Seesteinen olo

Alempana oli kirjoitus, jonka viestiketjussa kirjoittajia ärsytti suunnattomasti miehensä. Mulla taas on aivan päinvastainen fiilis; en nykyään ärsyynny oikeestaan mistään eikä ketään pysty mua sanoillaan satuttamaan, kaikki ikävä menee vain toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. On kuin koko maailma olisi mun kaveri:) Onko täällä ketään muuta, jolla olisi samanlainen ihana positiivinen olo? Vaikka mitä vastoinkäymisiä tms. tulee eteen, mä vaan hymyilen! Jotenkin pelottavaa...Koskakohan tipun korkeelta ja kovaa;)??!!
1658
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

about 7v sitten..aikaa juu kauan,mutta tulin vuosien yrityksen jälkeen raskaaks,ja sillon aattelin et olkoot ukko mikä tahansa,nyt olen maailman onnellisin ja rikkain ihminen..ukko oli tosiaan ihan hirviö... minä kuljin ittekseni,aina paistoi aurinkokin :? kunnes eräänä päivänä alkoi alavatsaa koskemaan ja hemmetin kovaa..eikun lekuriin.lääkäri totesi helvetin kylmästi "sulla on kohdun ulkoinen raskaus,piuhat veetään poikki,ja lapsia et enää normisti saa."!!!!! että näin päättyi se aurinkoinen tie. sen jälkeen en oikeestaan uskonut enää mihinkään.mulle tuli niin paha masennus etten tienny miten jaksaa elää.mikään vaan ei tuntunu miltään.koitin ivf hoitoihin mennä millon minkäkin ääliön kanssa,mukamas rakkauesta..ha ja pyh.. ei tietekä se onnistunu. sitten löin hanskat tiskiin..aattelin et haistakaa kaikki paska. aloin ryyppäämään aika lailla.elämä vaan luisui käsistä aika nopeesti.töis olin ja hoidin muut mut siihen se jäikin.joka viikonloppu ja arki iltoinakin kännis.. sitten sen kohtasin..mun unelmien plinssi ,samalla baaritiskillä.. ja nyt ollaan 2v oltu yhessä.se sai minut lopettamaan dokauksen ym sählingin,ja sitte mentiin ivf-hoitoihin...nyt rv 29 ja maailma hymyilee SITTENKIN :) mikään ei tätä venettä voi enää kaataa.. onnea sulle paljon,tiien mitä se on.. et ehkä tälläst juttua kaivannu,mutta oli pakko kirjottaa.. ;)

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Rv10+2 kirjoitti:

Alempana oli kirjoitus, jonka viestiketjussa kirjoittajia ärsytti suunnattomasti miehensä. Mulla taas on aivan päinvastainen fiilis; en nykyään ärsyynny oikeestaan mistään eikä ketään pysty mua sanoillaan satuttamaan, kaikki ikävä menee vain toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. On kuin koko maailma olisi mun kaveri:) Onko täällä ketään muuta, jolla olisi samanlainen ihana positiivinen olo? Vaikka mitä vastoinkäymisiä tms. tulee eteen, mä vaan hymyilen! Jotenkin pelottavaa...Koskakohan tipun korkeelta ja kovaa;)??!!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu