Ruotsin kielen asemasta kiinnostuneille on ilmestynyt luettavaksi useita mielenkiintoisia kirjoja. Rohkein näistä kirjoista on Jari Helispuron "Virtuaalivaltion varjossa", joka on tuhti internetkeskusteluihin perustuva lukupaketti.
Turkulaisen kieltenopettajan Marja Leena Lempisen "Agricolan lapset"-kirja on syntynyt huolesta suomalaisten vähäisiin valinnanmahdollisuuksiin kieliopinnoissa.
Kolmas erilaisten keskustelujen pohjalta syntynyt kirja on Marja Leena Lempisen "Kielipoliittisia puheenvuoroja", johon on koottu eri vaikuttajien mielipiteitä.
Lisätietoja löytyy googlaamalla ja kirjakauppojen sivuilta.
http://www.mediapinta.fi/isbn/978-952-464-634-5
http://www.bookplus.fi/search.php?TextType=phrase&Author=Lempinen Marja Leena&sort=dateN&hide=1
http://www.adlibris.com/fi/
http://www.suomalainen.com/sk/index.jsp
Turkulaisen kieltenopettajan Marja Leena Lempisen "Agricolan lapset"-kirja on syntynyt huolesta suomalaisten vähäisiin valinnanmahdollisuuksiin kieliopinnoissa.
Kolmas erilaisten keskustelujen pohjalta syntynyt kirja on Marja Leena Lempisen "Kielipoliittisia puheenvuoroja", johon on koottu eri vaikuttajien mielipiteitä.
Lisätietoja löytyy googlaamalla ja kirjakauppojen sivuilta.
http://www.mediapinta.fi/isbn/978-952-464-634-5
http://www.bookplus.fi/search.php?TextType=phrase&Author=Lempinen Marja Leena&sort=dateN&hide=1
http://www.adlibris.com/fi/
http://www.suomalainen.com/sk/index.jsp
Vastaukset 8
Vanhimmat
Jyystää samaa asiaa vuodesta toiseen. Kuten vaalit näytti niin ruotsinkielinen puolue kuihtuu pikkuhiljaa poies kitumasta ja rupiamme miettimään, mikä kielivähemmistö ansaitsee sen aseman toisena kotimaisena. Arvailut liikkuu venäjän ja somalin välillä tässä vaiheessa.
Niin kauan kun ruotsin kieli on Suomessa aivan käsittämättömän ylikorostetussa asemassa niin tätä aihetta täytyy pitää esillä. Ruotsi, somali ja venäjä voivat olla kotikieliä ja vähemmistökieliäkin Suomessa, muttei niille mikään virallinen asema kuulu.
Ruotsin kielen aseman taustalla on 2 ohittamatonta asiaa:
-Yli 500-vuotinen historia Ruotsin osana
-Suomalaisuuden synty ruotsin kielellä (mm. Juslenius, Porthan, Topelius, Runeberg, Snellman)
Historialliset arkistomme, kirjallisuutemme, tieteemme ym. merkkiteokset pursuavat ruotsin kieltä. Siitä ei pääse yli eikä ympäri. Sivistynyt kansalainen osaa ruotsia, koska sitä kautta pääsee tähän kulttuuriomaisuuteen käsiksi. Ruotsinkielinen kulttuuri on yhä tänä päivänä vahva (Donner, Carpelan, Westö). Ruotsin kielen näivettäminen merkitsisi tämän kulttuurin menettämistä. Sen kohtalo on paljolti suomenkielisten käsissä.
Suomi kuului Ruotsille ja kaikki tapahtui tietenkin valloittajan kielellä. Suomenkielelle ei annettu mitään arvoa, eikä suomalaisia pidetty samanarvoisina ruotsalaisten kanssa. Suomalainen kulttuuri on todellisuudessa paljon vanhempaa mitä ruotsalainen. Suomalaisilla oli myös suoria yhteyksiä Keski-Eurooppaan jo ennen Ruotsinvallan aikaa ja kristinusko on tullut Suomeen Keski-Euroopasta jo ennen Ruotsin kuninkaan väkivaltaisia ristiretkiä.
Suomi - pikemminkin Varsinais-Suomi - ei ollut mikään siirtomaa, vaan ikäänkuin maakunta. Suomen kansalaisilla oli samat oikeudet ja velvollisuudet kuin lahden toisella puolella, 1362 alkaen myös oikeus osallistua kuninkaan valintaan. On pötypuhetta, ettei "suomalaisia" pidetty samanarvoisena: esimerkiksi Halikosta kotoisin oleva Arvid Horn nousi kansliapresidentiksi (hallituksen "pääministeri").
Yleisesti tietysti talonpoikien ja aatelisen asemassa oli suuri ero, mutta tämä päti yhtä hyvin lahden länsipuolen talonpoikiin ja aatelisiin.
Vallan käyttämä ruotsin kielen variantti erosi myös Ruotsin talonpoikien puhumasta ruotsin variantista - tai pikemminkin varianteista. Ruotsalainen talonpoika ei ymmärtänyt aateliskieltä, vaan käskyjä välittivät keskitahot. Läntinen (nyk. Ruotsi) talonpoika oli köyhä ja heikko siinä missä itäinenkin (nyk. Suomi).
Suomi ei ollut siirtomaa, mutta alistetussa asemassa kuitenkin. Suomi kehittyi myöhemmin Venäjän osana paljon enemmän lyhyessä ajassa kuin Ruotsin osana pitkässä ajassa.
Samasta aiheesta on ilmestynyt myös kaksi uutta Marja Leena Lempisen kirjoittamaa kirjaa, "Kulissi" ja "Nöyryyttävä kielilakimme". Ovat edullisia omakustanne-tyyppisiä kirjoja. Kannattaa vilkaista nekin jos asia kiinnostaa.
Helispuron "Virtuaalivaltion varjossa"-kirja on hyvä joululahja yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneelle lukijalle.