...Tommy Hellstenin kirjoja. Paulo Coelhon kirjoja. Voi avautua asiat, mistä mikäkin johtuu...ja saa lohtua, että ei ole yksin, täällä on monta jotka kärsineitä...Ette varmaan usko, mutta rukoilu on lohduksi. Se auttaa jaksamaan. kukaan ei ole aivan yksin, ja jos on, sairaalat ovat täynnä vanhuksia, joita kukaan ei käy tapaamassa, menkää ja soittakaa, kysykää vapaaehtoistoimintaan itsenne, mummot ja papat arvostavat jos joku taluttaa ulos, juttelee. Ei siinä tarvita mitään ihmeitä, ihminen vain ihmiselle. Kun antaa, niin saa. Välitetään kaikki toisistamme, jooko. Maailma olisi parempi paikka.
Antakaa vanhuksille, he arvostavat. Olen sairaanhoitaja ja nähnyt vanhusten yksinäisyyden.
Masentunut voi saada uutta elämäänsä auttamalla muita, heikompiaan.
Voimahalit kaikille, muistakaa, vanhukset ja lapset ovat viattomia. Menkää heidän pariin ja parannutte.
Antakaa vanhuksille, he arvostavat. Olen sairaanhoitaja ja nähnyt vanhusten yksinäisyyden.
Masentunut voi saada uutta elämäänsä auttamalla muita, heikompiaan.
Voimahalit kaikille, muistakaa, vanhukset ja lapset ovat viattomia. Menkää heidän pariin ja parannutte.
Vastaukset 38
Vanhimmat
tämä pitää paikkansa;". Voimahalit kaikille, muistakaa, vanhukset ja lapset ovat viattomia. Menkää heidän pariin ja parannutte."
Ettäkö depressio paranee vapaaehtoistyöllä...öhöm...
Vapaaehtoistyö on arvokasta, muttei paranna antajansa sairauksia=) Ei kait teille sh opiskeluaikana moista opetettu? Ei meille ainakaan
Jälleen kerran tuli todistetuksi, että masentuneita neuvovat ihmiset, jotka eivät ymmärrä, millaiseen kuntoon kyseinen sairaus vie. Valitettavasti minunkin kuntoutusohjaajaksi sattui sellainen, vaikka pitäisi olla terveydenhoidon ammattilainen.
Eikö olekin niin että usein masentunut on kiinni koko ajan siinä omassa olossaan? Olen itsekin masentunut ja kyllästynyt tähän samaan pyöritykseen. Kun sais jotain elämänmuutosta aikaiseksi mutta kun mitään ei tapahdu.
Tietysti voisi itse tehdä jotain asian eteen.
Olen kanssa miettinyt tuota vapaaehtoistyötä,
ehkä vielä aloitan.
Minulla ainakin masennus pysyy tiukasti kun joudun olemaan niin paljon yksin ja ajatukset
pyörii sitä samaa kehää.
Eli kaikki asiat vaikuttaa, siis minkälainen on päivän kulku, onko tyytytyväinen elämään(en ole).
Ehkä kirjoitan tänne sitten kun/jos olen aloittanut esim. vapaaehtoistyön.
Eihän sitä tarvitse kuin vaikka kerran viikossa
käydä vanhusta katsomassa.
toivoisi pikemminkin narsistien lukevan tämän aloituksen ja ryhtyvän siihen vanhustenhoidon vapaaehtoistyöhön.
Narsistisen luonnehäiriön omaava putsaisi mummojen pöytälaatikot, pankkitilit ja järjestäisi vielä nämä testamenttaan omaisuutensa itselleen.
Mieti sinäkin, kykeneekö tällä tavoin masentunut tukemaan ja auttamaan ehkä moniongelmaista ja -sairasta vanhusta. Ei ne tukea tarvitsevat lapsetkaan ole ongelmattomien perheiden, hyvin voivia lapsia.
http://www.tukiasema.net/teemat/artikkeli.asp?docID=1
Ei vanhukset ja heidän omaiset halua masentunutta kotiinsa. Sehän voisi varastaa lääkkeet ja tappaa itsensä.
Ei kukaan ulkopuolinen pysty kenenkään masennusta
parantamaan !
Lääkkeet ja kuntoutus voivat auttaa, mutta itsestä se lähtee.
Ei se sillä poistu, että menet jonkun luo kuntotusohjaan luo ja lähdet terveenä pois. Liikaa vaadittu, ongelman eteen pitää itse tehdä eniten, eikä syyttää muita.
-
Nimimerkki "Hoitaja" kirjoitti:
"... Ette varmaan usko, mutta rukoilu on lohduksi. Se auttaa jaksamaan..."
Ihanko sinä ammattilaisena suosittelet taikauskoa ja itsepetosta lääkkeeksi masennukseen ja yksinäisyyteen???
Ettäs kehtaat!
Ei se rukoilu varmaan ongelmia poista. Olen itse
joskus rukoillut ja joskus tuntuu kuin se auttaisi.
Rukoilin kerran ystäväni puolesta ja vähän ajan päästä asia oli niin kuin toivoin.
Vaikeatahan se on todistaa joskus auttaako rukous.
Tiedän lähipiiristäni ihmisen joka pyysi vastausta taloasiaan ja hän sai selkeän vastauksen ja hyvinkin pian.
-
Kertakäyttönimimerkki "kun toinen yrittää auttaa" kirjoitti:
"Ettäs sinä kehtaat kun toinen yrittää auttaa"
On törkeää, että hoitajaksi esittäytyvä henkilö tarjoaa avuksi rukoilemista - vai oletko yhtä tyytyväinen jos avuksi olisi tarjottu saatananpalvontaa?
"... Ei se rukoilu varmaan ongelmia poista..."
Ei poista, ei.
"... Olen itse joskus rukoillut ja joskus tuntuu kuin se auttaisi..."
Eli olet onnistunut pettämään itseäsi.
"... Rukoilin kerran ystäväni puolesta ja vähän ajan päästä asia oli niin kuin toivoin..."
Sattumaa.
"... Vaikeatahan se on todistaa joskus auttaako rukous..."
Voin kertoa vastauksen: rukoilemisella ei ollut merkitystä.
"... "Tiedän lähipiiristäni ihmisen joka pyysi vastausta taloasiaan ja hän sai selkeän vastauksen ja hyvinkin pian."
Eli hän onnistui pettämään sekä itseään että sinua.
Plasebovaikutusta ei kannata aliarvioida. Itsehypnoosi ja suggestiot voivat olla hyvinkin tehokkaita. Niiden suhteen pitää kuitenkin olla rehellinen, eikä vetää mitään yliluonnollisia elementtejä mukaan. Olen hypnoosiherkkä skeptisyydestäni riippumatta ;-)
Minä olen ollut yli 10 vuotta töissä terveydenhoitoalalla. Nyt olen ollut vuosia masennuksen ja ahdistuksen takia sellaisessa kunnossa, etten kykene edes keskittymään kirjojen lukemiseen.
Tiedän, kuinka vaativia vanhuksetkin voivat olla vapaaehtoistyöntekijälle. Huonosti käy, jos esim. huonouninen, ärtynyt ja fyysisestikin huonokuntoinen masentunut joutuu palkattoman orjan asemaan.
Jos on masennuksen vuoksi sairauslomalla, vapaaehtoistyöhön ei saa osallistua. Entäs jos sattuu tapaturma? Opiskeleva tai töissäkäyvä masentunut ei taatusti jaksa ylimääräistä työtä. Siis jos on oikeasti masentuntut eikä vain tylsistynyt elämäänsä. Vapaaehtoistyöntekijän pitäisi kyetä ilahduttamaan autettavaa.
Ja karenssi tulee, jos työtön tekee töitä - vaikka sitten palkatta.
Itseensä käpertyminen ei ole hyväksi kellekään, helposti jää pyörittämään samoja ajatuksia, oma itse maailmannapana.
Masentuneet ihmiset näyttävät joskus torjuvan ajatukset heidän auttamisekseen, tuntuu kuin he pitäisisvät kynsin hampain kiinni masennuksestaan. Se on kuin joku linnake, jonne sitten jää vangiksi, jos ei päästä yhtään uutta ajatusta päähänsä.
Hellstenin kirjat ovat antoisaa luettavaa kelle vain, suosittelen lämpimästi, niitä saa pokkareina, ei maksa paljon.
Yhdessä kirjassa on terapiaa ja paranemisen alkuun auttavia ajatuksia enemmän kuin lääkärikäynnissä, kirjaa voi lukea rauhassa uudestaan ja uudestaan rauhallisesti ajatuksella,
niitä kohtia, jotka tuntuvat omakohtaisilta ongelmilta.
Omien ahaa-elämysten kautta alkaa ymmärtää elämäänsä ja löytää ratkaisuja itse, mikä on kaikkein hyödyllisintä.
Olen lukenut Hellstenin kirjoja, montakin kertaa saman kirjan, mutta ne ovat vaikeatajuisia. Hänen ajatuksensa kiemurtelee niin ihmeellisesti, etten saa niistä juuri mitään irti. Minua eivät terapiakirjat ole tähän mennessä juuri auttaneet. Vain yksilöpsykterapiasta on ollut apua minulle.
-
Masentunut on itsekeskeinen koska hänellä ei riitä energiaa mihinkään muuhun.
On äärimmäisen yksinkertaista jaella neuvoja ja saarnata, että masentuneiden pitäisi vain "ottaa itseään niskasta kiinni" ja ryhtyä vaikkapa vanhusten auttajiksi. Suurin piirtein yhtä järkevää on kehottaa jalkansa katkaissutta lähtemään tanssikurssille mieltänsä virkistämään.
Jos masennuksen syyt ja alkuperä perustuu ihmissuhteisiin, ei masennusta kirjoja lukemalla pysty parantamaan vaan siihen tarvitaan toista IHMISTÄ vastaanottamaan kaikki se tuska ja kipu jota masentunut sisällään kantaa.
Eikä aina auta sekään.
Se käpertyminen on totta, myönnän omalla kohdallani. Kaikista pahinta on jos joutuu olemaan omissa tunnelmissaan aamusta iltaan, siksi tavallaan mun on parempi jos saan kuunnella esim. yhtä sisarustani kun hän soittaa
ja paapottaa asioistaan.
Voinhan sen puhelun ajan olla avuksi toiselle!!
ihmiselle ovat Hellstenin kirjat, ne on kirjoitettu helppotajuiseksi juuri tavalliselle ihmiselle ilman tieteellisiä sanoja.
Jos ei niitä ymmärrä, ei ole vaikea ymmärtää, miksi on vaikeuksissa elämänsä kanssa.
Hyvä, että olet löytänyt sopivamman avun itsellesi !
Hyvää toipumista !
Kiitos! Masennus vie kyvyn keskittyä ja muistaa. Nyt tajuan, miksi en ymmärrä terapiakirjoja. Hellstenin kirjoista on otettu useita painoksia, joten niitä on myyty paljon. Niin, vähitellen olen alkanut tajuta, miten syvälle ehdin vajota ennen kuin kulkeuduin hoitoon. Koko totuus ei varmaan ole vielä selvinnyt minulle, en sitä varmaan kestäisi tietääkään liian nopeasti.
Masentunut torjuu avun.
Kirjoista saa apua ja ajatuksia juuri siihenkin, miten ihmissuhdekoukeroista voi selviytyä.
Oman masennukseni vaiheissa yritin olla kaatamatta muitten ihmisten niskaan omaa pahoinvointiani.
Kirjoista löysin suurenmoista apua, omat ajatukseni alkoivat selkiytyä ja aloin ymmärtää masennukseen johtaneita syitä, niin pystyin korjaamaan asioita elämässäni.
-
Nimimerkki "mikään ehdotus ei kelpaa" kirjoitti:
"... Kirjoista saa apua ja ajatuksia juuri siihenkin, miten ihmissuhdekoukeroista voi selviytyä..."
Luuletko etten ole lukenut?
Mutta kiva jos sinulla tepsi. Usein on kuitenkin niin, ettei kirjoja lukemalla pysty itseään auttamaan.
ei kirjoistakaan varmaan ole mitään ole apua !
Ymmärrätkö kuitenkin puhuttua kieltä ?
Tämän palstan monien kirjoittajien (EI missään nimessä kaikkien) jutut on sitä tasoa, että tutti pitäis laittaa suuhun. Ne on jossain kapalo-asteella.
Jonkun pitäisi tulla ja "vaihtaa vaipat", kakka pois housuista.
Itse ei haluta tehdä mitään muuta kuin kieriskellä ja märehtiä siinä itsesäälin sekaisessa masennustilassa.
Masennus tuntuu olevan joku "pyhä tauti" ja tabu, jossa ihmistä ei saa häiritä, muitten täytyisi ymmärtää että se on "pyhä tila", johon ei saa sohaista, ei saa antaan yhtään vinkkiä paranemiseen, ei saa kannustaa, koska kannustus on kuitenkin kaikissa tapuaksissa ihan väärää lajia,
Alkaa kyllästyttää nää "t a b u- m a r t t y y r i t",
jotka ajattelevat , että heidän tautinsa on jotain "yli kaiken".
Onko se niin, että kun muuten huomiota saa, niin pitää "sairastua tabu-sairauteen, pyhään masennukseen" ?
Monet kirjoittajat täällä suhtatuvat myönteisesti saamaansa kannustavaan palutteeseen.
"Tabu-masentunut" haluaa olla ikänsä masentunut.
Kasvakaa ulos kapaloistanne, korjatkaa omat kakkanne !
Ei me muut jakseta haistella sitä iänkaikkisesti.
Menkää todellakin itseenne !!!
Tämän palstan monien kirjoittajien (EI missään nimessä kaikkien) jutut on sitä tasoa, että tutti pitäis laittaa suuhun. Ne on jossain kapalo-asteella.
Jonkun pitäisi tulla ja "vaihtaa vaipat", kakka pois housuista.
Itse ei haluta tehdä mitään muuta kuin kieriskellä ja märehtiä siinä itsesäälin sekaisessa masennustilassa.
Masennus tuntuu olevan joku "pyhä tauti" ja tabu, jossa ihmistä ei saa häiritä, muitten täytyisi ymmärtää että se on "pyhä tila", johon ei saa sohaista, ei saa antaan yhtään vinkkiä paranemiseen, ei saa kannustaa, koska kannustus on kuitenkin kaikissa tapuaksissa ihan väärää lajia,
Alkaa kyllästyttää nää "t a b u- m a r t t y y r i t",
jotka ajattelevat , että heidän tautinsa on jotain "yli kaiken".
Onko se niin, että kun muuten huomiota saa, niin pitää "sairastua tabu-sairauteen, pyhään masennukseen" ?
Monet kirjoittajat täällä suhtatuvat myönteisesti saamaansa kannustavaan palutteeseen.
"Tabu-masentunut" haluaa olla ikänsä masentunut.
Kasvakaa ulos kapaloistanne, korjatkaa omat kakkanne !
Ei me muut jakseta haistella sitä iänkaikkisesti.
Menkää todellakin itseenne !!!
Menkää itseenne ja TEHKÄÄ ITSE jotain itsenne eteen.
Niin me muutkin teemme - joka päivä - ei kerkii olla masentunut, vaikka ois kuinka maassa kuukaudesta toiseen.
Töissä on käytävä ja läheisistä huolehdittava.
Ei ole aikaa olla "marttyyri-varjolilja" masennuksissaan.
tällä palstalla noin järkevällä ja totuudenmukaisella vastauksella tulee lujaa turpiin.
masentuneet ei siedä sitä, että itsekin pitäis tehdä jotain.
tällä palstalla noin järkevällä ja totuudenmukaisella vastauksella tulee lujaa turpiin.
masentuneet ei siedä sitä, että itsekin pitäis tehdä jotain.
Kun on vakavasti masentunut, ei yleensä kykene lukemaan mitään pidempiä tekstejä.
Mihin kategoriaan itse kuulut?
masentunut ?
eikä vaippoja vaihtaa.
Juuri noin, vaikka masennus ei poistuisikaan, lukeminen auttaa ja nämä teokset voivat avartaa
ajatusmaailmaa.
Itse olen pohtinut kaikkia syitä miksi koen masennusta. Se ei olekaan pelkän masennuksen syytä, vaan on myös ulkoisia syitä jotka vahvistavat sitä masentunutta oloa.
Eli jos vaikuttaisin ulkoisiin asioihini, se voisi auttaa masennukseen.
Toistaiseksi mikään ei ole muuttunut, mutta ehkä
vielä.
-
Kertakäyttönimimerkki "ymmärrystaitoinen" kirjoitti:
"Jos ei ole luku- ja ymmärrystaitoinen ei kirjoistakaan varmaan ole mitään ole apua !
Ymmärrätkö kuitenkin puhuttua kieltä ?
Ymmärrän sekä puhuttua että kirjoitettua kieltä.
Osaan myös kirjoittaa, toisin kuin sinä.
PS. Välimerkin eteen EI tule välilyöntiä.
Kyllä pystyin. Lukeminen on aina ollut eräs rakkaimmista harrastuksistani.
olemme itsessämme! Kieriskelemme omassa mehussamme.Olemme marttyyrejä.Tabu-sairastajia.Suurin osa on varmasti myös itse aiheuttanut olotilansa.Sinun mielestäsi varmaan syöpäsairaatkin ovat tahallaan kasvattaneet itselleen kasvaimen.Myönnän että minua ainakin suuresti ärsyttää neuvojaan tuputtavat idiootit.Ette te voi tietää mitä minussa liikkuu.Ette voi tietää miksi olen tälläinen ja hyvä luoja en todellakaan missään nimessä haluaisi olla.Häiritseekö sinua masentunut ihminen niin paljon että sinun on pakko parantaa? Häiritseekö se että masennus on niin sanotusti näkymätön tauti? Ei ole mitään mitä voisi leikata pois tai tikata tai kipsata.Sielu on sairastunut.Kyllä se häiritsee varmasti monia muitakin.Minuakin joka itse sairastan.Olemme monen mielestä vain huomionhakuisia tai vain laiskoja kun emme jaksa tehdä mitään.Pelkäätkö että saastutamme sinunkin ilmasi masentuneilla huokauksilla ja valituksilla? Emme halua tehdä vai olisiko tullut mieleen että vaikka fyysisesti näytämmekin olevan aivan ehjiä niin emme PYSTY tekemään. Mitä edes teet tällä palstalla kun et selvästikään tiedä asioista mitään.Pyyhitään se kakka ensin sinun pyllystäsi ja taputetaan röyhtäsy ulos niin olo on varmasti heti parempi.Monesti täällä tarjotut neuvot ovat niin typeriä että niistä suorastaan huokuu tietämättömyys.Jos se olisikin niin helppoa että luet muutaman opuksen ja rukoilet luuletko että itsemurhaluvut olisivat niin suuret suomessa?Vai onko niin että kukaan ei vain ollut aikaisemmin keksinyt tätä loistavaa parannuskeinoa ja nyt kun se tuli julki masentuneet kokevat joukolla ihmeparantumisia? Masennuksen ymmärtäminen on lapsentasolla.Ei masentuneet!Kiitos ja kumarrus.
-
Nimimerkki "Hoitaja" ehdotti, että pitäisi lukea Paulo Coelhon tai Tommy Hellstenin kirjoja ja pyristellä niiden sekä rukoilemisen avulla irti masennuksesta.
Mikä neronleimaus! Miksei kukaan aiemmin ole tullut ajatelleeksi, että laitetaan kaikki masentuneet tenttimään ko. opukset ja jos tentin läpäisemisen jälkeenkin vielä kehtaa olla masentunut niin lisätään vain tentittäviä kirjoja aina siihen asti kunnes masennus on parantunut.
Vaihtoehtoisesti voidaan masentunut lähettää (pakko)työhön vanhainkotiin syöttämään vanhuksia, vaihtamaan vaippoja ja taluttamaan heitä WC:n.
Eipä olisi enää hoitohenkilöistäkään nuusaa - ja rahaa säästyy!
Hitsinpimpula, rukoilu meinasi unohtua...
Kirjatenttien ohessa järjestettäisiin tietenkin kursseja kuten "Rukoilun alkeet", "Polvirukouksen perusteet", "Vaativan rukoilun jatkokurssi" jne.
Miksi mollaat kun joku yrittää auttaa ja tuoda
ajatuksiaan julki? Onko parempi vaan hautautua
peiton alle, pimeään?
Tuollainen asenne ei ole hyvästä.