Palstalla keskustellaan paljon lapsen elatuksen euromääräisestä tarpeesta. Myös neuvoja asiasta kysytään usein.
Ehdottaisinkin mielenkiintoisen keskustelun avaamiseksi jokaista viikonloppuetää ja lähivanhempaa osallistumaan marraskuun kestävään konkreettiseen huollon kustannuslaskentaan ja kirjoittamaan yhteenvetonsa palstalle joulukuun alussa.
Pelisäännöt voisi sopia tässä ketjussa.
Mm. asumiskustannus lasta kohtaan, millä perusteella, iän ja lapsilukeman ja etävanehmman tapaamisvrk:ien vaikutus lopputulokseen ja niille kertoimet ja jakajat. Jne.
Jokainen ottaisi nimimerkikseen vaikka lähi1 lähi2 etä1 etä2 -tyyppiset nimet, ennakkoasenteiden ja palstatrollauksen vähentämiseksi.
Onko kiinnostuneita?
Ehdottaisinkin mielenkiintoisen keskustelun avaamiseksi jokaista viikonloppuetää ja lähivanhempaa osallistumaan marraskuun kestävään konkreettiseen huollon kustannuslaskentaan ja kirjoittamaan yhteenvetonsa palstalle joulukuun alussa.
Pelisäännöt voisi sopia tässä ketjussa.
Mm. asumiskustannus lasta kohtaan, millä perusteella, iän ja lapsilukeman ja etävanehmman tapaamisvrk:ien vaikutus lopputulokseen ja niille kertoimet ja jakajat. Jne.
Jokainen ottaisi nimimerkikseen vaikka lähi1 lähi2 etä1 etä2 -tyyppiset nimet, ennakkoasenteiden ja palstatrollauksen vähentämiseksi.
Onko kiinnostuneita?
Vastaukset 16
Vanhimmat
I LAPSEN TARVE =YLEISET JA ERITYISET KUSTANNUKSET
Yleiset kustannukset:
00-06v. 250 euroa/kk
07-12v. 290
13-17v. 390
Erityiskustannukset
Osuus lähivanhemman nettoasumiskuluista (=vuokra tai vastikkeet,asuntolainan lyhennykset ja korot - asumistuki tms.) 1 lapsi 23 %, 2 lasta 19 %/lapsi, 3 lasta 16 %/lapsi ja 7 lasta 10 %/lapsi
Päivähoitokulut sellaisenaan (mikäli kulut suurempia kuin julkisen päivähoidon, pitää molempien vanhempien olla yksimielisiä erikoispäivähoidon käytöstä tai se muuten katsotaan kohtuulliseksi)
Koululaisen iltapäivä- ja aamupäivätoimintakulut sellaisenaan (-"-)
Koulutuskustannukset (esim. erikielisen koulun lukukausimaksut) (- " -)
Erityisen harrastuksen (jota molemmat vanhemmat pitävät lapselle tärkeänä tai jota muutoin pidetään kohtuullisena) kustannukset
Vakuutusmaksut (jonka vanhemmat ovat ottaneet yhdessä tai kumpikin pitää tärkeänä tai jota muutoin pidetään kohtuullisena)
Erityiset terveyshoitokustannukset - sairaanlapsen hoitotuki
Muut erityiskustannukset
http://www.yyl.fi/index.php?page=ero&sivu=elatus
Ohje lapsen elatusavun suuruuden arvioimiseksi
http://www.om.fi/Etusivu/Julkaisut/Julkaisuja/Julkaisujenarkisto/Oikeusministerionjulkaisuja2007/1182265240526
Asuntolainan lyhennys ei mielestäni kuulu lapsen elatukseen eikä lapsen asumiskulkuluihin. Se on vanhemman oman omaisuuden kasvattamista. Lapsi kasvaa aikuiseksi ja lähtee ja asunto maksettuna jää vanhemmalle.
Perustelu, että lapsen takia tarvitsee x neliötä isomman asunnon, on ontuva. Moni yksinäinenkin asuu yksiötä isommassa asunnossa. Kysymys on valinnasta ja elintasosta.
Eikä asuntolainan lyhennystä pitäisi huomioida kummankaan vanhemman vähennyksenä. Yhtä lailla etä voi nostattaa kuluja ja kasvattaa omaisuuttaan ottamalla asuntolainan isoilla kuukausierillä. Jossain on kuitenkin asuttava. lapsen, lähin, etän. mahdollisesti kuviota sotkevat uudet puolisot, joiden mukaan kuluja puolitetaan kaavamaisesti omistussuhteista välittämättä. Tuleekin kuvioon kohtuulliset, paikkakunnan kulut. Eli pärstäkerroin, yhdelle hyväksytään 1000 kulut ja toiselle vaivoin 500. "kohtuullistamista" käytetään, jossei muuten saada ennakko-odotusten mukaista summaa. Kenellä on "oikeus" asua omakotitalossa, kenellä kaksion puolikkaassa... Tasapuolista olisi jättää kaikilta lainan lyhennykset pois ja huomioida vain korot. Tai sitten huomioida kaikilla "laskennalliset" asumiskulut, jokainen tekee valintansa asumismuodosta.
.. omistusasunnossa asuvan asumiskuluja ei huomioitasi, mutta vuokralla asuvan huomioitaisiin?
Tottakai huomioitaisiin vastaavan vuokra-asunnon verran, mutta ei mitään ylisuuria lainan lyhennyksiä. Toinen kimurantti juttu on kulujen jakamminen puolison kanssa. Puolisot ovat ostaneet ja maksaneet asunnon puoliksi. Toinen rahalla ja toinen velalla. Elatusmaksulaskelmassa katsotaan, että laina ja korko maksetaan 50/50. Eli vaikka huoltajalla ei oikeasti ole velkaa, puolet puolison velasta hyväksytään... tai jos asia on toisin päin oletetaan että puoliso maksaa puolet huoltajan velasta, vaikka on jo lunastanut oman osuutensa asunnosta.
Ok-asumistuessa huomioidaan asuntolainan koroista tietty prosentti ja kulutusarvio neliötä kohden on laskennallinen. Lisäksi asumiskuluihin lasketaan jätehuolto ja tiemaksut.
Jos asumistuki on jo kertaalleen laskettu ja virallisesti päätetty, pitääkö se huomioida toistamiseen elatusmaksuissa kummallakaan?
viime syksynä. Exä oli ottanut yhteyttä sossuun, ettei hän pärjää summalla jonka maksoin, elatusmaksuna tyttärestäni. Se myönnettäköön, että itse elatusmaksu 13vuotiaasta 200€/kk on pieni, mutta mitä muuta sitten ostin tyttärelleni edeltävän vuoden aikana olin ostanut polkupyörän, tietokoneen ja jtn muutakin isompaa, joiden lisäksi kännykkälaskun ja vaatteita joka kuukausi, tämä oli exäni mielestä liian vähän. No mehän menimme sossuun elatusselvitykseen, jossa käytiin läpi lähinnä exäni tuloja/menoja jossa oli merkitty asumiskuluiksi 2 huonetta keittiön rivarin pätkälle 1150 € joista suurimman osan vei lainan lyhennys. Ja koska hänen tulot/menot oli plus-nolla, niin tyttäreni osuus ko asunnon asumiskustannuksista kuuluisi minulle. Sossun täti näin kylmästi minulle esitti, johon vastasin yksiselitteisesti etten osallistu hänen asuntolainan maksuihin missään tapauksessa ja samaan hengenvetoon kysyin mikä on tällä alueella summa jonka he hyväksyvät omissa tukipäätöksissään kanhden hengen talouden asumiskustannuksiksi, niin aika yskimisen ja tivaamisen jälkeen sanoi 550€!
On se helvetti kumma et kun on joku muu maksamassa, kun kunta/kaupunki, niin kyllä koitetaan maksattaa. Ottaen kumminkin huomioon sen että asumme verrattain pienessä kaupungissa, ettei missään helsingissä, jossa toki asumiskulut on aivan eri luokkaa.
No elatusmaksua korotettiin melkoisesti, jonka jälkeen lopetin kaiken muun hankkimisen tyttärelleni, en todellakaan sen vuoksi ettenkö välittäisi tyttäreni hyvinvoinnista tai jtn muuta, vaan siksi et jos annat pikkusormen, niin varmasti viedään koko käsi... Kesällä tyttäreni muutti minun luo asumaan vakituisesti, eikä minulla mene sitä summaa lapseni elättämiseen, jonka exäni kaikestaan sai. Eikä lapsen tarvi kulkea huonoissa vaatteissa tai muuta, kyllä ihan on merkkivaatteitakin ostettu.
No, mitä tästä opimme: sitä saa mitä tilaa!!
Huoltajien A ja B. Sukupuolella ja huoltajuusmuodolla ei ole väliä. Molempien nettotulot on esim. 1500 euroa, A esittää asumis työmatkakuluja 1000 euroa ja peruskuluja 500,joten hän on "elatuskyvytön". B kuluja on 420 400 (vuokran puolikas), elatuskykyä jää 680. lasten elatuksen tarve on 660.
Toisessa tapauksessa kunta maksaa 390 euroa, toisessa ei...
Laskennalliset asumiskulut, voitaisiin ottaa kunkin kunnan toimeentulotukeen hyväksyttävistä menoista esim.kertoimella 1,2. Ettei ihan kurjallistorajalla. Lapset laskettaisiin lähihuoltajan asumukseen 80% ja etälle 20% (viikonloput ja lomat). Uudet puolisot voisi jättää asumislaskelmista pois molemmilta tasapuolisesti.
Esimerkki: lähi + 3 lasta = 1+2.4 = 3,4 hengen asuminen. Etällä 1,6 hengen asuminen. Ja molemmille taksat taulukon mukaan. Loppuisi kaikilta kikkailu asumiskuluilla ja paperiosoitteet.
Elatuskykyyn nettokuukausitulot näkisi edellisen vuoden verotuksesta, laskennalliset asumiskulut taulukosta, kenenkään ei tarvisi kiikutella ja soveltaa lappujaan. Lapsen peruskulutus tilastokeskuksen mukaan, asumiskulut taulukosta.
, mutta onko ne edellisen vuoden tulotkaan aina ajan tasalla....mielestäni viimeisen vuoden tulot, jokainen saa sellaisen palkkatodistuksen työnantajaltaan, on se sitten kesken vuoden tai miten vaan.
Mutta kun puhutaan asumiskuluista, niin juuri kuten olit asian esittänyt, koska on todellakin epäreilua maksattaa omistus asunnon kuluja etävanhemmalla. Sehän on kunkin oma valinta haluaako asua omistus vai vuokraasunnossa, ja siitä pitää itse huolehtia.
.. verotuksen käyttäminen, lisättynä viimeisillä palkkakuiteilla on paras ratkaisu selvitettäessa elatuskyvyn lähtökohtaa..
Vaikka olen lähi, olen siitä huolimatta sitä mieltä, että elatusmaksu voisi olla sama kaikilla perustelluin poikkeuksin (lapsen sairaus tms. En laskisi kallista harrastusta elatuksen piiriin) ja pienituloisella etällä olisi oikeus hakea yhteiskunnalta elatusmaksuunsa tukea. Valtio ulosmittaisi maksamattomat elatukset ja kaavasta jäisi pois kunnan edustajan mielivalta päättää elatusmaksusta tai sen alentamisesta.
Paikallaan olisi myös elatuksen jokavuotinen indeksitarkastus ja yh-korotus voisi olla korkeampi ja siihen vaikuttaisi pienentävästi etän luonaanpito, jonka osuus annettaisiin etälle.
Tietotekniikan aikana tieto kulkee verottajalta ulosottoon, sosiaalitoimeen, vakuutusyhtiöihin ja työvoimahallinon ja Kelan välillä salamaa nopeammin. Ja ulosottaja pääsee jopa pankkitileille saakka. Ei lulisi olevan vaikeaa siirtää kaikki tieto yhteen paikkaan ja jakaa sieltä käsin lapselle peruselatus ja vanhempien asia on, sijoittavatko he yhdessä tai erikseen lapseen extraa vai ei.
Peruselarilla (129,91) tulee toimeen ihan okei, vaikka prosentuaalisesti se voisi nousta lapsen kasvaessa ja ruokakorin kallistumisen johdosta automaattisesti.
On väärin maksattaa omistusasuntoaan etävanhemmalla. Yhtä väärin on luistaa elatusmaksuista ottamalla iso asuntolaina, kun on saanut osituksessa muuta omaisuutta kuin vakituisen asunnon. Siis laskennalliset kulut olisivat samasta taulukosta sukupuolesta, parisuhteesta,huoltajuusmuodosta,ja varallisuudesta riippumatta. Ja väärin on olettaa että uusi kumppani maksaisi puolet lainasta, joka ei ole hänen, tai huoltaja maksaisi kumppanin lainaa. Kaiken kaikkiaan systeemi pitäisi olla yksinkertaisempi. Ja m o l e m m i l l a vanhemmilla pitäisi olla jokin rahallinenkin omavastuu elatuksesta, vaikka toimeentulotuen avulla.
Joo, elatusmaksu voisi olla 130 130 molemmilta vanhemmilta, jos jompikumpi ei pysty,pienentäköön menoja, jos on jo minimissä kunta maksaisi. Yh-korotukset voisi poistaa aihetuttaa vain kateutta.Hassulta kuulosti toi osa rahasta luonapitäjälle, siis erovanhemmille tukea? Lapsilisä voisi olla kaikista alle 12 v lapsista 130 euroa ja 12-18- vuotiasta 200 euroa. Summilla 390 ja 460 pitäisi lapsen elatus olla turvattu. Toki tästä aiheutuisi yhteiskunnalle kuluja, mutta samalla paranisi kaikkien lapsiperheiden tilanne. Jäisi elatusmaksuriidat vähemmäksi, etähuoltajille jäisi varaa tukea lapsia suoraan ja panostaa tapaamisiin.
Yh-korotus on korvaus verotuksen poistetusta yh-vähennyksestä. Pitääkö kaikista etuisuuksista luopua siksi, että ydinperheet ovat kateellisia yksinhuoltajille kaikesta? Luovun oikein mielelläni muutamasta kympistä kuukaudessa, jos saan aikuisen tukihenkilön jakamaan kanssani arkiset murheet, kuljetukset, kotihommat yms.
Etpä kovin korkealle arvosta puolisosi työpanosta ja olkapäätä, jos sen yh-korotuksella myisit.