan eri maata.

    että sanookin...

    Tosin ehkä voidaan ajatella niinkin, että itsepä otin. Nimittäin miehen/vaimon itselleni. Ja voisiko siksi myöskin toisen jättää - kun on kerran ottanutkin?

    Äänestä

  • rivikristitty kirjoitti:

    Jumala tiedä ilman kyselemättä missäs olet?
    Yrittikö Aatami piiloutua kun häntä hävetti, kun huomasi olevansa alasti Jumalamme kasvoin edessä. Mekin haluaisimme ehkä joskus yrittää piiloutua.
    Voisko tänäpäivänä vaimo sanoa miehestään tai päinvastoin. Jumala sinähän tämän vaimon/miehen annoit. Eihän tästä tule mitään, olemme ihan eri maata.

    Jumalan ei tarvinnut itsensä takia kysellä missä Aadam luuraa, kysymys tehtii Aadamin itsensä takia.

    Siihen moni avioliitto kaatuu tänäkin aikana, kun syyllistä etsitään puolisosta ja sitten yritetään häntä parantaa.

    Itsensä kohtaamisesta päästään vasta avioliiton eheytymisen alkuun. Moni ei valitettavasti lähde sille tielle koska se sattuu niin kovasti.

    Toisen parantaminen ei satu, ja se käy meiltä kaikilta niin luontevasti.

    Äänestä

  • ja luulisin kirjoitti:

    että sanookin...

    Tosin ehkä voidaan ajatella niinkin, että itsepä otin. Nimittäin miehen/vaimon itselleni. Ja voisiko siksi myöskin toisen jättää - kun on kerran ottanutkin?

    Sitoutuminen ja liittyminen on aivan välttämätön parisuhteen onnistumiselle. Kaikki pakotiet, kuten mielikuvituspuolisot ja eropuheet on katkaistava kokonaan.

    Jos jomman kumman puolison, tai kummankin henkilöhistoriasta löytyy sen alkumetreiltä turvaton kiintynyssuhde ensimmäiseen hoivaajaan, niin kyky luottaa, sitoutua ja liittyä toiseen ihmiseen vaurioituu pahoin. Siitä tilasta on pitkä ja kivinen tie onnelliseen avioliittoon.

    Äänestä

  • Ahdas portti kirjoitti:

    Jumalan ei tarvinnut itsensä takia kysellä missä Aadam luuraa, kysymys tehtii Aadamin itsensä takia.

    Siihen moni avioliitto kaatuu tänäkin aikana, kun syyllistä etsitään puolisosta ja sitten yritetään häntä parantaa.

    Itsensä kohtaamisesta päästään vasta avioliiton eheytymisen alkuun. Moni ei valitettavasti lähde sille tielle koska se sattuu niin kovasti.

    Toisen parantaminen ei satu, ja se käy meiltä kaikilta niin luontevasti.

    se pitkälti näin on.
    Syntiturmeltunut osa niin mielellään syyttelisi toisia.
    Malkaa ei halutakkaan huomata mutta rikka kylläkin.

    Äänestä

  • ja luulisin kirjoitti:

    että sanookin...

    Tosin ehkä voidaan ajatella niinkin, että itsepä otin. Nimittäin miehen/vaimon itselleni. Ja voisiko siksi myöskin toisen jättää - kun on kerran ottanutkin?

    ero olisi helpompi ottaa jos ajattelemme että itse olen valintani päätökseni tehnyt.
    Kun toisaalta sekin kanta on olemassa, minkä Jumala on yhdistänyt niin sitä ei ihminen voi eroittaa. Jumala on valinnut avioparit toisilleen, vai onko?

    Äänestä

  • Ahdas portti kirjoitti:

    Jumalan ei tarvinnut itsensä takia kysellä missä Aadam luuraa, kysymys tehtii Aadamin itsensä takia.

    Siihen moni avioliitto kaatuu tänäkin aikana, kun syyllistä etsitään puolisosta ja sitten yritetään häntä parantaa.

    Itsensä kohtaamisesta päästään vasta avioliiton eheytymisen alkuun. Moni ei valitettavasti lähde sille tielle koska se sattuu niin kovasti.

    Toisen parantaminen ei satu, ja se käy meiltä kaikilta niin luontevasti.

    Jumalan ei tarvinnut etsiä, vaan hän halusi Adamin kysyvän itseltään ja pakenevan sitten Jumalan turviin.

    Raamatussa on monia käskyjä, joissa sanotaan: tee, älä tee, noudata, pidä, vaella jne.

    Se ei silti tarkoita sitä, että ihminen kykenisi pitämään käskyt, vaeltamaan minun käskyissäni, pitämään minun lakini, noudattamaan kaikkea mitä minä olen teille puhunut jne.
    Omanvanhurskauden saarnaajat tietysti uskottelevat niin.
    Omavahurskas voi kyllä tehdä monenlaista, mutta hän epäonnistuu toisessa ja joutuu oravanpyörään ja epätoivoon.
    Ihminen ei kykene yhtään mihinkään ilman Kristusta.
    Siksi heikoille olisi saarnattava uskosta, jotta he rakastaisivat Jumalaa ja olisivat niin kuin Paavali sanoessaan "en minä, vaan Kristus, joka minussa asuu".

    Äänestä

  • rivikristitty kirjoitti:

    ero olisi helpompi ottaa jos ajattelemme että itse olen valintani päätökseni tehnyt.
    Kun toisaalta sekin kanta on olemassa, minkä Jumala on yhdistänyt niin sitä ei ihminen voi eroittaa. Jumala on valinnut avioparit toisilleen, vai onko?

    että olen kyllä toisinaan ajatellut, että avioliitton solmiminen on ollut käsittämättömin tekoni...Sitten toisin ajoin olen taas ajatellut toisella tavalla, että juuri HÄN on se oikea!

    Aikoinaan pyysin johdatusta tähän ryhtyessäni, mutta en kuullut enkä nähnyt mitään, mikä olisi sanonut että tee niin tai älä tee niin. Eikös se ole uskon asia, että Jumala on valinnut avioparit toisilleen? Jos uskoo niin, on helpompi elää silloinkin, kun se muuten tuntuisi mahdottomalta.

    Mutta jos ihmiset eivät tekisi vääriä valintoja, miten voisi olla avioeroja kristityissä perheissä?

    Kyllä minusta kristittykin voi valita väärin - mutta miksi hän niin voi tehdä, sitä en tiedä. Ei tule mitään kiveä hänen päähänsä alttarilla estämään häntä tyhmästä valinnasta, jos tuo puoliso sellaiseksi sitten osoittautuu.

    On aika kaameaa ajatella niinkin, että avioliiton on jatkuttava, vaikka se olisi mikä helvetti tahansa.

    Eivätköhän kristityt ole yhtä erehtyväisiä kuin muutkin ihmiset...?

    Äänestä

  • Ahdas portti kirjoitti:

    Sitoutuminen ja liittyminen on aivan välttämätön parisuhteen onnistumiselle. Kaikki pakotiet, kuten mielikuvituspuolisot ja eropuheet on katkaistava kokonaan.

    Jos jomman kumman puolison, tai kummankin henkilöhistoriasta löytyy sen alkumetreiltä turvaton kiintynyssuhde ensimmäiseen hoivaajaan, niin kyky luottaa, sitoutua ja liittyä toiseen ihmiseen vaurioituu pahoin. Siitä tilasta on pitkä ja kivinen tie onnelliseen avioliittoon.

    yhden äidin lapsista joku solmii kestävän suhteen ja joku toinen taas ei?

    Onko äiti ollut kehno äiti toiselle ja toiselle ei? Vai onko joku lapsi jostakin syystä kykenemätön kiintymykseen?

    Samassa perheessä voi olla monenlaisia kohtaloita. Onko aina kysymyksessä lapsuuteen juontava syy-seuraussuhde? Vai olisiko syy jossakin muualla? Vai onko aina yleensäkään löydettävä syyllinen?

    Onko elämä yksinkertaistettavissa: kun teet näin, sinulle tapahtuu noin ja niin edelleen?

    Äänestä

  • Kristus minussa kirjoitti:

    Jumalan ei tarvinnut etsiä, vaan hän halusi Adamin kysyvän itseltään ja pakenevan sitten Jumalan turviin.

    Raamatussa on monia käskyjä, joissa sanotaan: tee, älä tee, noudata, pidä, vaella jne.

    Se ei silti tarkoita sitä, että ihminen kykenisi pitämään käskyt, vaeltamaan minun käskyissäni, pitämään minun lakini, noudattamaan kaikkea mitä minä olen teille puhunut jne.
    Omanvanhurskauden saarnaajat tietysti uskottelevat niin.
    Omavahurskas voi kyllä tehdä monenlaista, mutta hän epäonnistuu toisessa ja joutuu oravanpyörään ja epätoivoon.
    Ihminen ei kykene yhtään mihinkään ilman Kristusta.
    Siksi heikoille olisi saarnattava uskosta, jotta he rakastaisivat Jumalaa ja olisivat niin kuin Paavali sanoessaan "en minä, vaan Kristus, joka minussa asuu".

    Tänään onkin ollut ruokaisa päivä, Kristusta on kirkastettu lukijoille puhtaana, sillä tavoin kun Raamattu opettaa.

    Kiitos Jumalalle hänen sanastaan! Kiitos Pyhän Hengen lahjasta, kyvystä kirkastaa Kristusta.

    Äänestä

  • Ahdas portti kirjoitti:

    Sitoutuminen ja liittyminen on aivan välttämätön parisuhteen onnistumiselle. Kaikki pakotiet, kuten mielikuvituspuolisot ja eropuheet on katkaistava kokonaan.

    Jos jomman kumman puolison, tai kummankin henkilöhistoriasta löytyy sen alkumetreiltä turvaton kiintynyssuhde ensimmäiseen hoivaajaan, niin kyky luottaa, sitoutua ja liittyä toiseen ihmiseen vaurioituu pahoin. Siitä tilasta on pitkä ja kivinen tie onnelliseen avioliittoon.

    mikä vamma silloin on kysymyksessä "henkilöhistoorian alkumetreillä", kun ihminen ei ollenkaan hyväksy arvostelua ja selviin virheisiinsä puuttumista, vaan alkaa raivoamaan?

    Äänestä

  • Ahdas portti kirjoitti:

    Tänään onkin ollut ruokaisa päivä, Kristusta on kirkastettu lukijoille puhtaana, sillä tavoin kun Raamattu opettaa.

    Kiitos Jumalalle hänen sanastaan! Kiitos Pyhän Hengen lahjasta, kyvystä kirkastaa Kristusta.

    Kristus minussa. Ai kun tuntui hienolta.
    Olen usein ajatellut tuon saman, kun puhutaan että minä uskon. En minä mitään usko, vaan Kristus Henkensä kanssa minussa.

    Äänestä

  • on mahdollista, että kirjoitti:

    yhden äidin lapsista joku solmii kestävän suhteen ja joku toinen taas ei?

    Onko äiti ollut kehno äiti toiselle ja toiselle ei? Vai onko joku lapsi jostakin syystä kykenemätön kiintymykseen?

    Samassa perheessä voi olla monenlaisia kohtaloita. Onko aina kysymyksessä lapsuuteen juontava syy-seuraussuhde? Vai olisiko syy jossakin muualla? Vai onko aina yleensäkään löydettävä syyllinen?

    Onko elämä yksinkertaistettavissa: kun teet näin, sinulle tapahtuu noin ja niin edelleen?

    Eivät saman äidin lapset avoidu kaikki saman henkilön kanssa. Eikä sama äiti synnytä kahta samanlaista lasta, joitakin identtisiä kaksosia lukuunottamatta. Eivätkä identtiset kaksoset avoidu saman henkilön kanssa.

    Ja jokainen lapsi syntyy perheeseen tietyssä järjestyksessä. Tämän merkitystä en ala tässä nyt enepää purkamaan. Kysymyksesi on tietyssä mielessä korni koska kaikki riippuu miljoonista eri osatekijöistä, jotka ovat jokaisella lapsella yksilölliset..

    Äänestä

  • Ahdas portti kirjoitti:

    Eivät saman äidin lapset avoidu kaikki saman henkilön kanssa. Eikä sama äiti synnytä kahta samanlaista lasta, joitakin identtisiä kaksosia lukuunottamatta. Eivätkä identtiset kaksoset avoidu saman henkilön kanssa.

    Ja jokainen lapsi syntyy perheeseen tietyssä järjestyksessä. Tämän merkitystä en ala tässä nyt enepää purkamaan. Kysymyksesi on tietyssä mielessä korni koska kaikki riippuu miljoonista eri osatekijöistä, jotka ovat jokaisella lapsella yksilölliset..

    tekstisi kohtaan: "Jos jomman kumman puolison, tai kummankin henkilöhistoriasta löytyy sen alkumetreiltä turvaton kiintynyssuhde ensimmäiseen hoivaajaan, niin kyky luottaa, sitoutua ja liittyä toiseen ihmiseen vaurioituu pahoin. Siitä tilasta on pitkä ja kivinen tie onnelliseen avioliittoon."

    Minusta sen perusteella voisi päätellä, että onnettomasti päättyvien avioliittojen taustalta löytyy AINA turvaton kiintymyssuhde ensimmäiseen hoivaajaan.

    Tässä jäkimmäisessä viestissäsi kyllä sanot toisin.

    Onko sinusta kornia kysellä asioita? Olen ollut huomaavinani, että sinä helposti mitätöit kaikki ajatukset, jotka eivät ole sinun ajatuksiasi.

    Kaikella ystävyydellä hyvää päivänjatkoa!

    Äänestä

  • vain tähän kirjoitti:

    tekstisi kohtaan: "Jos jomman kumman puolison, tai kummankin henkilöhistoriasta löytyy sen alkumetreiltä turvaton kiintynyssuhde ensimmäiseen hoivaajaan, niin kyky luottaa, sitoutua ja liittyä toiseen ihmiseen vaurioituu pahoin. Siitä tilasta on pitkä ja kivinen tie onnelliseen avioliittoon."

    Minusta sen perusteella voisi päätellä, että onnettomasti päättyvien avioliittojen taustalta löytyy AINA turvaton kiintymyssuhde ensimmäiseen hoivaajaan.

    Tässä jäkimmäisessä viestissäsi kyllä sanot toisin.

    Onko sinusta kornia kysellä asioita? Olen ollut huomaavinani, että sinä helposti mitätöit kaikki ajatukset, jotka eivät ole sinun ajatuksiasi.

    Kaikella ystävyydellä hyvää päivänjatkoa!

    Oletko tosiaan noin naivi?

    Tiesitko että taruolento kykloopilla on vain yksi silmä.

    En ole aivan varma onko tuollaisella saivartelijalla yhtäkään silmää. :-)))

    Äänestä

  • sillon?? kirjoitti:

    mikä vamma silloin on kysymyksessä "henkilöhistoorian alkumetreillä", kun ihminen ei ollenkaan hyväksy arvostelua ja selviin virheisiinsä puuttumista, vaan alkaa raivoamaan?

    Niin virheellinen että sinun traumasi on todella vaikea.

    Äänestä

  • rivikristitty kirjoitti:

    ero olisi helpompi ottaa jos ajattelemme että itse olen valintani päätökseni tehnyt.
    Kun toisaalta sekin kanta on olemassa, minkä Jumala on yhdistänyt niin sitä ei ihminen voi eroittaa. Jumala on valinnut avioparit toisilleen, vai onko?

    Ei Jumala niin sano, että sitä minkä hän yhdisti, sitä ei ihminen VOI erottaa.

    Päin vastoin ihminen käyttäytyy luonnon tilassa.
    Hän pyrkii koko ajan erottamaan sen minkä Jumala on yhdistänyt.

    Yksi hyvä esimerkki: Pariskunnan omat vanhemmat sohlaavat parin elämässä, puuttuvat lastensa lasten kasvattamiseen, juoruavat, puhuvat pahaa, ja yrittävät väkisin tuputtaa omia arvojaan ja asenteitaan pariskunnan yhteiseen elämään. OVAT NÄIN TOIMIESSAAN AKTIIVISESTI EROTTAMASSA SITÄ MINKÄ JUMALA ON YHDISTÄNYT.

    Kun "aamen" on sanottu, silloin nämä kaksi tulevat yhdeksi lihaksi, ja kasvattajien tehtävä on väistyä parin elämästä lopullisesti. Sen jälkeen isovanhemmat toimivat suhteissaan KOKONAAN parin ehdoilla.

    Äänestä

  • mun on myönnettävä kirjoitti:

    että olen kyllä toisinaan ajatellut, että avioliitton solmiminen on ollut käsittämättömin tekoni...Sitten toisin ajoin olen taas ajatellut toisella tavalla, että juuri HÄN on se oikea!

    Aikoinaan pyysin johdatusta tähän ryhtyessäni, mutta en kuullut enkä nähnyt mitään, mikä olisi sanonut että tee niin tai älä tee niin. Eikös se ole uskon asia, että Jumala on valinnut avioparit toisilleen? Jos uskoo niin, on helpompi elää silloinkin, kun se muuten tuntuisi mahdottomalta.

    Mutta jos ihmiset eivät tekisi vääriä valintoja, miten voisi olla avioeroja kristityissä perheissä?

    Kyllä minusta kristittykin voi valita väärin - mutta miksi hän niin voi tehdä, sitä en tiedä. Ei tule mitään kiveä hänen päähänsä alttarilla estämään häntä tyhmästä valinnasta, jos tuo puoliso sellaiseksi sitten osoittautuu.

    On aika kaameaa ajatella niinkin, että avioliiton on jatkuttava, vaikka se olisi mikä helvetti tahansa.

    Eivätköhän kristityt ole yhtä erehtyväisiä kuin muutkin ihmiset...?

    Vastuuton ihminen etsii aina vastuunkantajan muista, tehtyään itse vääriä valintoja.

    Jumala on antanut sanansa ohjeeksi avioliittoon.
    Hylättyään Jumalan sanan hänen avioliittonsa rysähtää karille. "JUMALAN VIKA"!

    Tekisi mieleni sanoa jo rumasti! Haist...

    Äänestä

  • Ahdas portti kirjoitti:

    Vastuuton ihminen etsii aina vastuunkantajan muista, tehtyään itse vääriä valintoja.

    Jumala on antanut sanansa ohjeeksi avioliittoon.
    Hylättyään Jumalan sanan hänen avioliittonsa rysähtää karille. "JUMALAN VIKA"!

    Tekisi mieleni sanoa jo rumasti! Haist...

    Uskotko Jumalan johdatukseen, sallimukseen, ensimmäisestä hetkestä viimeiseen tässä ajassa.
    Yksikään hiuskarva ei putoa ilman Hänen tietämättä.
    Mielestäni Jumala sallii meidän tehdä virheitä, Hänen aivoitukset kun menee niin korkealla että me ihmiset emme sitä monestikkaan ymmärrä, miksi on näin.

    Äänestä

  • rivikristitty kirjoitti:

    Kristus minussa. Ai kun tuntui hienolta.
    Olen usein ajatellut tuon saman, kun puhutaan että minä uskon. En minä mitään usko, vaan Kristus Henkensä kanssa minussa.

    En minä, vaan Kristus minussa.

    Mutta ikinä ei pidä unohtaa sitä ettemme ole henkipalloja. Meissä on hyvin paljon muun muassa tuhoisaa kohtalonuskoa. Yksi esimerkki kohtalonuskosta: Kun avioidutaan niin laiminlyödään avioliittokoulutus. Siitä lähtee suhde heti kohti edessä osottavaa tuhoa.

    Kenellekään ei liene viesrasta sellaiset puheet ja ajatukset, joista käy ilmi että palava rakkaus, ihana yhteys ja hyvä seksi ovat vain vastavihittyjen parien "leipää".

    Vanhemmat pariskunnat uhoavat häätilaisuuksissa: "Kyllä sitten tiedätte kunhan tähän vaiheeseen tulette".

    Erät tuttu pari kahta puolen 70 vuotta iältään, yli 40 vuotta avioliitossa olleita, kertoivat kahdenkesken meille posket innosta hehkuen, ettei ikinä ole niin rajua ja antoisaa seksiä kokeneet kun nyt on.

    Kritisoin usein täällä ihmisten vääriä sairastuttavia asenteita, ja VARSINKIN niiden uskonnollistamista (kanonisointia). On selvää että kun ei parempi ja antoisampi elämä kiinnosta, niin kituuttaa saa kyllä. Ja usein nämä samat pihtarit ja kituuttajat ovat ahkeria ilvehtien pilkkaamaan muun muassa avioliittotyötä ja koulutusta.

    Äänestä

  • rivikristitty kirjoitti:

    Uskotko Jumalan johdatukseen, sallimukseen, ensimmäisestä hetkestä viimeiseen tässä ajassa.
    Yksikään hiuskarva ei putoa ilman Hänen tietämättä.
    Mielestäni Jumala sallii meidän tehdä virheitä, Hänen aivoitukset kun menee niin korkealla että me ihmiset emme sitä monestikkaan ymmärrä, miksi on näin.

    Siis vastaan kysymykseesi, Jumala johdattaa ihmisen elämää.

    Mutta....

    On kaksi eri asiaa.

    1. Kohtalonusko (predestinaatio), (ajopuu).
    2: Usko ja täydellinen luottamus Jumalan sanaan joka johdattaa.

    Ensiksi mainitun uskon kanssa on moni kristittykin ajanut purtensa kiville ja elämänsä murskaksi.

    Toiseksi manitun uskon kanssa ei koskaan.

    Äänestä

  • Ahdas portti kirjoitti:

    Siis vastaan kysymykseesi, Jumala johdattaa ihmisen elämää.

    Mutta....

    On kaksi eri asiaa.

    1. Kohtalonusko (predestinaatio), (ajopuu).
    2: Usko ja täydellinen luottamus Jumalan sanaan joka johdattaa.

    Ensiksi mainitun uskon kanssa on moni kristittykin ajanut purtensa kiville ja elämänsä murskaksi.

    Toiseksi manitun uskon kanssa ei koskaan.

    elämän murskaantumista! Toisista se ehkä näyttää siltä, mutta joskus se on uuden alku.

    Ja kyllä välillä on etsittävä Jumalan tahtoa ja toisinaan aivan hapuiltava sitä etsiessään - ja joskus löydettävä yritysten ja erehdysten kautta tietä eteenpäin. (En tarkoita avioliittoasiaa nyt :)))

    Äänestä

  • Ahdas portti kirjoitti:

    Oletko tosiaan noin naivi?

    Tiesitko että taruolento kykloopilla on vain yksi silmä.

    En ole aivan varma onko tuollaisella saivartelijalla yhtäkään silmää. :-)))

    tiesitkö sinä sitä?

    Äänestä

  • Ahdas portti kirjoitti:

    Niin virheellinen että sinun traumasi on todella vaikea.

    erehdyit!

    Tuo EI ollut minun kirjoitukseni!

    Meitä on siis ainakin kaksi! Tervehdys sinulle kyklooppikuomaseni!

    Äänestä

  • Ahdas portti kirjoitti:

    Siis vastaan kysymykseesi, Jumala johdattaa ihmisen elämää.

    Mutta....

    On kaksi eri asiaa.

    1. Kohtalonusko (predestinaatio), (ajopuu).
    2: Usko ja täydellinen luottamus Jumalan sanaan joka johdattaa.

    Ensiksi mainitun uskon kanssa on moni kristittykin ajanut purtensa kiville ja elämänsä murskaksi.

    Toiseksi manitun uskon kanssa ei koskaan.

    kohtalon usko.
    2 vaihto mielestäni on oikea.
    Jumalan johdatus, Hän tahtoo, mutta myös sallii tapahtua muutakin kuin Hänen tahtonsa.

    Äänestä

  • ole välttämättä kirjoitti:

    elämän murskaantumista! Toisista se ehkä näyttää siltä, mutta joskus se on uuden alku.

    Ja kyllä välillä on etsittävä Jumalan tahtoa ja toisinaan aivan hapuiltava sitä etsiessään - ja joskus löydettävä yritysten ja erehdysten kautta tietä eteenpäin. (En tarkoita avioliittoasiaa nyt :)))

    Elämä on jo silloin murskana, kun päädytään avioeroon.

    Tapauksesta riippuen ero voi olla ainoa vaihtoehto päästä pois ajallisesta helvetistä.
    Missään tapauksessa ei pidä jatkaa avioliittoa silloin jos se uhkaa terveyttä, tai jopa henkeä.

    Äänestä

  • naivi saivartelijakyklooppi kirjoitti:

    tiesitkö sinä sitä?

    Kiitos tarjouksesta, minulla on ihanat peilit tässä ympärilläni.

    Äänestä

  • naivi saivartelijakyklooppi kirjoitti:

    erehdyit!

    Tuo EI ollut minun kirjoitukseni!

    Meitä on siis ainakin kaksi! Tervehdys sinulle kyklooppikuomaseni!

    Siitä olisi sinulle paljon hyötyä, kun syventyisit omiin ongelmiisi.

    Äänestä

  • mikä on kirjoitti:

    kohtalon usko.
    2 vaihto mielestäni on oikea.
    Jumalan johdatus, Hän tahtoo, mutta myös sallii tapahtua muutakin kuin Hänen tahtonsa.

    Ehkä se jossakin vaiheessa sinullekin selviää.
    Varsin yleinen uskonto (= vastuun pakopaikka)Suomessakin.

    Äänestä

  • Ahdas portti kirjoitti:

    Kiitos tarjouksesta, minulla on ihanat peilit tässä ympärilläni.

    valehtele?

    Jos ne ovatkin sellaisia huvipuistopeilejä, jotka vääristävät todellisuuden?

    Äänestä

  • Ahdas portti kirjoitti:

    Siitä olisi sinulle paljon hyötyä, kun syventyisit omiin ongelmiisi.

    ................

    Äänestä

  • Ahdas portti kirjoitti:

    Elämä on jo silloin murskana, kun päädytään avioeroon.

    Tapauksesta riippuen ero voi olla ainoa vaihtoehto päästä pois ajallisesta helvetistä.
    Missään tapauksessa ei pidä jatkaa avioliittoa silloin jos se uhkaa terveyttä, tai jopa henkeä.

    joka oli aviossa ja tuli ero jumalattomasta puolisosta...

    Ja sitten tämä erotettu puoliso löysikin uuden ja uskovaisen puolison! Eikös hänelle käynyt hyvin!

    Ero ei siis ollut elämän murskaantumista vaan vääryyden oikaisemista vain. Tai erehdyksen. Tai koko elämän.

    Hänen henkensä ja terveytensä ei ollut mitenkään uhattuna. Hän olisi jopa jatkanut liittoa, jos se olisi ollut hänen vallassaan.

    Äänestä

  • Ahdas portti kirjoitti:

    En minä, vaan Kristus minussa.

    Mutta ikinä ei pidä unohtaa sitä ettemme ole henkipalloja. Meissä on hyvin paljon muun muassa tuhoisaa kohtalonuskoa. Yksi esimerkki kohtalonuskosta: Kun avioidutaan niin laiminlyödään avioliittokoulutus. Siitä lähtee suhde heti kohti edessä osottavaa tuhoa.

    Kenellekään ei liene viesrasta sellaiset puheet ja ajatukset, joista käy ilmi että palava rakkaus, ihana yhteys ja hyvä seksi ovat vain vastavihittyjen parien "leipää".

    Vanhemmat pariskunnat uhoavat häätilaisuuksissa: "Kyllä sitten tiedätte kunhan tähän vaiheeseen tulette".

    Erät tuttu pari kahta puolen 70 vuotta iältään, yli 40 vuotta avioliitossa olleita, kertoivat kahdenkesken meille posket innosta hehkuen, ettei ikinä ole niin rajua ja antoisaa seksiä kokeneet kun nyt on.

    Kritisoin usein täällä ihmisten vääriä sairastuttavia asenteita, ja VARSINKIN niiden uskonnollistamista (kanonisointia). On selvää että kun ei parempi ja antoisampi elämä kiinnosta, niin kituuttaa saa kyllä. Ja usein nämä samat pihtarit ja kituuttajat ovat ahkeria ilvehtien pilkkaamaan muun muassa avioliittotyötä ja koulutusta.

    mutta kyllä minä tunnen pitkään naimisissa olleita, joilla "suhde ei ole lähtenyt kohti edessä osoittavaa tuhoa", kuten mainitsit. Nämä ihmiset eivät ole saaneet mitään avioliittokoulutusta!

    Kyllä avioliitto voi olla hyvä ilman hurjia seksikokemuksiakin - siinä ei ole olemassa mitään standardeja.

    Äänestä

  • on arvokasta, kirjoitti:

    mutta kyllä minä tunnen pitkään naimisissa olleita, joilla "suhde ei ole lähtenyt kohti edessä osoittavaa tuhoa", kuten mainitsit. Nämä ihmiset eivät ole saaneet mitään avioliittokoulutusta!

    Kyllä avioliitto voi olla hyvä ilman hurjia seksikokemuksiakin - siinä ei ole olemassa mitään standardeja.

    He ovat syntyneet kovin erilaiseen kulttuuriin.
    Nyt ei ole ollut missään vaiheessa edes puhetta siitä ettei onnistuneita aviopareja olisi. Avioliittotyökin on vasta reilun 30 vuotta vanhaa perua, - aloitettu silloin.

    Sinulla on aina samanlainen tyyli kaivaa sieltä minne ei ole kylvetty.

    On sanomattaki selvää että miljardeista eri ihmiselon variaatioista ei ole millään mahdollista kirjoittaa keskustelupalstoilla.

    AlKuvuosia huomattavasti parempi seksielämä kertoo paljon yli 40 vuotta kestäneestä avioliitosta.

    Olen lähes varma siitä että sinulle ei moni pari kerro avoimesti seksielämästään, eikä vissiin ainakaan rehellisesti paljon muustakaan, ainulla on niin vahva onnistuneen ihmisen naamio (fasadi)kasvoillasi, ettei luottamusta synny.

    Äänestä

  • Ahdas portti kirjoitti:

    Kiitos tarjouksesta, minulla on ihanat peilit tässä ympärilläni.

    ________

    Äänestä

  • Ahdas portti kirjoitti:

    Siitä olisi sinulle paljon hyötyä, kun syventyisit omiin ongelmiisi.

    Minun asiani ovat kunnossa.

    Äänestä

  • tunnen erään kirjoitti:

    joka oli aviossa ja tuli ero jumalattomasta puolisosta...

    Ja sitten tämä erotettu puoliso löysikin uuden ja uskovaisen puolison! Eikös hänelle käynyt hyvin!

    Ero ei siis ollut elämän murskaantumista vaan vääryyden oikaisemista vain. Tai erehdyksen. Tai koko elämän.

    Hänen henkensä ja terveytensä ei ollut mitenkään uhattuna. Hän olisi jopa jatkanut liittoa, jos se olisi ollut hänen vallassaan.

    Mistä sinä tiedät kuinka rikki nämä ihmiset ovat
    olleet ennen eroa?

    Ei tällaisia asioita edes ymmärretä normaalisti, saati että niistä voitaisiin avoimesti keskustella tavanomaisten pintaliitäjä-"moukkien" kanssa.

    Äänestä

  • Ahdas portti kirjoitti:

    Mistä sinä tiedät kuinka rikki nämä ihmiset ovat
    olleet ennen eroa?

    Ei tällaisia asioita edes ymmärretä normaalisti, saati että niistä voitaisiin avoimesti keskustella tavanomaisten pintaliitäjä-"moukkien" kanssa.

    kyllä kai rikkinäisestä voi tulla ehjä?

    Miksi surra mennyttä rikkinäisyyttä, jos on eheytynyt? Ja voihan särkyminen olla jopa välttämätöntä kasvun ja ehjäksi tulemisen kannalta.

    Äänestä

  • Ahdas portti kirjoitti:

    He ovat syntyneet kovin erilaiseen kulttuuriin.
    Nyt ei ole ollut missään vaiheessa edes puhetta siitä ettei onnistuneita aviopareja olisi. Avioliittotyökin on vasta reilun 30 vuotta vanhaa perua, - aloitettu silloin.

    Sinulla on aina samanlainen tyyli kaivaa sieltä minne ei ole kylvetty.

    On sanomattaki selvää että miljardeista eri ihmiselon variaatioista ei ole millään mahdollista kirjoittaa keskustelupalstoilla.

    AlKuvuosia huomattavasti parempi seksielämä kertoo paljon yli 40 vuotta kestäneestä avioliitosta.

    Olen lähes varma siitä että sinulle ei moni pari kerro avoimesti seksielämästään, eikä vissiin ainakaan rehellisesti paljon muustakaan, ainulla on niin vahva onnistuneen ihmisen naamio (fasadi)kasvoillasi, ettei luottamusta synny.

    vaikkeivät kerro! En ole mitenkään erityisen kiinnostunut ihmisten makuukamariasioista. Enkä omianikaan viitsisi laverrella - mitä ne muille kuuluvat?

    Oletko muuten huomannut tuota onnistuneen ihmisen naamiota omilla kasvoillasi?

    En ole koskaan väittänyt olevani onnistunut, koska sitä en todellakaan ole - mutta juuri sinä olet sitä tehnyt!

    Äänestä

  • väliäkään kirjoitti:

    vaikkeivät kerro! En ole mitenkään erityisen kiinnostunut ihmisten makuukamariasioista. Enkä omianikaan viitsisi laverrella - mitä ne muille kuuluvat?

    Oletko muuten huomannut tuota onnistuneen ihmisen naamiota omilla kasvoillasi?

    En ole koskaan väittänyt olevani onnistunut, koska sitä en todellakaan ole - mutta juuri sinä olet sitä tehnyt!

    Siksi minun ei tarvitse näytellä mitään vaan olen vapaa oma itseni. Eikä tarvitse tietämättömnä lässyttää tyhjiä puheita, koska olen perehtynyt avioliittoasoihin. Jumalan suurta armoa kaikki. Kiitos Jeesus!

    Äänestä

  • Ahdas portti kirjoitti:

    Siksi minun ei tarvitse näytellä mitään vaan olen vapaa oma itseni. Eikä tarvitse tietämättömnä lässyttää tyhjiä puheita, koska olen perehtynyt avioliittoasoihin. Jumalan suurta armoa kaikki. Kiitos Jeesus!

    kuka minkäkin taakse...

    Minusta meidän on oltava lähimmäisillemme lähimmäisiä ja ihmisille ihmisiä ilman mitään piiloutumista!

    Jumalan edessä sitten on paras turvautua Häneen, joka on ainoa turvamme.

    Äänestä

  • pintaliitäjämoukka kirjoitti:

    kyllä kai rikkinäisestä voi tulla ehjä?

    Miksi surra mennyttä rikkinäisyyttä, jos on eheytynyt? Ja voihan särkyminen olla jopa välttämätöntä kasvun ja ehjäksi tulemisen kannalta.

    Selvästikin puhut sillä tavalla kuin vain ymmärtämätön voi puhua, - lyhytnäköisesti
    ja naivisti.

    Särkyminen voi tapahtua, - ja sen tulisikin tapahtua AINA siinä liitossa, johon on Jumalan kasvojen edessä ja seurakunnan läsnäollessa situoutunut. Avioliiton rikkoutuessa kärsijöitä on arvaamaton määrä. Avioero tuhoaa vääjäämättä kaikista ensimmäiseksi lasten sisimmän, jakaessa sen kahtaalle. Lässytykset ja valheet tällä alueella ovat rajattomia, ne ovat pelkkää eronneiden itsepetosta. Tästä meille ovat sydänverellään todistaneen hyvin monet avioerolapset muun muassa tiedotusvälineiden kautta.

    Hyväkyttäviäkin syitä on, muun muassa puolison henkeä uhkaavia mielisairauksia, joista tunnetuin lienee paranoidinen mustasukkaisuus, mutta jokainen tapaus on tutkittava erikseen.

    Äänestä

  • ihminen piiloutua kirjoitti:

    kuka minkäkin taakse...

    Minusta meidän on oltava lähimmäisillemme lähimmäisiä ja ihmisille ihmisiä ilman mitään piiloutumista!

    Jumalan edessä sitten on paras turvautua Häneen, joka on ainoa turvamme.

    Minä olen päivittäin täälläkin kertonut avoimesti itsestäni. Eikä minulla ole mitään salattavaa keneltäkään.

    Olen varma etten arvaa väärin kun sanon, että sinulla on lähimmäisiltäsi salattua kannettavana omalla tunnollasi.

    Äänestä

  • Ahdas portti kirjoitti:

    Selvästikin puhut sillä tavalla kuin vain ymmärtämätön voi puhua, - lyhytnäköisesti
    ja naivisti.

    Särkyminen voi tapahtua, - ja sen tulisikin tapahtua AINA siinä liitossa, johon on Jumalan kasvojen edessä ja seurakunnan läsnäollessa situoutunut. Avioliiton rikkoutuessa kärsijöitä on arvaamaton määrä. Avioero tuhoaa vääjäämättä kaikista ensimmäiseksi lasten sisimmän, jakaessa sen kahtaalle. Lässytykset ja valheet tällä alueella ovat rajattomia, ne ovat pelkkää eronneiden itsepetosta. Tästä meille ovat sydänverellään todistaneen hyvin monet avioerolapset muun muassa tiedotusvälineiden kautta.

    Hyväkyttäviäkin syitä on, muun muassa puolison henkeä uhkaavia mielisairauksia, joista tunnetuin lienee paranoidinen mustasukkaisuus, mutta jokainen tapaus on tutkittava erikseen.

    kyllä paljon, mutta kaikilla eronneilla ei ole lapsia! Jos kirjoitukseni on sinusta naivia, en voi sille mitään, koska kerroin vain tapahtuneesta tosiasiasta.

    Sellainenkin totuus on olemassa, että lasten sisin voi tuhoutua myös vanhempien pysytellessä yhdessä - riitelevät tai eripuraiset ja toisiaan kenties inhoavat vanhemmat jakavat myös lastensa sisimmän kahtaalle!

    Avioero ei aina ole paha asia, vaikka ei olisikaan kysymys hengenvaarasta.

    Onko se synti - sitä en tiedä, koska ihmissydämen kovuuden tähden ero sallittiin jo vanhan liiton aikana. Syntiä on myös se sydämen kovuus, joka aiheuttaa perheessä riitoja ja ahdistusta lapsissa. Tuskin avioero on sen suurempi synti!

    Onko sitäpaitsi olemassa suuria ja pieniä syntejä?

    Äänestä

  • avioero tuhoaa kirjoitti:

    kyllä paljon, mutta kaikilla eronneilla ei ole lapsia! Jos kirjoitukseni on sinusta naivia, en voi sille mitään, koska kerroin vain tapahtuneesta tosiasiasta.

    Sellainenkin totuus on olemassa, että lasten sisin voi tuhoutua myös vanhempien pysytellessä yhdessä - riitelevät tai eripuraiset ja toisiaan kenties inhoavat vanhemmat jakavat myös lastensa sisimmän kahtaalle!

    Avioero ei aina ole paha asia, vaikka ei olisikaan kysymys hengenvaarasta.

    Onko se synti - sitä en tiedä, koska ihmissydämen kovuuden tähden ero sallittiin jo vanhan liiton aikana. Syntiä on myös se sydämen kovuus, joka aiheuttaa perheessä riitoja ja ahdistusta lapsissa. Tuskin avioero on sen suurempi synti!

    Onko sitäpaitsi olemassa suuria ja pieniä syntejä?

    ... on valitettavasti naivia. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että olisit henkilönä naivi, vain nuo kannanottosi ovat tällä kertaa naiveja.

    Olen varmaan ainakin 50 kertaa toistanut,
    1. JOKAINEN TAPAUS ON ERIKSEEN.
    2. TUNTEMATTA TAPAUKSEN YKSITYISKOHTIA EI VOI OTTAA KANTAA ITSE TAPAHTUMAAN.

    Puhumattakaan siitä, että tehtäisiin jonkun yksittäisen avioeron perusteella kaikkia koskeva stereotypia.

    Kirjoituksesi on lukijoita kohtaan erittäin tulkitsevaa ja hyvin aliarvioivaa, panet toisen suun täyteen ihan omia omia olettamuksiasi.

    Kaikilla eronneilla ei ole lapsia, sen tiedän ilman sinun kommenttejasi.

    Minä tai sinä emme voi toimia yhdenkään avioerolapsen puolesta tulkitsijoina.
    Kuulematta lasta itseään, emme voi ottaa
    mitään kantaa tähän asiaan.

    Kirjoituksesi on pelkkää loputonta kehäpäättelyä, oleteuista vaihtoehdoista
    joista emme tiedä todellisuudessa mitään.


    Ainoa oikea lähtökohta on tämä: Jumala on asettanut avioliiton elinikäiseksi liitoksi. Ennen vihkimistä pari on kumpikin tahollaan ilmoittanut Jumalan kasvojen edessä ja seurakunnan läsnäollessa tahtonsa rakastaa puolisoaan niin myötä kuin vastoinkäymisissäkin.

    Ja aina kun tästä poiketaan, tapahtuu lankeaminen
    syntiin.

    Moni narsistinen juntti on niin pimeä, että ei kykene sanomaan toiselle, "saanko anteeksi, minä tein syntiä sinua kohtaan. Jumalan armon kautta tahdon muuttaa käyttäytymistäni sinua kohtaan tästä päivästä eteenpäin."

    Onko se sitten ihme että laukkuja pakkaillaan ja lähdetään lätkimään. Sitten keksitään, - NIIN KUIN SINÄKIN NYT -, satuja OMAN omantunnon rauhoittamiseksi ja edesvastuun välttämiseksi.
    NÄITÄ RIITTÄÄ MAAILMASSA.

    Mutta kuten aiemmin sanoin, on tilanteita jossa ero on välttämätön, muun muassa hengen ja terveyden vuoksi.

    Ero on kuitenkin AINA se viimeinen konsti, eikä niin kuin muutama nuori lestakolli on viimevuosina tehnyt, jätetään vaimo hoitamaan yksin yhdessä hankittua isoa lapsilaumaa, ja lähdetään vieraan nartun perään häntä pystyssä kiimasta mouruten.

    Äänestä

  • Kristus minussa kirjoitti:

    Jumalan ei tarvinnut etsiä, vaan hän halusi Adamin kysyvän itseltään ja pakenevan sitten Jumalan turviin.

    Raamatussa on monia käskyjä, joissa sanotaan: tee, älä tee, noudata, pidä, vaella jne.

    Se ei silti tarkoita sitä, että ihminen kykenisi pitämään käskyt, vaeltamaan minun käskyissäni, pitämään minun lakini, noudattamaan kaikkea mitä minä olen teille puhunut jne.
    Omanvanhurskauden saarnaajat tietysti uskottelevat niin.
    Omavahurskas voi kyllä tehdä monenlaista, mutta hän epäonnistuu toisessa ja joutuu oravanpyörään ja epätoivoon.
    Ihminen ei kykene yhtään mihinkään ilman Kristusta.
    Siksi heikoille olisi saarnattava uskosta, jotta he rakastaisivat Jumalaa ja olisivat niin kuin Paavali sanoessaan "en minä, vaan Kristus, joka minussa asuu".

    Jumalan ei olisi edes tarvinnut kysyä Aatamilta ja Eevalta, missä he olivat, koska Herra on kaikkitietävä ja näkee kaikki ajat, mielet ja tapahtumat yhtäaikaa. Jumala antoi Aatamille mahdollisuuden tulla esiin, tunnustaa tekonsa ja pyytää anteeksi antoa.

    Äänestä

  • yzxjokuvaan... kirjoitti:

    Jumalan ei olisi edes tarvinnut kysyä Aatamilta ja Eevalta, missä he olivat, koska Herra on kaikkitietävä ja näkee kaikki ajat, mielet ja tapahtumat yhtäaikaa. Jumala antoi Aatamille mahdollisuuden tulla esiin, tunnustaa tekonsa ja pyytää anteeksi antoa.

    Miten Aadam tulee käyttäytymään. Älä sinä ala spekuloimaan Jumalaa.

    Miksi ylpeät ja itseriittoiset ihmiset eivät tyydy ennen kun saavat laittaa omat ajatuksensa ja sanasa Jumalan suuhun.

    Kun sinäkin toimit tällä tavalla Jumalan sanan vastaisesti, niin onko se sitten ihme että on satoja kirkkokuntia jotka kaikki ovat "ainoita oikeita Kristuksen seurakuntia".

    Äänestä

  • Ahdas portti kirjoitti:

    ... on valitettavasti naivia. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että olisit henkilönä naivi, vain nuo kannanottosi ovat tällä kertaa naiveja.

    Olen varmaan ainakin 50 kertaa toistanut,
    1. JOKAINEN TAPAUS ON ERIKSEEN.
    2. TUNTEMATTA TAPAUKSEN YKSITYISKOHTIA EI VOI OTTAA KANTAA ITSE TAPAHTUMAAN.

    Puhumattakaan siitä, että tehtäisiin jonkun yksittäisen avioeron perusteella kaikkia koskeva stereotypia.

    Kirjoituksesi on lukijoita kohtaan erittäin tulkitsevaa ja hyvin aliarvioivaa, panet toisen suun täyteen ihan omia omia olettamuksiasi.

    Kaikilla eronneilla ei ole lapsia, sen tiedän ilman sinun kommenttejasi.

    Minä tai sinä emme voi toimia yhdenkään avioerolapsen puolesta tulkitsijoina.
    Kuulematta lasta itseään, emme voi ottaa
    mitään kantaa tähän asiaan.

    Kirjoituksesi on pelkkää loputonta kehäpäättelyä, oleteuista vaihtoehdoista
    joista emme tiedä todellisuudessa mitään.


    Ainoa oikea lähtökohta on tämä: Jumala on asettanut avioliiton elinikäiseksi liitoksi. Ennen vihkimistä pari on kumpikin tahollaan ilmoittanut Jumalan kasvojen edessä ja seurakunnan läsnäollessa tahtonsa rakastaa puolisoaan niin myötä kuin vastoinkäymisissäkin.

    Ja aina kun tästä poiketaan, tapahtuu lankeaminen
    syntiin.

    Moni narsistinen juntti on niin pimeä, että ei kykene sanomaan toiselle, "saanko anteeksi, minä tein syntiä sinua kohtaan. Jumalan armon kautta tahdon muuttaa käyttäytymistäni sinua kohtaan tästä päivästä eteenpäin."

    Onko se sitten ihme että laukkuja pakkaillaan ja lähdetään lätkimään. Sitten keksitään, - NIIN KUIN SINÄKIN NYT -, satuja OMAN omantunnon rauhoittamiseksi ja edesvastuun välttämiseksi.
    NÄITÄ RIITTÄÄ MAAILMASSA.

    Mutta kuten aiemmin sanoin, on tilanteita jossa ero on välttämätön, muun muassa hengen ja terveyden vuoksi.

    Ero on kuitenkin AINA se viimeinen konsti, eikä niin kuin muutama nuori lestakolli on viimevuosina tehnyt, jätetään vaimo hoitamaan yksin yhdessä hankittua isoa lapsilaumaa, ja lähdetään vieraan nartun perään häntä pystyssä kiimasta mouruten.

    en ole mielestäni aliarvioinut ja toteanpa nyt, etten ole rauhoittelemassa omaatuntoani, koska en ole vielä koskaan avioeronnut!

    Tunnustan ajatelleeni asiata kiukuspäissäni tai muuten kantapäiden kalskahdellessa yhteen kerran jos toisenkin.

    Nyt ovat vuosikymmenet jo tässä soljuneet ja taitaapa elämä rauhoittua...

    Olen vaan katsellut elämää ympärilläni ja tehnyt johtopäätöksiä siitä.

    Syntisiä olemme ja syntisinä pysymme otamme avioeroa tai emme... Olen nähnyt joidenkin elämän muuttuneen positiiviseen suuntaan eron jälkeen enkä voi väittää sitä vastaan, vaikka se sinusta olisi kuinka kauheata tahansa.

    Ja kysymyksessä ovat kristityt ihmiset!

    Äänestä

  • Ahdas portti kirjoitti:

    Minä olen päivittäin täälläkin kertonut avoimesti itsestäni. Eikä minulla ole mitään salattavaa keneltäkään.

    Olen varma etten arvaa väärin kun sanon, että sinulla on lähimmäisiltäsi salattua kannettavana omalla tunnollasi.

    minulle, jos tiedät!

    Ajattelen kuitenkin kuten eräs runoilija kauan sitten: "Jos joku ymmärtäis ja näkis sydämeeni, mun täytyis kaiketi tuo lurjus tappaa! Kas, meissä kaikissa on jotain mätää..."

    Niin että tällaisen lurjuksen kirjoituksia nämä vain ovat - en todellakaan väitä olevani ehdottoman avoin kenellekään!

    Äänestä

  • lukijoita kirjoitti:

    en ole mielestäni aliarvioinut ja toteanpa nyt, etten ole rauhoittelemassa omaatuntoani, koska en ole vielä koskaan avioeronnut!

    Tunnustan ajatelleeni asiata kiukuspäissäni tai muuten kantapäiden kalskahdellessa yhteen kerran jos toisenkin.

    Nyt ovat vuosikymmenet jo tässä soljuneet ja taitaapa elämä rauhoittua...

    Olen vaan katsellut elämää ympärilläni ja tehnyt johtopäätöksiä siitä.

    Syntisiä olemme ja syntisinä pysymme otamme avioeroa tai emme... Olen nähnyt joidenkin elämän muuttuneen positiiviseen suuntaan eron jälkeen enkä voi väittää sitä vastaan, vaikka se sinusta olisi kuinka kauheata tahansa.

    Ja kysymyksessä ovat kristityt ihmiset!

    Mutta yleistäminen ja toisten puolesta puhuminen on syntiä.

    Perusasia tässä on koko ajan ollut ja on edelleen, että kerran solmitun avioliiton purkamonen on AINA syntiä. Piste.

    Ja synti rikkoo ihmistä aina pahasti. Avioeron synti rikkoo pahiten juuri lapsia koska heille sekä isä että äiti ovat erittäin tärkeitä turvallisuuteen ja kasvuun liittyviä ihmisiä maailmassa.

    Jos lapsen isän ja äidin (joiden oletetaan olevan aikuisia ihmisiä) suhde ei kestä elon aalloissa, vaan ajautumalla ajautuu karille. Niin kuinka ihmeessä voisimme ede kuvitella emotionaalisesti herkässä kehitysvaiheessa olevan lapsen selviytyvän tästä karille ajosta naarmuuntumatta?

    Tuollaiset vähättelevät puheet avioeron helvetistä ovat täysin paskapuhetta, sen todistavat tuhannet ja taas tuhannet vanhempiensa avioeron kokeneet lapset aikuisiksi tultuaan.

    Äänestä

  • Ehkä kerrot kirjoitti:

    minulle, jos tiedät!

    Ajattelen kuitenkin kuten eräs runoilija kauan sitten: "Jos joku ymmärtäis ja näkis sydämeeni, mun täytyis kaiketi tuo lurjus tappaa! Kas, meissä kaikissa on jotain mätää..."

    Niin että tällaisen lurjuksen kirjoituksia nämä vain ovat - en todellakaan väitä olevani ehdottoman avoin kenellekään!

    Aikuinen ihminen, - kehtaakin kysellä moisia.

    Vain sinä ja Jumala tiedätte mikä on vinksallaan.

    Häiriköivista kirjoituksistasi näkee heti että jokin on vinksallaan sinun elämässäsi, ja pahasti vinksallaan.

    Äänestä

  • Ahdas portti kirjoitti:

    Aikuinen ihminen, - kehtaakin kysellä moisia.

    Vain sinä ja Jumala tiedätte mikä on vinksallaan.

    Häiriköivista kirjoituksistasi näkee heti että jokin on vinksallaan sinun elämässäsi, ja pahasti vinksallaan.

    ja lopetan osaltani keskustelun tähän.

    Kirjoituksistasi näkyy se, minkä jo olen sanonutkin: sinusta kaikki omista ajatuksistasi poikkeava on häiriköintiä.

    Lisäksi olet sitä mieltä, että tämä palsta on sinun yksinoikeutesi!

    Mutta ei se mitään - ei tässä mitään menetä, vaikkei näihin keskusteluihin osallistukaan.

    Hyvää päivänjatkoa!

    Äänestä

  • Ahdas portti kirjoitti:

    Minä olen päivittäin täälläkin kertonut avoimesti itsestäni. Eikä minulla ole mitään salattavaa keneltäkään.

    Olen varma etten arvaa väärin kun sanon, että sinulla on lähimmäisiltäsi salattua kannettavana omalla tunnollasi.

    Piiloteltavaa on sinullakin, ahdas portti. Se näkyy tavassasi käyttäytyä.
    Et edes itse halua katsoa omaa peilikuvaasi.
    Olkoon se sinun ristisi. Suo sama heikkous myös muille.
    Kaikki eivät halua levittää elämäänsä muiden nähtäväksi. Suotakoon sekin heille.
    Tulit ajaneeksi täältä pois älykkään kirjoittajan.

    Äänestä

  • Ahdas portti kirjoitti:

    Aikuinen ihminen, - kehtaakin kysellä moisia.

    Vain sinä ja Jumala tiedätte mikä on vinksallaan.

    Häiriköivista kirjoituksistasi näkee heti että jokin on vinksallaan sinun elämässäsi, ja pahasti vinksallaan.

    Pidä huoli itsestäsi, VAIN itsestäsi sinä kerran vastaat Tuomarin edessä. Älä yritä peäta paksun etusormesi suojaan.

    Äänestä

  • Ahdas portti kirjoitti:

    Minä olen päivittäin täälläkin kertonut avoimesti itsestäni. Eikä minulla ole mitään salattavaa keneltäkään.

    Olen varma etten arvaa väärin kun sanon, että sinulla on lähimmäisiltäsi salattua kannettavana omalla tunnollasi.

    Sinä vastaat vain itsestäsi, ja yrität kaiken aikaa kieltää julistuksen Kristuksesta, valehtelemalla minusta ummet ja lammet, vaikka synti on itsessäsi, etkä kärsi kuulla parannussaarnaa.

    Äänestä

  • Ahdas portti kirjoitti:

    Sinä vastaat vain itsestäsi, ja yrität kaiken aikaa kieltää julistuksen Kristuksesta, valehtelemalla minusta ummet ja lammet, vaikka synti on itsessäsi, etkä kärsi kuulla parannussaarnaa.

    Eihän nuhtelu julkisynnistä kiellä koskaan saarnaa Kristuksesta!

    Päinvastoin!
    Usko niin paljon Herraan Jeesukseen, että jaksat hylätä ilkeät sanat, kiroukset ja muut lihan työt täällä netissä!

    Kristuksen rakkaus vaatii sinuakin parannukseen, ettei Jumalan nimi tulisi pilkatuksi.

    Äänestä

  • Ahdas portti kirjoitti:

    Pidä huoli itsestäsi, VAIN itsestäsi sinä kerran vastaat Tuomarin edessä. Älä yritä peäta paksun etusormesi suojaan.

    Ahdas portti. Puheesi ja sanasi ovat ilkeitä ja kristitylle sopimattomia! Tee parannus ilkeilystäsi!!

    Äänestä

  • Ahdas portti kirjoitti:

    Minä olen päivittäin täälläkin kertonut avoimesti itsestäni. Eikä minulla ole mitään salattavaa keneltäkään.

    Olen varma etten arvaa väärin kun sanon, että sinulla on lähimmäisiltäsi salattua kannettavana omalla tunnollasi.

    Ei tulisi mieleenikään avata sinun viestejäsi.

    Äänestä

  • avioero tuhoaa kirjoitti:

    kyllä paljon, mutta kaikilla eronneilla ei ole lapsia! Jos kirjoitukseni on sinusta naivia, en voi sille mitään, koska kerroin vain tapahtuneesta tosiasiasta.

    Sellainenkin totuus on olemassa, että lasten sisin voi tuhoutua myös vanhempien pysytellessä yhdessä - riitelevät tai eripuraiset ja toisiaan kenties inhoavat vanhemmat jakavat myös lastensa sisimmän kahtaalle!

    Avioero ei aina ole paha asia, vaikka ei olisikaan kysymys hengenvaarasta.

    Onko se synti - sitä en tiedä, koska ihmissydämen kovuuden tähden ero sallittiin jo vanhan liiton aikana. Syntiä on myös se sydämen kovuus, joka aiheuttaa perheessä riitoja ja ahdistusta lapsissa. Tuskin avioero on sen suurempi synti!

    Onko sitäpaitsi olemassa suuria ja pieniä syntejä?

    Asiallinen kirjoitus.

    Aviliitto ei saa olla mitään pakkopullaa. Kenenkään ei tarvitse väkisin olla avioliitossa, sillä se on täysin vapaaehtoinen. Mooses salli avioerot sydämmien kovuuden tähden, mikä merkitsee anteeksiantamattomuutta. Paavali salli avioeron huoruuden tähden, ei muun syyn.

    Toisaalta jos toinen osapuoli lähtee, niin minkäs voit.

    Jos avioliitto on jatkuvaa vanhempien tappelua ja riitelyä, niin se tuhoaa enempi lapsen sydäntä kuin kertarytinä.

    Tämmöistä se ei kuitenkaan ole niillä, joiden häissä on Jeesus muuttanut veden viiniksi, ja mies ja vaimo on saatu lahjana ylhäältä.

    Kertarytinä on aina parempi kuin jatkuva natina sanoo suomalainen sananlasku.

    Nyt on vaan niin, että itsesäälissä pyörivät epätoivoiset ja onnettomat narrit itkevät täällä osaansa.

    Jos eroat, niin tee se ryhdikkäästi äläkä valita.

    Jos elät aviossa, niin elä taidolla, sillä se vaatii sitä.

    Jos taas olet "sinkku" ja etsit elämänkumppania, niin pyydä sitä ylhäältä, ja katso sydämmen kauneuteen, sillä moni kakku on päältä kaunis, ja etsi perheen äitiä tai isää jotka ovat kodin sydän.

    Sillä se joka lihassa kylvää, se lihastansa turmeluksen myös varmasti niittää, sillä avioliitossa kaksi ihmistä tulevat yhdeksi lihaksi.

    Äänestä

  • Herra sinulle avatkoon kirjoitti:

    Eihän nuhtelu julkisynnistä kiellä koskaan saarnaa Kristuksesta!

    Päinvastoin!
    Usko niin paljon Herraan Jeesukseen, että jaksat hylätä ilkeät sanat, kiroukset ja muut lihan työt täällä netissä!

    Kristuksen rakkaus vaatii sinuakin parannukseen, ettei Jumalan nimi tulisi pilkatuksi.

    Minä en elä, sellaista leimaa omavanhurskaan on turha edes yrittää sälyttää päälleni, vaikka oma pyhyys sinusta aivan haisee päällekin päin.

    Äänestä

  • Taito kirjoitti:

    Asiallinen kirjoitus.

    Aviliitto ei saa olla mitään pakkopullaa. Kenenkään ei tarvitse väkisin olla avioliitossa, sillä se on täysin vapaaehtoinen. Mooses salli avioerot sydämmien kovuuden tähden, mikä merkitsee anteeksiantamattomuutta. Paavali salli avioeron huoruuden tähden, ei muun syyn.

    Toisaalta jos toinen osapuoli lähtee, niin minkäs voit.

    Jos avioliitto on jatkuvaa vanhempien tappelua ja riitelyä, niin se tuhoaa enempi lapsen sydäntä kuin kertarytinä.

    Tämmöistä se ei kuitenkaan ole niillä, joiden häissä on Jeesus muuttanut veden viiniksi, ja mies ja vaimo on saatu lahjana ylhäältä.

    Kertarytinä on aina parempi kuin jatkuva natina sanoo suomalainen sananlasku.

    Nyt on vaan niin, että itsesäälissä pyörivät epätoivoiset ja onnettomat narrit itkevät täällä osaansa.

    Jos eroat, niin tee se ryhdikkäästi äläkä valita.

    Jos elät aviossa, niin elä taidolla, sillä se vaatii sitä.

    Jos taas olet "sinkku" ja etsit elämänkumppania, niin pyydä sitä ylhäältä, ja katso sydämmen kauneuteen, sillä moni kakku on päältä kaunis, ja etsi perheen äitiä tai isää jotka ovat kodin sydän.

    Sillä se joka lihassa kylvää, se lihastansa turmeluksen myös varmasti niittää, sillä avioliitossa kaksi ihmistä tulevat yhdeksi lihaksi.

    en ole tämän nimimerkin teksteissä koskaan nähnyt muuta kuin hengettömyyttä ja
    tunteetonta omavanhurskautta.
    näitä on paljon.

    P.S. En kuulu niihin, jotka täällä ovat itkeneet,

    Äänestä

  • Ahdas portti kirjoitti:

    Minä en elä, sellaista leimaa omavanhurskaan on turha edes yrittää sälyttää päälleni, vaikka oma pyhyys sinusta aivan haisee päällekin päin.

    Etkö huomaa itsessäsi miyään vikaa? Sen kun muita haukut minkä ehdit.Voi sua reppanaa.Äläkä taas vaan vastaa , että kiitos Jeesus Hallelujaa.
    Tee parannus synneistäsi itse.

    Äänestä

  • Mirjami K. kirjoitti:

    Etkö huomaa itsessäsi miyään vikaa? Sen kun muita haukut minkä ehdit.Voi sua reppanaa.Äläkä taas vaan vastaa , että kiitos Jeesus Hallelujaa.
    Tee parannus synneistäsi itse.

    Senhän me kaikki tiedämme jo ennestäänkin.
    Eikä terveet tarvitse parantajaa.

    Minun (joka oen syntinen) viattomuuteni on Kristuksen veressä, joka on pessyt pois kaikki syntini. Hallelujaa, kiitos Jeesus.

    Äänestä

on hyviä ja asiallisia keskusteluja, kiitos.
Aukeaisiko Aatami/Eeva aiheesta muutakin kuin parisuhde, avioero.

Äänestä
  • Kaikessa muussa elämässä säilyttää kasvonsa hyvällä teeskentelyllä ja sysäämällä omat vastuunsa toisten kannettaviksi.

    Parisuhteessa ei teeskentelyt auta pätkääkään, jos nimittäin mielii elää Jumalan tarkoittamassa antoisassa ja parantavassa ihmissuhteessa.

    Synti on koko ihmisolemuksen tuhonnut geenivirhe.
    Jos tämä TOSIASIA unohtuu vähäisessäkin määrin ja piru onnistuu tekemään ihmisestä edes osan hyväksi, niin se on ihmiselon kestävä helvetti edessä.

    Äänestä

vaikka toisaalla sanoinkin lopettavani keskustelun tähän!

Lopetankin sen tämän viestin jälkeen.

Lainaan kuitenkin viestiäsi, johon nyt vastaan:

"Tuollaiset vähättelevät puheet avioeron helvetistä ovat täysin paskapuhetta, sen todistavat tuhannet ja taas tuhannet vanhempiensa avioeron kokeneet lapset aikuisiksi tultuaan."

Olet joskus sanonut, kuinka oma kotisi on ollut upea ja hyvä koti. Se on hyvä asia.

Kuitenkin on tuhansia ja taas tuhansia lapsia maailmassa, jotka ovat kokeneet avioliittohelvetin kotonaan ja ovat sen vammauttamia. Sitä tosiasiaa et voi kumota! Vielä vähemmän voit siitä puhua, jos et siitä itse mitään tiedä.

Avioero voi olla syntiä - mutta avioliiton jatkaminen voi olla sitä myös, jos puolisto eivät pääse tai edes halua päästä sopuun keskenään.

Äänestä
  • eutanasia ja monet muut lähtevät samasta perustelusta.

    Äänestä

  • Synti on syntiä ja syntinä pysyy. Kuinka sinä voit esiintyä uskovana vaikka olet julkisesti Jeesusta vastaan?

    Varmaan yhtä hyvin kuin sinäkin tiedän millaisia koteja on suomessakin. Olen useampaan kertaan tuonut esiin senkin, että on olemassa perusteltuja syitä erota. Näin ollen et ole tuonut mitään lisäarvoa keskusteluun, sitä tarkoitin näillä edellisilläkin viesteilläni.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


rivikristitty kirjoitti:

saisko rakentavaa keskustelua?

miksi Jumala etsi Aatamia(missäs olet)?paratiisisa syntiin lankeemuksen jälkeen. eikä Eevaa joka houkutteli Aatamin maistamaan kiellettyä hedelmää?

miksi Aatami vetosi Eevaan ? vaimo jonka minulle annoit.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu