Kovempi kuin rakkaus

ja kylmyys ja tunteettomuus ovat minusta hieman outoja juttuja. Sitä näkee ympärillään ja siitä puhutaan paljon, mutta kuitenkaan aika harva ihminen pohjimmiltaan on kovinkan välinpitämätön tai tunteeton...Siis vain minun mielipiteeni on tuo.
Minusta tuntuu, että ihmiset suojautuvat noiden taakse jotain...
Runosi sai ajattelemaan, siinä oli paljon tärkeitä asioita, se on hyvä.

..tämän lounastunnin piristi elämänarvoja vakavasti pohtiva runosi. Kyllä rakkaus tuo elämään sen välttämättömän piristeen ja voimavaran. Hymyillen jaksaa pakertaa töitäkin ihan erilailla.

Kiitos tästä lukuhetkestä : )

Yhdyn täysin runosi sanoihin,sillä
välinpitämättömyys on eräs
sairaus jostain meistä ihmisistä,
jota ajoittain saattaa ilmetä
millä mitenkin verukkeella.

' ei ihminen halua olla kylmä
haluttomaksi ja kylmäksi tullaan
vaikka ei haluta '

Ja sitten tuo runosi pehmeämpi puoli,
se on kaunista näköistäsi tekstiä josta pidän.
Tietysti kaikki muukin runossasi, mutta haluan
korostaa sitä lämpimämpää osaa.

Ei sitä, pienten tuulen antaa mieletä, lannistoo.
Elämäähä tää vaa; Tompukka. Kyl sie viel opit. Oo huoleti.

t.Issääs

Vastuun täytyykin tuntea ja jakaa sitä rakkautta, läheisiin suorastaan tuhlata! :)

Ja tuhlamaan, tomppa, vai mittee! :)