kun vaihtoehdot houkuttavat?
...> Medikalisaatio on yksi länsimaisen kulttuurin megatrendi...
http://www.raimotuomainen.net/web//index.php?option=com_content&task=view&id=92&Itemid=36
...> Medikalisaatio on yksi länsimaisen kulttuurin megatrendi...
http://www.raimotuomainen.net/web//index.php?option=com_content&task=view&id=92&Itemid=36
Vastaukset 16
Vanhimmat
aikuisviihdettähän se hörhöily.
Aikuisviihdettä todellakin, sillä tuleva puoskarilaki onneksi rajaa lapset, mielenterveysongelmaiset ja vakavasti sairaat uskomushoitojen ulkopuolelle.
Jos laki todella siihen menisi, kävisi kuten Ruotsissa, jossa vastaavan tyyppisestä, lapset, mieltenterv.ongelmaiset ja vakavasti sairaat luontaishoitojen saamisesta poisrajaavasta laista halutaan julkisestikin jo päästä mitä pikimmiten eroon.
Lain muuttamista on valmisteltu jo kahden vuoden ajan, koska se on aiheuttanut niin paljon laitonta toimintaa.
Ihmiset kun haluavat näitä hoitoja, ja jostain he hakevat hoitajan, jolta niitä saa, sitten vaikka vastoin lakia.
Luotan, että Suomen päätäjät ovat niin sivistyneitä ja kansainvälistäkin meininkiä seuraavia, etteivät mitään takapajula-lakia tee.
Täydentävät hoitomuodot ovat auttaneet niin paljon ihmisiä, että niiltä tullaan poistamaan arvonlisävero, kuten muunmuassa Saksassa ja Hollannissa on jo aikoja sitten tehty, ja Norjassa on suunnitteilla.
Suunnitteilla olevan lain toinen tärkeä tehtävä on asettaa koulutusvaatimukset hoitojen antajille siten, että täysin kouluttamattomat saadaan alalta pois.
nimim. 6 vuotta opiskellut
...< tuleva puoskarilaki onneksi rajaa lapset, mielenterveysongelmaiset ja vakavasti sairaat uskomushoitojen ulkopuolelle.
http://kaksplus.fi/keskustelu/t1006667
Kuhnetustako?
Onneksi poliisilla ei ole mitään resursseja valvoa valvoa lakia. Onhan se ollut kiellettyä myydä lisäravinteita keksityin terveysväittein tähänkin asti, mutta ei se ole käytännössä vaikuttanut mitään.
Vika ei ollut lääketieteellisessä hoidossa vaan hoitamatta jättämisessä, koska nuori lääkäri teki inhimillisen virheen tai oikeammin vain unohti tehdä kaikki tarpeelliset asiat.
Hesarissa ja varmaan muuallakin oli äskettäin pöyristyttävä mainos, jossa jotain luontaispilleriä useita kertoja päivässä nappaileva rekkamies kertoi syövänsä rasvaisia pihvejä ja juovansa olutta, vaan eipä vatsassa ollut enää mitään vaivaa, kiitos tämän ihmepillerin!
Minäkin haluan niitä! Kumoaako se myös runsaan alkoholinkäytön ja tupakoinnin aiheuttamat haitat?
...> nuori lääkäri teki inhimillisen virheen tai oikeammin vain unohti tehdä kaikki tarpeelliset asiat.
Näinkö pikku juttuja lastenkin kuolemat ovat "oikean" terveydenhoidon piirissä?
Unohti vain tehdä, ja sen seurauksena lapsi kuoli.
Vastahan on ollut melkoinen mylläkkä ja syyttely vuosikymmenten takaisesta kuolemasta kuhnehoidon yhteydessä.
Samoin oli myös yhdestä Euroopassa sattuneesta Herbalifen käytön yhteydessä väitetystä kuolemasta.
Selkäkivut ovat lähes kansantauti, silti moni joutuu hakemaan avun muualta, kuin lääkäriltä ja usein jopa saa sitä!
Onko jäsenkorjaus sitten varsinainen vaihtoehto hoito lääketieteelle, vai onko se vain v.ehto koulutetuille kirolle, naproille ym.
omt-fysioterapiahan kuuluu Suomessa lääketieteeseen!? mutta kuinka moni kipupotilas saa sellaiseen lähetteen??
http://www.poliklinikka.fi/?page=7874754&id=4722865
Muistetaanpa että hörhöt ovat vastaavissa tapauksissa johdonmukaisesti sitä mieltä, että niihin on aina annettava tehotonta lumehoitoa.
Jos siellä tosiaan on lääkäreitä, jotka ovat joskus antaneet potilailleen sokerirakeita, niin heidän lääkärinoikeutensa pitäisi viedä heti.
Antti Heikkila
www.anttiheikkila.net
70-luvun lopussa erikoistuin selkäsairauksien ja –vammojen leikkauksellisiin hoitoihin. Lääketieteellisten hoitojen ja diagnostiikan kehittymisestä huolimatta selkäkipu pysyi mysteerinä.
Elämällä on taipumus opettaa. Kerran päivystysaikana sairaalaan saapui selkäkivusta kärsivä kippurassa kulkeva miespotilas. Selkäkipukramppi oli ja on edelleen lääketieteelle kova pähkinä, joka ei hevin laukea tavanomaisin hoitomenetelmin.
Kun kipu ei ollut hävinnyt vielä seuraavanakaan päivänä kysyi potilas arasti josko hän voisi mennä kaatajasaarnaajan tilaisuuteen, missä kuuleman mukaan ihmiset parantuvat mitä erilaisimmista sairauksista. Kun ei ollut muutakaan tarjottavana niin ei kokemuksesta ainakaan haittaa olisi. Potilas tuli näyttäytymään seuraavana päivänä selkä suorana ja täysin terveenä. Uskovainen hän ei ollut vaikka oli kaatunut tilaisuudessa. Sama toistui toisenkin potilaan kohdalla. Tapahtuma oli minulle henkilökohtaisesti järkyttävä sillä mikään minkä olin oppinut ei tukenut tuota kokemusta. Miten kaikki oli sitten mahdollista selvisi minulle paljon myöhemmin. Meissä on voimia jotka tekevät meidät terveiksi tai sitten sairastuttavat. Kaikki tuo on mielessämme. Ihmeitä on olemassa vain niille jotka tarkastelevat maailmaa rajoittuneesti. Reaalimaailmassa on paljon ilmiöitä joita ei voi tutkia millään laitteella. Kaikki mahdollinen niin hyvässä kuin pahassa on sisäisesti meissä. Ei tarvitse mennä kaatuilemaan mihinkään. Meissä on voimaa jotka sairastuttavat ja vuorostaan parantavat.
Kokemus vei minut pitkälle henkilökohtaiselle matkalle. Seuraavaksi tutustuin kansanparantajiin jotka yksinkertaisilla tekniikoilla paljain käsin hoitivat potilaita hyvin tuloksin. Kerroin kokemuksestani klinikan esimiehelle joka vain katseli minua huvittuneena ja vaihtoi puheenaihetta. Ymmärsin tulleeni tienristeykseen, jossa suunta oli itse valittava. Toinen tie olisi helppo muiden arvostama virkaura ja toinen hankala, yksinäinen ja ehkä vaarallinenkin mutta toisaalta haastava ja erittäin mielenkiintoinen.
Valitsin jälkimmäisen ja se tie on ollut melkoista seikkailua sillä tieto oli haettava maailmalta eri lähteistä. Tie on kulkenut Yhdysvaltoihin, Englantiin, Israeliin, Intiaan, Venäjälle, Ukrainaan, Norjaan ja Suomen rintamaille.
Jotta kipua voisi ymmärtää on lähdettävä siitä, että ihminen on jakamaton mielen ja ruumiin kokonaisuus. Kipu muodostaa todellisen haasteen tieteelle, jonka perusolettamus on että kaikki on tutkittavissa objektiivisin menetelmin. Tässä mielessä kipu on tieteelle todellinen haaste sillä nykyisten lähtökohtiensa takia tiede ei voi ymmärtää kipua. Oikeastaan kipu ei ole tieteelle todellista vaan nykyilmaisua käyttääkseni todellista huu-haata. Sillä edelleenkään ei ole olemassa luotettavaa menetelmää mitata ja tutkia kipua. Kipu ja sen hoito kertoo myös kuinka etäälle nykinen lääketiede on etääntynyt tavallisen ihmisen arkipäivästä.
En ole haihattelija ja haaveilija vaan jalat tiukasti maassa kiinni oleva käytännönläheinen realisti. Kärsimys kun ei häviä teoretisoiden. Hoidossa tulisi aina käyttää tehokkainta mahdollista menetelmää. Kuitenkaan hoito ei saa olla pahempi kuin itse vaiva mikä nykyaikana tuntuu unohtuvan helposti. Ideat voivat olla kiehtovia ja oppirakennelmat mukaansatempaavia, mutta jos ne eivät toimi käytännössä tai jos ne lisäävät kärsimystä ei niillä ole mitään merkitystä.
Olen vannonut tämän ammatin valitessani aikoinani pyrkiväni lievittämään kärsimystä enkä toimimaan Jumalana ja myymään futuureita kuten näyttää olevan tapana lääketieteessä nykyaikana. Seikkailu on auttanut minua tarkastelemaan lääketiedettä ulkopuolelta. Välillä ei voi kuin hymyillä kuinka moni asia lääketieteessä on itse asiassa mutua ellei suorastaan taikauskoa. Kaikki vain verhotaan näennäistieteellisen kielen alle. Hiljattain totesi samaa arvovaltainen lääketieteellinen julkaisu Lancet. Kaikista käytetyistä lääketieteellisistä hoidoista vain 15 % oli tieteellisesti perusteltuja. Uskon, ettei lääketiede tule nykymuodossaan kestämään kovinkaan pitkään. Lääketiede tulee ihmiskunnalle yksinkertaisesti liian kalliiksi.
Minulle on muodostunut haasteeksi auttaa potilaita ilman lääkkeitä ja leikkauksia. En vastusta lääkkeitä enkä leikkauksia. Niillä on paikkansa ja ne ovat korvaamattomia monissa tapauksissa. Toisaalta nykyaikana käytetään aivan liikaa lääkkeitä ja leikkauksia. Kirurgina voin sanoa, että kipukirurgia on puoskarointia. Kipu on oire eikä oiretta voi leikata. Leikkaus edellyttää sairautta, johon voi toimenpiteellä oleellisesti vaikuttaa.
Yhteiskunta on valitettavan medikalisoitunut. Lääketieteestä on tullut merkittävää liiketoimintaa, jonka on tuotettava voittoja sijoittajilleen. Lääketiede on myös alkanut tuottaa lisääntyvässä määrin haittoja. Esimerkiksi Yhdysvalloissa lääketiede kaikkine haittoineen on kolmannella, joidenkin mukaan ensimmäisellä sijalla kuolinsyytilastoissa. Tuskinpa Suomi paljon poikkeaa tässä suhteessa muusta maailmasta.
Kärsimystä voi lievittää tekemällä työtä potilaiden kanssa tai vain jakamalla tietoa jotta ihmiset voivat vapaasti valita. Media elää lääke- ja ruokateollisuuden mainoksista ja julkaisee vain rahoittajia tukevia uutisia. Harvoin jos koskaan kerrotaan hoitojen haitoista tai lääkkeettömistä vaihtoehdoista. Näiden sivujen tarkoituksena on kertoa siitä mitä media ei julkaise. Vaihtoehdot eivät ole huuhaata vaan useimmiten tutkittua tietoa. Kun on saatavilla erilaista tietoa niin vasta sitten voidaan puhua valinnan mahdollisuudesta, minkä luulisi olevan itsestään selvää demokraattisessa yhteiskunnassa. Meidän ei tulisi antaa elämäämme asiantuntijoiden käsiin. Heidän tulisi palvella meitä kaikkia.
Siis kahdella potilaalla on kertoman mukaan ollut selkä kipeä ja sitten ei enää ole ollutkaan. Kummallista, että Heikkilä ei ole kuullut, että monilla selkäkipu menee pois ajan kanssa. Ei Yli-Vainio ketään parantanut.
>Ihmeitä on olemassa vain niille jotka tarkastelevat maailmaa rajoittuneesti.
Sillä lailla. Että ihmeisiin uskotaan.
>Reaalimaailmassa on paljon ilmiöitä joita ei voi tutkia millään laitteella.
Ja nyt sitten jo lähtökohtaisesti kielletään, että oma uskomus ei ole periaatteessakaan tutkittavissa.
>Oikeastaan kipu ei ole tieteelle todellista vaan nykyilmaisua käyttääkseni todellista huu-haata.
Ei ole tainnut kirjoittaja perehtyä tieteeseen viime aikoina. Pelkästään Pubmedistä löytyy lähes 400 000 artikkelia, joissa on kipu mainittu.
>Sillä edelleenkään ei ole olemassa luotettavaa menetelmää mitata ja tutkia kipua.
Kipua voidaan kätevästi selvittää kysymällä. Voidaan jopa mitata, miten kipu rajoittaa elämää. Kyllä Heikkilän pitäisi tietää, että tästä on mittarit olemassa.
>>>Siis kahdella potilaalla on kertoman mukaan ollut selkä kipeä ja sitten ei enää ole ollutkaan. Kummallista, että Heikkilä ei ole kuullut, että monilla selkäkipu menee pois ajan kanssa. Ei Yli-Vainio ketään parantanut.>>>
Aika sattumaa kuitenkin, että potilaiden selkäkivut hävisivät tyystin kertaheitolla parantajan luona käynnin jälkeen. Kun itse kärsin aikoinaan selkäkivuista, ei kipu lähtenyt kerralla, vaan pikkuhiljaa parani. Aikaa siihen meni useita viikkoja, mistään yhden päivän aikana kovista kivuista täyteen kivuttomuuteen ei voi puhua. En siis käynyt millään parantajalla, enkä saanut ruuhkaisesta terveykeskuksesta lääkäriaikaa, vaikka yritin.
Eikä Heikkilä muuten väittänytkään, että Yli-Vainio siinä paransi. Heikkilähän totesi, että "Kaikki mahdollinen niin hyvässä kuin pahassa on sisäisesti meissä. Ei tarvitse mennä kaatuilemaan mihinkään. Meissä on voimaa jotka sairastuttavat ja vuorostaan parantavat."
Käsittääkseni Heikkilä tarkoitti, että Yli-Vainio vain tavallaan auttoi potilaita parantumaan heidän omassa itsessään olevan parantavan voiman avulla. Jos sen löytää itsestään, ei edes tarvitse mennä "ylivainioiden" tai muiden parantajien luo. Sairastunut ihminen on usein vain niin uuvuksissa, ettei kykene yksin itsestään löytämään niitä voimia.
>>>Sillä lailla. Että ihmeisiin uskotaan.>>>
Nyt taitaa sinulla olla luetunymmärtämisessä vikaa :-). Tekstissähän nimenomaan todettiin, että vain rajoittuneesti maailmaa tarkastelevat pitävät niitä ihmeinä. (Monille muille kun on luonnollista, että parantua voi muutenkin kuin itsestään tai perinteisillä lääketieteen hyväksymillä menetelmillä.)
No miksikäs niiden kipujen mittaamiseen ei sitten käytetä minkäänlaisia mittareita, jos sellaisia kerran on. Ainut mittari, mihin olen törmännyt, on kyselylomake, jossa pyydetään eri toimintojen aiheuttaman kivun merkitsemistä kipujanalle. Siinä se kipumittari on.
No toinen on tulehdusarvot, jotka minun tapauksessani samalla kertovat jotin jokapaikan kivuista. Mutta ei niitä ikinä ole mitattu tuota kyselylomaketta kummallisemmin, vaikka tätä kivulloisuutta on jo kestänyt yli 40 vuotta.