Nuori nainen näki miehen
siitä alkoi tahto
-tuon miehen minä haluan.
Mies oli hyvin suosittu
mutta varattu
ja uskollinen.
Epätoivoisten yritysten jälkeen
ei nainen onnistanut
miestä saamaan.
Traama tapahtumien kautta
mies kuitenkin vapautui
ja nainen oli paikalla.
Hän sai, kuin saikin-
vihdoin haluamansa
ja rakkaus kukoisti
roihusi, leimusi
ja kauniit häät pidettiin.
Onnea kesti aikansa
tuli ryppy rakkauteen
anopin ilkeys siivitti sen
appiukko lohdutteli
hän alkoi lopulta kiinnostaa
ja naisen ajatukset täyttää
taas rakkautta vannottiin
kauniit häät järjestettiin
silti nainen ensirakkauttaan tapaili.
Syntyi lapsi
toinenkin
tosin isyys epäselvä
oliko isä vai poika-
isä nuoremmalle.
Nainen ei ensi rakkauttaan
voinut unohtaa
tosin hänelle
hääkellot soineet toiseen suuntaan
joten-
rakkautta muualta etsimään.
Tyttären mieheen
hän tällä kertaa rakastui
lapsenkin saivat
jota moni kaunistui.
Onni ei kestänyt tämäkään
eikä kanssa miehen seuraavankaan.
Nainen ensirakkauttaan haikaili
toivoi ja unelmoi
hänet kerran vielä takaisin
jos saada voisi.
Lopulta hän saikin
ja jälleen häitä
ensi rakkauden kanssa suunniteltiin.
Mutta mies hävisi
joutui hankaluuksiin
luultiin hänen kokonaan poistuneen.
Suruaan selvitellen
uusi rakkaus löytyi sattumalta
tosin taas syrjään siirtyi
ensirakkauden takaisin palattua
ties kuinka monetta kertaa
häävalssia jälleen tanssittiin.
Poikakin syntyi ja kastettiin
jälleen epäselvyydellään
isyys raastoi
kumpi miehistä
näistä kahdesta
isä titteli kunnian kantaa saa?
Jälleen kaikki romahti
vaikeudet olivat rakkauden särkeneet
uudelleen hän rakkautta vannoi
omalle edelliselle exälleen
joka ehtinyt tässä välissä
jäädä myös tyttären ex mieheksi.
Rakkaus kukoisti
-tämä on todellista
tämä onni on meitä varten
siitä nainen oli jälleen varma
-tämä on ikuista
ei eron tuskaa enää
ei koskaan, ei milloinkaan
hääkellojen soidessa
näin nainen jälleen vakuutteli.
Kunnes ensirakkaus
astui jälleen kuvioon
tuoden ristiriitaisuutta tunteisiin
hän pyysi, anoi
lähes pakotti
sanoen:
-meidät on luotu toisillemme
rakkautemme ei kuole koskaan
kahden tulen välissä
aikansa kamppaillessa
ensirakkaus-
hänen sydämensä jälleen valloitti.
Kunnes rakkautta kolhaistiin
kovalle koetukselle
taas kerran haastettiin
rakkautta oli lyöty
ei kestäneet muurit sen
ei uskonut enää huomiseen.
Takaisin kiire exän luokse
erosta kertomaan
takaisin lirkuttelemaan
joka suunnitteli
jo tulevaisuutta
lastakin-
uuden rakkauden ja onnen
oman kihlattunsa
ensirakkauden exän kanssa.
Nainen vastakaikua ei saanut…
Tulevasta en tiedä
mutta jos sittenkin-
vielä kerran takaisin
ensirakkaus odottaa
hmmm…tai sitten ei.
Voi kuinka Brooke
Brooke Logan
selitysten taidotar
rakkauden jumalatar
omien tunteidesi orja
miten oletkaan kadottanut itsesi
et enää tiedä mitä teet
et tunteitasi hallitse
etkö muiden tunteita ajattele
onko pelko itselläsi
ettet vain ilman miestä jäisi?
Rakkaus on joskus kovaa, näin…
filmiähän tämä vain oli. :)
Kauniit ja Rohkeat
siitä alkoi tahto
-tuon miehen minä haluan.
Mies oli hyvin suosittu
mutta varattu
ja uskollinen.
Epätoivoisten yritysten jälkeen
ei nainen onnistanut
miestä saamaan.
Traama tapahtumien kautta
mies kuitenkin vapautui
ja nainen oli paikalla.
Hän sai, kuin saikin-
vihdoin haluamansa
ja rakkaus kukoisti
roihusi, leimusi
ja kauniit häät pidettiin.
Onnea kesti aikansa
tuli ryppy rakkauteen
anopin ilkeys siivitti sen
appiukko lohdutteli
hän alkoi lopulta kiinnostaa
ja naisen ajatukset täyttää
taas rakkautta vannottiin
kauniit häät järjestettiin
silti nainen ensirakkauttaan tapaili.
Syntyi lapsi
toinenkin
tosin isyys epäselvä
oliko isä vai poika-
isä nuoremmalle.
Nainen ei ensi rakkauttaan
voinut unohtaa
tosin hänelle
hääkellot soineet toiseen suuntaan
joten-
rakkautta muualta etsimään.
Tyttären mieheen
hän tällä kertaa rakastui
lapsenkin saivat
jota moni kaunistui.
Onni ei kestänyt tämäkään
eikä kanssa miehen seuraavankaan.
Nainen ensirakkauttaan haikaili
toivoi ja unelmoi
hänet kerran vielä takaisin
jos saada voisi.
Lopulta hän saikin
ja jälleen häitä
ensi rakkauden kanssa suunniteltiin.
Mutta mies hävisi
joutui hankaluuksiin
luultiin hänen kokonaan poistuneen.
Suruaan selvitellen
uusi rakkaus löytyi sattumalta
tosin taas syrjään siirtyi
ensirakkauden takaisin palattua
ties kuinka monetta kertaa
häävalssia jälleen tanssittiin.
Poikakin syntyi ja kastettiin
jälleen epäselvyydellään
isyys raastoi
kumpi miehistä
näistä kahdesta
isä titteli kunnian kantaa saa?
Jälleen kaikki romahti
vaikeudet olivat rakkauden särkeneet
uudelleen hän rakkautta vannoi
omalle edelliselle exälleen
joka ehtinyt tässä välissä
jäädä myös tyttären ex mieheksi.
Rakkaus kukoisti
-tämä on todellista
tämä onni on meitä varten
siitä nainen oli jälleen varma
-tämä on ikuista
ei eron tuskaa enää
ei koskaan, ei milloinkaan
hääkellojen soidessa
näin nainen jälleen vakuutteli.
Kunnes ensirakkaus
astui jälleen kuvioon
tuoden ristiriitaisuutta tunteisiin
hän pyysi, anoi
lähes pakotti
sanoen:
-meidät on luotu toisillemme
rakkautemme ei kuole koskaan
kahden tulen välissä
aikansa kamppaillessa
ensirakkaus-
hänen sydämensä jälleen valloitti.
Kunnes rakkautta kolhaistiin
kovalle koetukselle
taas kerran haastettiin
rakkautta oli lyöty
ei kestäneet muurit sen
ei uskonut enää huomiseen.
Takaisin kiire exän luokse
erosta kertomaan
takaisin lirkuttelemaan
joka suunnitteli
jo tulevaisuutta
lastakin-
uuden rakkauden ja onnen
oman kihlattunsa
ensirakkauden exän kanssa.
Nainen vastakaikua ei saanut…
Tulevasta en tiedä
mutta jos sittenkin-
vielä kerran takaisin
ensirakkaus odottaa
hmmm…tai sitten ei.
Voi kuinka Brooke
Brooke Logan
selitysten taidotar
rakkauden jumalatar
omien tunteidesi orja
miten oletkaan kadottanut itsesi
et enää tiedä mitä teet
et tunteitasi hallitse
etkö muiden tunteita ajattele
onko pelko itselläsi
ettet vain ilman miestä jäisi?
Rakkaus on joskus kovaa, näin…
filmiähän tämä vain oli. :)
Kauniit ja Rohkeat
Vastaukset 10
Vanhimmat
Liian sotkuiselta tuo kyllä tuntuisikin..:(
ja voimia vievältä..huh!
Toivottavasti Emmerdale ei muutu...
liian sotkuiselta, siksi runon Brooken miessotkuista
kirjoitinkin. Koska tämä hänen viimeinen tempaus ampui jo yli
kaiken ymmärryksen, vaikka en ole voinut koko aikana
ymmärtää miten joku voi kaikki suvun miehet käydä läpi
ja olla vielä hyvässä sovussa kaikkien kanssa. Tosin vaikka…
tämä onkin saippuasarjaa, niin aika utopista silti, huh. :)
..nytpäs repäisit mahtavan runon tänne : )
Ei tahtonut kärryillä pysyä, kun oli vinhaa vauhtia koko matka alusta loppuun. Se yksi "kaunistui" sanakin siinä vauhdissa vääntyi oikeaksi "kauhistui".
Ja muutama opettavinen sana lopussa. Jotkut ihmiset vaan valitettavasti on sellaisia, etteivät osaa ajatella toisten tunteita. Niitä löytyy valitettavasti filmikankaan ulkopuoleltakin.
Kiitos todella ajattelua herättäneestä runostasi, jään sitä pohtimaan : )
vähän harmitti tuo kirjoitusvirhe, toki piti olla
"kauhistui" eikä "kaunistui" :( no, se on siinä,
mutta varmasti lukija osaa sen korjata. :)
Totta, se että tämäntapaista löytyy filmimaailman
ulkopuoleltakin. Ainakin yhden tapauksen tiedän,
jossa mies on rakastunut vaimon sisareen, jättänyt
vaimonsa ja mennyt sisaren kanssa naimisiin, tosin siinä kyllä on
sisarenrakkaus saanut lopun. Eli, ei kaikki käy niin kuin elokuvissa. :)
ps. tosin minulla oli tässä välillä etten seurannut vuosiin,
montakohan miestä hänellä on siinä välissä ollut. :)
Mahtavaa!!
Arvaahan kun luin
ajattelin
eihän tämmöistä voi ollakaan
Salaisuus paljastui runosi lopussa
Vautsis vaude,
Hienon runon saippuasarjasta
Ja oikeasti Hieno Runo!!! Vautsikka!!!
Ei voikaan olla ja sekavaakin kirjoitukseni oli,
muuttaisin ja parantelisin hieman, hätäinen mikä hätäinen. :)
Kaunis kiitos sinulle jos pidit, huumorillahan minä tämän,
tosin myös opetusmielessä, että se oma napa ei olisi aina se tärkein!
Suomen kauniit ja rohkeatko se tässä kukoistaa,
kun ei tiedetä kuka on isä kellekkin.
Melkoinen stoori etten sanoisi =)
Tosin nyt kun luin uudellaan, ehkä vähän liian sekava runo.
Runossa ei käy ilmi, että useimmissa miesvaihdoksissa on
paljon vuosia välissä, sillä Brookellahan filmissä on kaksi aikuista
ja kaksi pientä lasta ja tämän ensirakkauden kanssa vain tämä viimeinen.
Täytyy sanoo, jotta suu auki tätä luin, että mitäh!
Tuntui että menen sekaisin jo jossain välissä ja oikein piti alkaa miettiin sitä kuviota,
kun huomasin että runosi vain kestää ja kestää,,huhu...
Koitin saada jotain tolkkua ja minä, että ei ihme...
*voi huokaus* tuli lopussa 'ahaa-elämys'! Tietenkin!
Vaikka tosielämässä jotain samaa kyllä väliin löytää, mutta ei tuossa mittakaavassa läheskään.
Hyvä oivallus kirjoittaa runo tuosta 'saippuasta'.
Nyt jällen ymmärrän, sain muistutuksen, miksi en katso noita..juuh...
Kiitos tästä Dii_ , pidin tästä 'muistutuksesta'
*nauraa* Mukvaa pvää maanantain! :)
mutta sekin on totta, että tämäntapaista on tosielämässäkin,
ei toki sentään tässä mittakaavassa. Minua alkoi ärsyttää
Brooken toilailut ja sekoilut miesten kanssa ja nuo juonikäänteet
niin paljon, että ajattelin moisesta sotkuilusta runon kirjoittaa.
Ei mikään hyvä, aika sekava siitä tuli, parantamisen varaa olisi!
Mutta hyvä muistutus siitä, miten tylsiä nämä saippuasarjat voivat joskus olla. :)