Luulin katsovani plotterista näkyvää nopeutta gps vauhtina.
Syksyn toiseksi viimeisellä legillä loki näytti 1,5 s. pienempää vauhtia, kuin yleensä ja plotterin näyttö myöskin.
Ajattelin, että pohja on likainen ja lokin rulla myös.
Paluumatkalla yllätyin, että kun loki näytti nollaa, niin plotterin näyttö myöskin.
Vene kulki kartalla normaaliin tapaan, mutta vauhdit näyttivät nollaa mittarissa sekä plotterissa.
Putsasin sitten lokin rullan muutamasta näkistä ja toiminta palasi normaaliksi.
Miten saan plotterin näyttämään ainoastaan gps vauhtia ?
Lienee joku asetus pielessä ?
Laitteet ovat Raymarine E 80 ja st 60 mittareita.
Kaikki yhdistetty Seatalkilla toisiinsa.
Syksyn toiseksi viimeisellä legillä loki näytti 1,5 s. pienempää vauhtia, kuin yleensä ja plotterin näyttö myöskin.
Ajattelin, että pohja on likainen ja lokin rulla myös.
Paluumatkalla yllätyin, että kun loki näytti nollaa, niin plotterin näyttö myöskin.
Vene kulki kartalla normaaliin tapaan, mutta vauhdit näyttivät nollaa mittarissa sekä plotterissa.
Putsasin sitten lokin rullan muutamasta näkistä ja toiminta palasi normaaliksi.
Miten saan plotterin näyttämään ainoastaan gps vauhtia ?
Lienee joku asetus pielessä ?
Laitteet ovat Raymarine E 80 ja st 60 mittareita.
Kaikki yhdistetty Seatalkilla toisiinsa.
Vastaukset 36
Vanhimmat
Pari juttua:
Jos haluat nähdä SOG (Speed Over Ground) eli GPS:n antaman nopeuden, sen saa helposti lisättyä E80 näyttöön lukemalla manuaalista vaikkapa sivulta 282 miten lisätään databariin tietoja http://www.raymarine.co.uk/EasySiteWeb/GatewayLink.aspx?alId=1066
Nopeus veden halki ja nopeus pohjan suhteen on kaksi eri asiaa, erityisesti vuorovesialueilla syytä seurata molempia..
Sen ST60 mittarin voi kalibroida Seatalkin antaman SOG:in mukaan jos on varma että virtausta ei ole vedessä, ohje sivulla 26 tässä manuaalissa
http://www.raymarine.co.uk/EasySiteWeb/GatewayLink.aspx?alId=6662
Mulla ollut ilmeisesti databarissa valittuna "speed" "cog/sog" ikkunan sijasta.
Uusavuttomana tietenkin luulin laittaneeni gps-nopeuden tauluun, kun laite on gps-plotteri !
Ilmankos ei saatu surffeissa aikaiseksi, kuin vähän yli 10 s. ;-) .
Speed-painikketta kunnes näyttöön ilmestyy SOG.
jos sen ST60 lokin laittaa näyttämään SOG:ia niin mikäs järki lokia on pitää ollenkaan? Eikös lokin idea ole näyttää nopeus veden halki...
SOG:ia käytetään vain lokin kalibrointiin, mutta varsinainen nopeustieto tulee siitä pyörästä.
Jos kerran on käytettävissä luotettava oikea SOG-tieto (gps:n kautta), niin miksi käyttää epäluotettavaa eli lokin mittaamaa?
SOG ja nopeus veden halki ovat kaksi eri asiaa. Kun etenet purjehdusopinnoissasi huomaat että on hyvä seurata molempia. Esim. kilpapurjehduksessa voi jopa ihan kotoisella suomenlahdella ja saaristossa esiintyä virtaa puolen, joskus jopa kokonaisen solmun voimakkuudella. Siinä voi sitten ihmetellä miksi joskus kulkee kovempaa/hitaampaa kuin pitäisi. Jos omaa venettä ei vielä ole voi mennä vaikka seisomaan kaivopuiston rantaan ja katsella miten uunisaaren edessä oleva viitta tekee keula-aaltoa silloin tällöin... Viime kesänä matkalla pohjanmereltä Suomeen koin vielä Tanskassakin parin solmun virtausta ja teki mieli oikein tarkastamaa lokin kalibrointia tämän vuoksi.
...keksi, mihin sitä nopeutta veden suhteen tarvitaan. Navigoinnissahan tarpeen on nimenomaan tieto SOG:sta eli tosinopeudesta (eikä sekään tietysti juuri muuhun kuin sen arviointiin, kauanko kestää perille tai johonkin välitavoitteeseen tai vaikkapa leikkaavalla kurssilla olevan aluksen eteen).
Periaatteessa tieto virtauksen nopeudesta olisi tietysti tarpeen perinteiden navigoinnin kannalta sorron arvioimiseksi, mutta toisaalta taas sillä ei ole merkitystä, jos plotteri/gps on olemassa. Ja jos ei ole, niin sittenhän ei ole SOG-tietoakaan.
... virta muuttuu suhteessa paikkaa usein lyhyilläkin matkoilla. Esim Gibraltarissa on tyypillisesti niin, että virta on salmen keskellä jopa eri suuntaan kuin laidoilla. Samaa ilmenee muuallakin. Tätä tietoa voi käyttää hyödyksi, kun voi mitata molempia nopeuksia erikseen.
Tietoa taas voi niin halutessaan käyttää reitinvalintaan.
Muualla sillä on informatiivinen arvo, kun purjeveissä on usein käytössä polaarit tai ihannenopeudet suhteessa tuulennopeuteen/kulmaan. Ja monet myös pyrkii niihin. Jos ei tiedä paikalla olevan vastaista virtausta, voi kippari turhaankin yrittää trimmejä muuttamalla saada lisää nopeutta veneeseen...
...reitinvalinnassa on siitä tiedosta, mikä on virtaus juuri siinä, missä olet? Eikö siihen pikemminkin tarvitsisi jotain kattavampaa tietolähdettä vallitsevista virtauksista?
Tuo purjehdustekninen juttu on sitten oma asiansa, se ei minua kiinnosta sen syvemmin; kirjaan tiedokseni, että joku purjehtija voi moista kaivata ja päätän keskustelun siltä osin tähän :)
myös tavallinen Bavarialla eli lähinnä moottorilla ajava uusveneilijä voi hyötyä siitä että tiedostaa eri nopeusmääreet. Jos on virta vastainen voi ihmetellä miksi Bava kulkee vain viittä solmua kun yleensä samoilla kierroksilla kulkee kuutta... Vaikuttaa sitten siihen polttoaineenkulutukseenkin.
Lisäksi kipparin mielenrauha säilyy eikä tarvi ihmetellä onko potkurissa vikaa, tarttunut katista kölinysään, onko pohja likaantunut vierassatamassa.
Täällä virtaamattomissa tai lähes virtaamattomissa vesissä on ymmärrettävää, että virtauksen tietämisellä ei ole käytännön merkitystä reitinvalinnassa (nyt en puhu kilpapurjehduksesta). Siksi asia varmaankaan ei kiinnosta.
Ei tarvitse kuitenkaan mennä sen kauemmaksi kuin Tanskan salmiin, joissa voi olla aika oikukkaita virtoja. Ne voivat olla erilaisia, joskus jopa erisuuntaisia rannan lähellä ja kauempana rannasta. Virran havaitseminen nopeuslokin ja SOG:n avulla auttaa ymmärtämään mikä reitinmuutos kannattaa mikä ei. Pelkän SOG:n avulla et voi olla varma johtuuko nopeuden putoaminen tuulesta, aallokosta tai moottoriveneellä vaikkapa potkuritehon alenemasta (potkuriin takertunut kalaverkko tms).
Vuorovesialueilla on vuorovesivirrat. Voimakkain vuorovesivirta on tietämäni mukaan Pohjois-Norjassa erään vuonon suulla, jossa virran nopeus voi olla yli 20kn. Sen huomaa ilman mittareitakin, mutta pienemmissä virtauksissa tieto auttaa navigoinnissa.
Isoilla vesillä merivirrat on toisinaan aika voimakkaita. Paikalliset olosuhteet voivat erota siitä, missä vallitsevien merivirtojen pitäisi olla. Ainoa tietolähde virran voimakkuudesta on omat havainnot ja mahdollisesti muilta aluksilta radioitse saadut virtatiedot. Käytännön merkitys on hyvinkin suuri, koska muutaman kymmenkin mailin reitinmuutos voi merkitä vastavirran muuttumista myötävirraksi tai päinvastoin. Näin oli vaikkapa Brasilian pohjoisrannikolla, jos se ketään kiinnostaa....
...juuri tarkoitin noista reittivalinnoista: Joskus ei tarvitse paljoakaan siirtyä poispäin rannikosta kun vastainen virta muuttuu myötäiseksi.
Toistaiseksi kovimman virran kohtasin (olin toki katsonut ajat vurovesitaulukosta) Friisin saarten välistä pohjanmerelle tullessa. Jokia en luonnollisestikaan nyt laskenut mukaan. Elbeä olen ajanut 7 solmun vastavirtaan tänäkin vuonna.
Kyseenalaistat tämän asian ja kirjoittelet purjehduspalstalla. Kuitenkin heti ilmoitat, että purjehdustekninen asia ei sitten kiinnostakaan.
Luulisi, että haluat kuulla perustelut asialle, kun aluksi ilmoitit, ettet ymmärrä.
Muistaakseni ST60 :n näytöllä ei ole edes mahdollista näyttää SOG-tietoa muutoin kuin kalibrointitilanteessa.
Miksi näin? Kalibrointi on huomattavasti helpompaa kuin sen katsominen jostain toisesta laitteesta ja korjauskertoimien säätäminen. Lokin tehtävä on kuitenkin näyttää nopeutta vedensuhteen ja plotteri näyttää sitten muuta.
Ymmärrän hyvin, etteivät tällaiset asiat välttämättä kiinnosta moottoriveneilijää, joka ajaa ennaltatallennettua reittiviivaa pitkin paikasta A paikkaan B autopilotilla.
1) GPS:n nopeustieto on keskiarvoistettua ja parin sekunnin viiveellä. Purjeiden trimmaamisen vaikutusta ei voi nähdä, koska tuulikin vaihtelee.
2) Rankkasateessa GPS-signaali voi hävitä, silloin SOG-tietoa ei ole saatavissa, tarvitaan loki
3) GPS-signaalissa voi olla häiriöitä, jolloin väärä nopeustieto voi auttaa huomaamaan ongelman.
Loki on ulkopuolisista riippumaton laite, aivan kuin kompassi. Lokin systemaattiset virheet tulee tuntea, jolloin ne voidaan huomioida. GPS:n virheet ovat satunnaisia, eikä niitä voi huomioida.
Kyseessä kaksi eri asiaa. Loki mittaa matkaa vedensuhteen ja GPS sijainnin muutosta satelliittien oletettuun sijaintiin, sekä taajuuseroa satelliitin oletetusti lähettämään taajuuteen.
...ajanvietteeksi:
1) Et alunperin esittänyt minkäänlaista perustelua sille, miksi joku haluaisi käyttää lokin nopeustietoa, kun luotettava ja todellinen nopeustieto (gps:n antama) on olemassa. Siksi kysyin.
2) Esitetty perustelu on sennäköinen, että sillä on epäilemättä merkitystä sille vähäiselle himopurjehtijoiden joukolle, joka on kiinnostunut runkkaamaan purjeista irti viimeisenkin solmunkymmenyksin. Valtaosa purjeveneilijöistäkään ei viitsi moiseen vaivautua ja tällaiselle moottoriveneilijälle ko. perustelu on tietysti vielä mielenkiinnottomampi. Jos vene kulkee jostain syystä solmun hitaammin kuin tavallisesti, niin sitten se vain tekee niin. Miksipä moisella rupeaisi ajossa päätään vaivaamaan?
3) Epäilen edelleen väitettä, että virtaustieto olisi hyödyllinen navigoinnissa. Jotta se olisi, pitäisi tietysti tietää, että vaikka tässä virtaa näin, niin tuolla virtaa noin.
Ja lopuksi
4) Vaikka tämän alapalstan nimi onkin "purjehdus", niin useat aiheet ovat veneilyyn yleisemmin liittyviä tai ainakin ennemminkin purjeveneellä tapahtuvaa veneilyä kuin pelkkää purjehdusta koskettavia. Jos se häiritsee sinua, niin voi voi pientä.
Autopilotti on muuten paljon useammin käytössä purkkareissa kuin moottoriveneissä :)
Veneet kulkevat vedessä, joten veneen nopeus on aina suhteessa veteen on kyse sitten purje- tai moottoriveneestä. Navigoinnissa SOG on parempi, mutta lokista tullut nopeus kertoo paremmin ja reagoi nopeammin veneen liikkumiseen.
Aika suuri osa purjehtijoista on kiinnostunut vauhdistaan ja tällöin oikea vertailukohta on juuri veteen.
Myös koneella oikea vertauskohta on vesi. Liukuvalla veneellä muutama kymmenys virtaa ei ole mitään, mutta uppuomanopeudella tuollainen ero viestittää jo selvästi, että jotain on pielessä tai on virtaa. SOGia ja lokia vertaamalla tietää kumpi.
...ajavietteksi:
Ei kannattaisi provosoitua niin nopeasti, edellinen komenntisi oli palstan aiheeseen ja tyyliin sopiva.
1. Yleensä on hyvä tietää nopeuksien veden suhteen ja pohjan suhteen ero, niin teoriassa kuin käytännössäkin.
2. Perustelulla on merkitystä myös matkapurjehtijalle. Jos virta on solmun verran, niin purjeveneen nopeuksissa se on jo merkittävä. Moottoriveneiljänä voit nostaa hieman kierroksia ja saavuttaa tavoitenopeuden taas. Jonkin verran myös moottoriveneellä matkaa tehneenä tapana oli kyllä jatkuvasti tarkkailla kierroksien ja nopeuden suhdetta. Vastaava asia.
3. Tiedolla ei ole suoraa käyttöä navigoinnissa, mutta kun tietää sijainnin ja virran käyttäytymisen siinä, voi hyödyntää tätä tietoa hakeutumalla ajolinjaan, jossa virta on vähemmän vastainen tai on jopa myötäinen.
4. Koska alapalstan nimi on purehdus, niin ei kannattaisi aina kyseenalaistaa esitettyä tietoa vain, koska se ei koske moottoriveneilijää...
Toki voi aina lukea ja suodattaa siinä vaiheessa asiat, jotka ei koske moottoriveneilijää. Ei se silti edellytä aina kirjoittamista palstalle...
...ajatus tuo, että veneen nopeus olisi jotenkin ensisijaisesti nopeus suhteessa veteen. Fysikaalisen määritelmän mukaan nopeus on kuljettu matka jaettuna käytetyllä ajalla, V=S/T. 10 mpk matka on 10 mpk; jos siihen käytetään tunti, niin nopeus on 10 solmua ihan riippumatta siitä, mikä on nopeus veden suhteen. Itse poistin aikoinaan lokin veneestäni kokonaan juuri siksi, että totesin sen olevan epäluotettava verrattuna GPS:aan. Tai mittaavan väärää asiaa, miten vain.
Veneen nopeus vaihtelee joka tapauksessa olosuhteiden ja mm. veneen kuormauksen suhteen (ovatko tankit täysiä vai tyhjiä, montako ihmistä kyydissä, onko tavarat satuttu lastaamaan keulaan, perään vai keskelle jnejne.) Olen mm. nähnyt sellaisen ilmiön, että liukunopeudella kulkevan matkaveneen nopeus muuttuu solmun verran, kun n. 40-kiloinen lapsi vaihtaa paikkaa veneen keulasta perään. Aallokossa saattaa nopeus vaihdella jopa 5-6 solmua sen mukaan, mennäänkö "ylä- vai alamäkeen" aalloissa. Turha siitä on ottaa stressiä, että tänään vene jostain syystä on muutaman prosentin hitaampi tai nopeampi kuin eilen. Koko nopeustiedolla ei ylipäätään ole merkitystä muun kuin navigoinnin kannalta: ehditäänkö satamaan ennen pimeää, ehtiikö tuo laiva edestämme/jääkö selvästi sivullemme vai pitääkö väistää, kauanko joudutaan ajamaan ikävässä aallokossa ennen pääsyä saarten suojaan jne.
Sinänsä on koomista, että juuri purjehtijat näyttävät stressaavan asiasta, vaikka samaan aikaan kovasti hehkuttavat, että "purjeveneessä ollaan aina perillä". Jos niin on, niin eihän sillä silloin pitäisi olla väliä, kulkeeko vene yhtä vai kuutta solmua?
...varmaan ole sitten veneessäsi moottorin öljynpaine- tai lämpömittariakaan?
Joitakin vaan kiinnostaa mitata ja tietää useampia eri asioita.
Ja autossakin kun ajat käsijarru päällä niin lisäät vaan kaasua kun ei meinaa muuten kulkea?
Juuri tuo kertomasi eri asioiden vaikutuksesta veneen nopeuteen on yksi syy mitata nopeutta veden suhteen. Jos ajat tunnetuilla kierroksilla ja vene kulkee joitakin solmuja hitaammin kuin pitäisi, niin minä tarkistaisin nopeuden veden suhteen ennen kuin ryhdyn muuttamaan kuormausta tai komentamaan porukkaa veneessä eri paikkaan...
Yksi vilkaisu riittää kertomaan,m että ei ole tarpeen tehdä mitään toimenpiteitä, koska nopeus veden suhteen on normaali ja hitaus johtuu vastavirrasta.
Lentokoneissakin mitataan ensisijaisesti nopeutta ilman suhteen ja kaikki moooriin/potkuriin liittyvät säädöt tehdään sen mukaan.
En usko, että purjehtijat stressaavat lokin näyttämän nopeuden perusteella. Et taida ymmärtää, että purjehduksessa on kyse tekniikasta ja taidosta. Loki kertoo omalta osaltaan purjeiden trimmaamisen onnistumisesta/epäonnistumisesta niin kuin täällä monet ovat jo todenneet.
Moottoriveneilijää tämä ei ehkä kiinnosta, sillä nopeuden lisäämiseen ei tarvita taitoa. Jokainen osaa vääntää vivusta lisää kaasua. Olen valinnut purjeveneen juuri siksi, että sillä liikkuminen vaatii taitoa, tietämystä ja osaamista. Veneessä on myös jotain muuta tekemistä kuin maisemien katselu ja juopottelu. Moottoriveneen ohjailu ei mielestäni tarjoa minkäänlaisia haasteita. Jokainen luonnollisesti valitsee veneensä omien mieltymystensä mukaan enkä ota siihen sen enempää kantaa.
Edellä mainittiin lentokoneet. Olisi hengenvaarallista, jos lentäjä olisi kiinnostunut vain maanopeudesta ja unohtaisi "virheellisen" ilmanopeuden. Veneilyssä se ei onneksi ole haitallista.
...purjehdus kuten moni muukin asia on muuttunut tekniikan kehittymisen myötä. Se, mikä aiemmin tuli korvien välistä ja perstuntumasta, katsotaan nyt mittareista. Kumpi sitten on mielenkiintoisempaa ja haastavampaa.
Nopeuden mittaaminen erikseen pohjan ja veden suhteen on ollut mahdollista vasta muutamat viime vuodet purjehduksen tuhansien vuosien historiassa.
...on siinä, että ylipäätään ei yleensä ole tarvetta mihinkään toimenpiteisiin, jos nopeus vaihtelee. En minä vaivaidu "optimoimaan" veneen kuormausta tai muutakaan moisen pikkujutun takia. Jos isoa ongelmaa on (vrt. se käsijarru), niin sen huomaa kyllä muutenkin esim. koneen epätasaisesta käynnistä tai tärinästä tai todella rajusta nopeuserosta (ennemmin yli kuin alle 50%).
Lentokonevertauksesi on yhtä typerä kuin muukin höpinäsi: ilmanopeus on lentokoneelle merkityksellinen, koska sen menetys merkitsee putoamista ja mukanaolijoiden todennäköistä kuolemaa. Veneessä ei moista ongelmaa ole.
Muuten, taitaapa olla valtaosa veneistä sellaisia, joiden moottorissa ei ole noita öljynpaine- tai lämpömittaria. Tai edes kierroslukumittaria. Saahan sitä ihan vapaasti olla kiinnostunut mistä suureesta haluaa, tässä oli keskustelun laukaisevana tekijänä, että joku purjepelle julisti (jälleen kerran) jonkin asian (tällä kertaa sen, että nopeus veden suhteen olisi jotenkin automaattisesti tärkeä ja jopa tosinopeutta tärkeämpi suure) yleisesti päteväksi faktaksi ilman minkäänmoisia perusteluja.
Tärkeää tietää molemmat nopeudet.
Ja tämän taas ymmärtää parhaiten se, joka on veneellään käynyt suomenlahtea kauempana. Se, että sinulle sillä ei ole merkitystä ei tee siitä merkityksetöntä muille veneilijöille.
Puutteellinen kokemuksesi veneilystä ei vaan ole vielä avannút asioiden merkityksiä sinulle, kun et ole itse niitä kokenut.
Minulle sillä on merkitystä ajaessani myös moottoriveneellä: Marssinopeus on parhaimmillaan 18 solmua. Jos nopeus veden suhteen putoaa 16 solmuun, alkaa vene pudota liu´usta. Jos se nousee 20 solmuun, polttoaineen kulutus puolitoistakertaistuu.
Ja nopeus veden suhteen on se, jota pääasiassa tarkkailen. SOG on sitten enemmänkin "nice_to_Now".
Kaltaisellesi nimittelijälle ei pitäisi vaivautua vastaamaan. Vastaan kuitenkin, sillä väitit, etten antanut minkäänlaisia perusteluja sanoessani, että sog on vain kalibrointiin.
Aiemmin ketjussa oli puhetta lokista ja sen kalibroinnista. Totesin siihen, että sogia käytetään vain sen LAITTEEN kalibrointiin. Raymarinen ST60 Tridataa ei voi asettaa näyttämään sogia jatkuvasti. Se osaa vastaanoottaa sog-tiedoa ja käyttötarkoitus on ainoastaan kalibrointi. Muista laitteista en tiedä. En tarkoittanut, että sog olisi yleisesti tarkoitettu vain lokin kalibrointiin.
Ehkä en osannut esittää asiaani riittävän tarkasti.
Perusteluita nopeudesta veden suhteen on kyllä tässä ketjussa esitetty niin paljon, että ei pitäisi jäädä epäselväksi sen tarpeellisuus tietyissä tilanteissa. Jos et itse koe jotain asiaa merkitykselliseksi, se ei tarkoita, etteikö se voisi muille olla hyvinkin tärkeä (/mielenkiintoinen) tieto.
Erillisen ST60 -lokinäytön saa näyttämään myös jatkuvasti SOG-lukemaa.
kuljetaanko 6 solmua eteenpäin vai 2 solmua taaksepäin. Molemmat voivat jopa olla samaan aikaan voimassa 8 solmun virrassa. Esim peräsimen toiminnan kannalta on välttämätöntä tietää kulkusuunta vedensuhteen eteen vai taaksepäin, muuten on kyllä väistöissä vaikeuksia. SOG ei vaikuta siihen kumpaan suuntaan keula kääntyy tietyllä ohjaustoimenpiteellä, mutta kylläkin siihen mihinpäin veneen todellinen kulkusuunta (ei siis keulansuunta) pohjan suuntaan on käännöksen jälkeen, siihen sitten gps pohjaiset nopeus ja suuntatiedot ovat tarpeen. Jos siis keula kääntyy oikealle, mutta todellinen kulkusuunta vastavirrasta johtuen hitaalla veneellä vasemmalle, niin onko kyseessä väistösääntöjen määritelmän mukaan väistö styyrpuuriin vaiko paapuuriin ?????
Entäs sitten nopeusrajoitukset, aloitettaisiinko tässä taas se vanha kina siitä kumpi nopeus tulee olla alle rajoituksen: sog vai lokilukeman ?
...juuri, ettei sinulla ole todellakaan mitään veneilykokemusta. Olet sekä kokematon, tietämätön että tyhmä. Jos liukuva vene alkaa pudota liu'usta, niin sen kyllä tasan tarkkaan tuntee ilman minkäänlaista nopeusmittaria. Ja jotain perin kummallista on veneessä/moottorissa, jonka järkevä nopeusalue liu'ussa on vain parin solmun levyinen. Mitä todennäköisimmin satuilet.
Kuten nimimerkki "Oskari" tuossa näkyi vihjanneenkin, ne asiat, joissa nopeus veden suhteen vaikuttaa, tuntee kyllä veneessä ihan "takapuolituntumalla", jos niillä on mitään merkitystä.
Tuntee "perstuntumalla", se on totta. En siinä vastaan väittänytkään. Mottoriveneessä helpostikin, koneen äänen muutoksesta, värinän muutoksesta ym. Laivassa taas lähinnä nopeuden suhteesta kierroslukuun, joka on tärkein tarkkailemani asia. Purjeveneessä myös vaan "perstuntumalla, jota ei oikein voi kuvailla, tai muista seikoista, kuten oudosta kulmasta suhteessa aallokkoon, virtauslankoihin ja tuulimittarin näyttöön ym.
Akateemisen koulutuksen saanena vaan minusta on hyvä tietää kaikkien ilmiöiden perusteet "perstuntumaa" tarkemmin.
Kuinka vaan.
Joka tapauksessa käytän yleensä ainoastaan lokia nopeuden mittaamiseen, kun nopeus veden suhteen on minusta tärkeämpi tieto. GPS:n nopeusnäyttöä käytän vain poikkeustilanteessa. Näillä suomen lähivesillä molempien nopeuksien jatkuva tarkkaileminen on tarpeetonta vähäisempien virtausten johdosta.
Liukuvassa veneessä ei tarvitse olla mitään kummallista, jos järkevä nopeusalue on vain neljän solmun suuruinen. Pelkästään riittävä koko/paino saa sen aikaan.
Oman sivistymättömytesi vaan osoitat menemällä henkilökohtaiseen haukkumiseen kun asia-argumentit loppuu.
Mitä tulee veneilykokemukseen, niin voin väittää sitä olevan ehkä jopa enemmän kuin sinulla. Minä kun ajan veneitä paitsi huvikseni, niin myös kakkostyönä. Nyt kun kausi suomessa taas loppuu, niin lähden lämpimämmille vesille purjehtimaan. Paluulippua ei ole tilattu.
...asian ytimeen. Tähän ongelmaanhan me kaikki törmäämme päivittäin. Vaikea on kuuden solmun nopeudella purjehtia kahdeksan solmun vastavirtaan ilman mittareita.
Hatunnosto Mikalle, kun jaksat korrektisti vastailla Jounin hyvin tunnettuihin alatyylisiin kirjoituksiin! Kaikki me tälläkin palstalla keskusteluihin osallistuvat emme pysty yhtä kunnioitettaviin suorituksiin varsinkaan J:n kanssa. Aihessa pysyminen ja omien mielipiteiden kunnollinen argumentointi toisia keskutelijoita halventamatta ja aliarvioimatta sekä muidenkin mielipiteiden arvostaminen on varma sivistyneen keskustelijan tuntomerkki. Sivistynyttä keskustelua on tällä palstalla aina ilo seurata, haukkumiset ja tappouhkaukset eivät varmaankaan useimpia kiinnosta.
...viittaavat siihen, että valehtelet sekä veneilykokemuksesi että koulutuksesi suhteen. Jälkimmäiseen viittaa se, ettet osaa laskea neljään; jos 16 solmua on liian vähän ja 20 liikaa, niin ei siihen jää neljän solmun laajuista kelvollista nopeusaluetta. Kulutuskäyrä olisi kyllä niin merkillinen, että kyseessä on joko satu tai pahasti alitehoiset koneet.
Ensinmainittuun viittaa tuo uskomuksesi vesinopeuden merkityksestä. Menehän nyt poju kiltisti sinne amisopettajasi luo ja pyydä antamaan jotain tekemistä, ettet joudu jatkuvasti nolaamaan itseäsi verkossa... Goodbye!
mun venepahanen menee nyt 0,7 litraa/tunti ja jos olis optimi potkuri niin 0,5 l/h vauhtina 5 solmua. Ja jos vähänkin tuulee niin mieluummin purjeilla!
ihan kaikki purjehtivat päivittäin vuorovesialueilla. Mutta silloin kun osuu kohdalle, mittareilla selviää tarkimmin, milloin siitä pääsee sisään, suunnilleen voi selvitä vaikka nautical almanacista.
onko Raymarinet asennettu Bavariaan? Jos näin on niin se vaatii erikoissäädön
RayMarinen ja SeaTalkin nappuloihin ajattelisin, että on hyvä tietää nopeus suhteessa veteen ja pohjaan. Ehkä ei niinkään täällä missä virtaukset on vähäisiä, mutta alueilla missä vuorovesivirta vie kuin koskessa..