Kyllä kouluja käynneen huomaa kirjoitus tyylistä ja sana valinnoista.
Hyvä että tällainen keskustelu on aloitettu.
Tuota maailma tilannetta seuratessa tuntuu että nykyinen länsimainen demokratia on yhtä kaukana alkuperäisestä ajatuksestaan kuin kommunismi oli Neuvostoliitosta loppuaikoina.
Hyvänä esimerkkinä esimerkiksi NATO toiminta. Vaikka tutkimukset näyttävät että yli 70% kansasta on sitä vastaan, niin kuitenkin sinnepäin koko ajan mennään.
Irakin sodan kynnyksellä näin kyllä kautta maailman mielenosoittajia sotaa vastaan eikä tainnut olla yhtään sodan puolesta, mutta eipäs se asiaan näyttänyt vaikuttavan.
Vaalirahasotku toi toisen ongelman esille. Voiko demokratia toimia jos ehdokkaat lähtevät vaaleihin eri alkuasetelmista?
Jollei vaalirahoitukselle laiteta kattoa joka on sellainen että tavallinen kansalainen voi tuollaisen määrän ottää lainana ilman että hän on vuosikymmeniä sen jälkeen veloissa, niin silloin vaalien lopputulokseen voidaan vaikuttaa rahoituksen määrällä.
Demokratiamme vaatisi myös läpinäkyvyyttä. Meillä pitäisi olla kaikista hallinon tason päätöksistä tietokanta josta kansalaiset voisivat hakea ehdokkaiden äänestyskäyttäytymisiä. Nykyään ne pitää kaivaa jostain pöytäkirjoista mikä on aivan mahdoton tehtävä.
Tietokanta mahdollistaisi esimerkiksi vertailun siitä onko ehdokkaan saamat tuet vaikuttaneet hänen äänestyskäyttäytymiseen. Sieltä voisi katsoa onko hän äänestänyt tasapuolisesti, eli onko hän esimerkiksi puoltanut kaikkia kauppakeskushankkeita vai vain tietyn ryhmän yms. Tällöin jos joku puolue väittää tukevansa lapsiperheitä niin voisi kannasta katsoa mitä ovat äänestäneet aikaisemmin asiasta niin valtio kuin kuntatasollakin.
Oleellisinta kuitenkin tässä demokratiakeskustelussa on se että ei ajauduta tilanteeseen josta yksi kirjoittaja kirjoitti jossain lehdessä että hänen maansa on yksipuoluejärjestelmä, sen puolueen nimi on markkinatalous
Hyvä että tällainen keskustelu on aloitettu.
Tuota maailma tilannetta seuratessa tuntuu että nykyinen länsimainen demokratia on yhtä kaukana alkuperäisestä ajatuksestaan kuin kommunismi oli Neuvostoliitosta loppuaikoina.
Hyvänä esimerkkinä esimerkiksi NATO toiminta. Vaikka tutkimukset näyttävät että yli 70% kansasta on sitä vastaan, niin kuitenkin sinnepäin koko ajan mennään.
Irakin sodan kynnyksellä näin kyllä kautta maailman mielenosoittajia sotaa vastaan eikä tainnut olla yhtään sodan puolesta, mutta eipäs se asiaan näyttänyt vaikuttavan.
Vaalirahasotku toi toisen ongelman esille. Voiko demokratia toimia jos ehdokkaat lähtevät vaaleihin eri alkuasetelmista?
Jollei vaalirahoitukselle laiteta kattoa joka on sellainen että tavallinen kansalainen voi tuollaisen määrän ottää lainana ilman että hän on vuosikymmeniä sen jälkeen veloissa, niin silloin vaalien lopputulokseen voidaan vaikuttaa rahoituksen määrällä.
Demokratiamme vaatisi myös läpinäkyvyyttä. Meillä pitäisi olla kaikista hallinon tason päätöksistä tietokanta josta kansalaiset voisivat hakea ehdokkaiden äänestyskäyttäytymisiä. Nykyään ne pitää kaivaa jostain pöytäkirjoista mikä on aivan mahdoton tehtävä.
Tietokanta mahdollistaisi esimerkiksi vertailun siitä onko ehdokkaan saamat tuet vaikuttaneet hänen äänestyskäyttäytymiseen. Sieltä voisi katsoa onko hän äänestänyt tasapuolisesti, eli onko hän esimerkiksi puoltanut kaikkia kauppakeskushankkeita vai vain tietyn ryhmän yms. Tällöin jos joku puolue väittää tukevansa lapsiperheitä niin voisi kannasta katsoa mitä ovat äänestäneet aikaisemmin asiasta niin valtio kuin kuntatasollakin.
Oleellisinta kuitenkin tässä demokratiakeskustelussa on se että ei ajauduta tilanteeseen josta yksi kirjoittaja kirjoitti jossain lehdessä että hänen maansa on yksipuoluejärjestelmä, sen puolueen nimi on markkinatalous
Vastaukset 2
Vanhimmat
ei yhtään mitää asiaa. vaikka osaatkin omasta mielestä kirjoittaa.
Vihreiden vaalirahoitus löytyy netistä. Esim Kotkan vihreiden:
http://www.kotkanvihreat.net/?page_id=38
http://www.kotkanvihreat.net/?page_id=45
ja ehdokkaiden omilta sivuilta.
244