Kasvoi välillemme
kylmyys,
itkevät sielumme
jäissä.
Loppunut lämpö,
rakkaus,
yksinäisiä kirjaimet
tässä.
Asioista puuttuva
syvyys,
mielen opetus:
väistä.
Olematta itse
pyhyys,
valmiit lauseet
päässä.
Odotettavissa...
Kylmempää.
kylmyys,
itkevät sielumme
jäissä.
Loppunut lämpö,
rakkaus,
yksinäisiä kirjaimet
tässä.
Asioista puuttuva
syvyys,
mielen opetus:
väistä.
Olematta itse
pyhyys,
valmiit lauseet
päässä.
Odotettavissa...
Kylmempää.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Hienoa että saa Sinunkin runoja
lukea,joissa on yleensä ollut
vahva arkinen mutta kuitenkin
niiden osuva voima aivan
sillä elämän perusalueella
- Tunteen tasolla.
kun kommentoin tuolla toisella puolella runoasi,
niin muistaakseni totesin, ettei kai elämä nyt
ole NIIN synkeää, kuin runosi antoi ymmärtää.
Mutta nyt kun luen tätä, alan uskoa alakuloosi.
Tietenkin sellaisia hetkiä on jokaisen elämässä
joskus.
Viileää, päättyneen rakkauden pohdintaa. Yksi
joka tarttuu silmääni heti
' yksinäiset kirjaimet tässä ' hieno lause.
En tiedä, koko runo on viileydessään mieleeni.
Toivon silti, että elämässäsi on edelleen valoa
runon sielusta huolimatta.
Ja mukavaa, että olet jälleen parissamme.
Hienoa että olet palannut RR-sivulle
Antosia kirjoitushetkiä toivoo Muru!