nainen on iskenyt heidän isänsä, ja isä muuttanut pois? Haluuko ne nähdä isää, ja miten itse olette suhtautuneet vieraiseen naiseen? Pyydättekö kahville tai syömään, vai taistelettko miehestänne? Miltä tuntuu kun vieras nainen vie puolison ja miltä lapsista tuntuu kun isä ei enää haluakkaa olla heidän kanssaan? Meillä yhteyden pito loppu täysin, kun me emme sulattaneet sitä, että perhe rikotaan.
Miten lapset ovat suhtautuneet
teillä, kun vieras
25830
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Voisitteko kertoo et miten teidän lapset on suhtautuneet siihe ku äiti lähteeki toisen miehen kelkkaa ja ottaa lapset mukaansa?
Suhtautuuko lapsenne nii et isi on ansainnu sen ku äitin kaa piti lähtee pois ja tiätty isi jää ihmetteleen elatusmaksujen kaa yksin et miten tää näin meni?
Onks se jotenki oikeutettuu lapsii ja isää kohtaa?
jättänyt lapsiani, enkä miestä. Mutta luulen että kyllä ne äidit kuitenkin ovat vastuullisempia kuin miehet. Miesten on helpompi lähtä kuin naisten. Toivottavasti saat vastauksia kysymykseesi, tai jos on sulla omakohtaista kokemusta, niin voit kysyä sitä heiltä. Tsemppiä sulle!
Mieheni oli eronnut lastensa äidin kanssa jo ennenkuin tapasi minut. Lapset ottivat minut alusta asti hyvin vastaan.
Asiallisinta olisi aikuisten pitää aikuisten asiat aikuisten puheissa ja olla sotkematta niihin lapsia. Eli jos eron syynä onkin isän/äidin uusi suhde, ei mentäisi siirtämään omaa katkeruutta lapsille. Aina on mahdollista että tästä uudesta ihastuksesta tuleekin pidempiaikainen elämänkumppani, joten on lyhytnäköistä mennä kääntämään lasten mieliä tätä uutta aikuista (tai sitä jättävää vanhempaa) vastaan.
Vaikeinta tämä toisen vanhemman kunnioituksen ylläpito on varmasti tapauksissa, joissa vanhempi tosiaan ottaa ja jättää ja hylkää puolisonsa lisäksi lapsetkin. Useimmiten nykyään jättäjät haluavat kuitenkin pitää lapset elämässään, se heille ja heidän lapsilleen turvattakoon (olivat miten p-päitä hyvänsä, jättäjät siis)...
Isä on erotilanteessa heikoilla, sillä lapset jäävät yleensä äidille. Siinä syy, mikseivät miehet lähde hakemaan eroa yhtä herkästi, kuin naiset nykyisin tekevät. Nykymiehet ovat hoivaavia ja osallistuvia, eivätkä enää tahdo jäädä miksikään viikonloppuisiksi. Nykytilanteessa naisen on helppo ottaa ero, koska hänen ei tarvitse pelätä että joutuisi luopumaan lapsistaan.
Isä joutuu yleensä ennemmin tai myöhemmin ota tai jätä -tilanteeseen. Ei ole ihme, jos hän joskus heittää hanskat naulaan ja toteaa, olkoon, en jaksa enää. Seurauksena saattaa olla täydellinen selän kääntäminen entiselle perheelle. Äiti saattaa olla ainakin osittain tietoisesti provosoinut tilanteen tähän pisteeseen, vaikka syyttääkin miestä lastensa hylkäämisestä.
Lapsen harteille ei saisi koskaan laskea omia ongelmiaan. Harva kuitenkaan lähtee pettämään kevyein perustein, ongelmia on ollut jo paljon ennen toisia suhteita. On aika naivia olettaa, että kaikki syyt ovat vain siinä toisessa. Mutta niihän se menee, kun lähtee kirjoittamaan omaa elämän kertaansa, itsestään kirjoittaa sen sankarin ja muista syyllisiä ihan kaikkeen.
Lapsilla, kun on oikeus molempii vanhempiinsa, heitä ei saisi jättää vain äidin kertoman varaan.
voi vain olettaa ja kuvitella, miten asia voisi olla. Jos on kokemusta, niin kyllä moni äiti tietää, että kyllä ne miehet lähtee ihan siitäkin syystä että perhe kyllästyttää, ja vapaus on parasta. Myös kolmannella osapuolella on useimmiten sormet pelissä, kun he eivät kunnioita toisten perhettä.
Monet miehet alkavat vasta sitten riidellä lapsistaan, kun eroavat, vaikkei avioliitossa paljon olisi lapsilleen aikaa uhranneeet, sitten eron jälkeen lapset tulevat kumman tärkeiksi. Sekin on pelkkää riidan haastamista, joka johtuu elareista. Lapsista ei haluttais maksaa mitään.
Että ei se ain ex vaimon vika, kyllä niissä mieheissäkin vikaa on.Itse yritin monta vuotta saada miehen ymmärtämään kuinka tärkeetä olisi viettää aikaa myös isänsä kanssa, mutta mies itse oli haluton. Lopetin pakottamisen, ja kun katsoin ettei se kuulu minulle. Jos ei halua, niin sitten ei halua.
Lapset oli varhaisteinejä erotessamme, nykyään meillä kummallakin on uudet puolisot. Lapset ovat suhtautuneet erittäin avoimesti ja ystävällisesti näihin uusiin elämänkumppaneihin.
Osaltaan uskon että syynä on se, että teimme ex miehen erosta päätettäessä PÄÄTÖKSEN, että lapsille ei mustamaalata toisiamme eikä "ulkopuolisille" levitellä eromme syitä. Niin olemme toimineet ja välit ovat pysyneet hyvinä eikä teineille ole muodostunut lojaliteetti ongelmaa. Uskon että me aikuiset luomme suhtautumisellamme lapsille sen totuuden, onko toinen vanhempi "paha vai ei" ja onko toisen vanhemman uusi suhde "huono tai hyvä."
He kun voivat ottaa lapset mukaansa.
Kun puolisoni lähti uuden miehen mukaan, hänen vanhempi lapsensa ei olisi halunnut muuttaa äitinsä mukana. Pakkohan hänen tietenkin oli; ekaluokkalainen jolla on kuitenkin molemmat vanhemmat, enkä minä ollut hänen vanhempansa.
Hänen on ollut pakko sopeutua asumaan uuden äijän kanssa, mutta silti hän edelleen -monen vuoden jälkeen- haaveilee siitä että saisi muuttaa takaisin luokseni, paikkaan jota pitää kotinaan.
Oma lapseni -jonka äitinsä myös otti mukaansa- oli silloin niin pieni vauva, että hän tietenkin sopeutui, koska ei ymmärtänyt koko tilanteesta tuon taivaallista.
isä vaihtoi heidät uuteen naikkoseen. Alussa tapailivat isää yksin, mutta kun eukko meinasi tunkee siihen väliin, lapset eivät enää halunneet nähdä isää. Sovimme että naikkoset eivät tule lasten lähelle eikä ole tulleet. Nyt isä katuu ettei ole tavannut lapsiaan enemmän, mutta oma vika. Meillä ei naikkosia tarvita, joten emme nähneet mitään järkevää syytä, miksi heidän olisi pitänyt tunkea väkisin meidän perheen elämää sotkemaan. Onneksi pistin pisteen sille ja lapset ovat saaneet rauhassa kasvaa. ilman että kunaan antaisi huonoja vaikutteita. Tottakai se pahoitti mielen, että isä hylkäsi, mutta väkisin ei voi olla edes isä jos mies sitä ei tahdo. Meidän isä viis veisasi mitä lapset halusivat, vaan naikkoset oli tärkeimmät, ha hän valitsi heidät.
Puhut naikkosista mut jos olisitki itse lähteny jonku miekkosen mukaan ja ottanu lapset mukaan niin olisiko ne miekkoset sitten ollu ihan ok?
eiks tuollai ku äiti lähtee jonku miekkosen mukaan lapset mukanaan nii eiks sillon se miekkonen haittaakkaa mitään ku lapset ei tykkäis siitä?
Ei se katsos noin mene.
Kun tulee se ero (lähtipä kumpi hyvänsä) niin tottahan se yh-äippäressukka syyttelee ja haukkuu sen isän mahdollista "naikkosta".
Siinä tietysti on takana se että olipa eron syy mikä tahansa niin yh-äippäressukka yrittää saada sen lapsen isän näyttämään mahdollisimman huonolta ja siten hän itse saisi päänsä päälle sen sädekehän kun ollaan muka niin ressukkaa että...
Siis se tai ne isän naikkoset ovat yh-äippäressukan mielestä sellaisia ihmisiä joidenka takia lapsi muka kärsii.
Sillähän ei yh-äippäressukan mielestä ole kuin hyvä vaikutus lapsiin kun hän itse touhuaa miekkosen tai miekkosten kanssa.
Kysyit lapseton isi aika nasevasti tuolta yh-äippäressukalta että miksi ne naikkoset ovat pahasta lapsille kun samalla lapsen äiti itse kierrättää miekkosia.
Heh heh.. eipä vain ole tuo yh-äippäressukka pystynyt sanomaan mitään järkevää selitystä tuolle asialle jossa taas jälleen kerran yh-äippäressukka syyttää lapsen isää mutta hänelle itselle se vastaava touhu on ihan sallittua.
Kun lasten isälle oli kaikki muu kuin perhe tärkeää, otin oikeudekseni erota ja muuttaa lasten kanssa muutaman kilometrin päähän vanhasta kodistamme.
En ole seurustellut eron jälkeen kenenkään kanssa ettei lasten elämään vaikuttaisi uudet mieshahmot enkä joutuisi jakamaan huomiotani vielä yhdelle taholle. Ehkä en olisi edes jaksanut seurustella lapsikatrastani paapoessani. Isällä on ollut vapaa tapaamioikeus lapsiinsa miten elämältään on ehtinyt, samoin lapsilla on ollut täysin vapaa mahdollisuus olla yhteydessä isäänsä joko käymällä isänsä luona tai puhelimen välityksellä.
Isä on tavannut lapsiaan tämän vuoden aikana kolmena viikonloppuna, soittaa joskus koulupäivän aikana kun puhelimet ovat suljettuina, ei vastaa tekstiviesteihin eikä lapsetkaan enää pyöräile isänsä luokse omia aikojaan, koska isä ei ole koskaan paikalla. Hän asuu ehkä uuden naisystävänsä luona, joka ei pidä näistä lapsista.
Isä maksaa sovitusti saman, minkä kunnan soisaalitoimi maksaisi elatustukea eli 129,91 tällä hetkellä, enkä ole koskaan ajatellutkaan vaativani enempää vaikka hän on hyvätuloinen. Hän ei osallistu lasten harrastuksiin tai kalliisiin hankintoihin millään tavalla.
En ole koskaan arvostellut lapsille heidän isäänsä, koska mielestäni isän käyttäytyminen on jo tarpeeksi suuri taakka heidän kannettavakseen.
Täytänkö yh-äippäressukan kriteerit?
"Täytänkö yh-äippäressukan kriteerit?" Kyllä, ikävä tuottaa pettymys, mutta olet ihan tavallinen yhden vanhemman perheen vanhempi.
Kyllä täytät hyvinkin yh-äippäressukan kriteerit sillä se itsensä esille nostaminen tuli varsinkin hyvin esiin ja sillä te yh-äippäressukat haette sitä kultaista kehää siihen pään ylle.
Toisekseen en usko tippaakaan siihen ettetkö valehtelisi ja vähättelisi isän tapaamisista ja yhteydenottohaluista sillä olen huomannut ihan käytännön elämän opettamana että joka ikinen yh-äippäressukka jättää mielellään kertomatta oleellisia asioita tapahtumista.
Yh-äippäressukan tyyppivika on se että kaikki heidän tekemät omat mokat ja törkeydet jätetään luonnollisesti kertomatta joten saadaan aikaan ihan eri kuva mitä todellisuus on.
Koska olen rehellinen enkä valehtele niin voin sanoa että eron jälkeen olen kolunnut läpi useampiakin yh-äippäressukoita ja joka ikinen jonka kanssa olen ollut vähänkään pidempään tekemisissä ovat näyttäneet aika piankin todelliset tarkoitusperänsä lasten ja lasten isien suhteen.
Katsos yh-äippäressukan sai avautumaan aika helposti kun en paljastanut olevani etäisä ja koska yh-äippäressukka ei tiennyt puhuvansa lapsensa isän kohtalotoverille niin paljastettiin tosi törkeitä temppuja isää kohtaan ja samalla sen myötä lasta kohtaan.
On hyviäkin yh-äippiä sitä en kiellä mutta yhtäkään sellaista en tunne vaikka tunnen aika hiton monta lapsiensa kanssa yhdessä asuvaa äitiä...
Edellä olevan vastauksen perusteella sinulta tulisi evätä oikeus kirjoittaa tällä palstalla.
Millä perusteella ansaitsen pilkallisen liikanimen "ressukka"?
Ei kukaan ulkopuolinen pääse kenenkään suhteeseen ns. väliin, jollei siinä ole rakoa. Älä syyllistä toista huonosta suhteestanne, johon olette molemmat syyllisiä ja näin antaneet mahdollisuuden "iskuun". Eikä "vieras nainen" ole syyllinen, lähtihän mies hänen mukaansa omasta vapaasta tahdostaan.
Aikuiset eroavat toisistaan eikä aikuinen voi tukea lasten eroa vanhemmistaan - ainakaan tällaisesta syystä: omasta katkeruudestaan.
lapsia aikuisten asioihin vaikka kuin on kiukuttanut. Se juuri osoittaa aikuisuutta ihmisen kasvua - henkistä kasvua, että oli ero mistä syystä vaan, niin sen muistaa, että lapsilla on kaksi vanhempaa. On ja pysyy.
Mene eroseminaariin purkamaan katkeruuttasi ja toivottavasti saat tasapainon. Eikä vieritetä lapsien harteille mitään, eikä syytellä ja mollata jättäjä. Itse olen kokenut molemmat.
Minulla vaimo lähti ja vei lapset mennessään.
Mitään syytä ei ole tähän päivään mennessä teolleen kertonut.
En juonut, lyönyt, käynyt vieraissa.
Sinun tapauksesta sen verran, että tuntuu siltä että aiot sotkea lapsesi mukaan aikuisten asioihin.
Tiedän että nyt tuntuu pirun pahalta, mutta täytyy vain jaksaa olla isompi ihminen ja ajatella lasten parasta eikä linnoittautua asemasotaan sä lapset vastaan lasten isä.
mutta niin vaan sotki omat asiat ihan itse. En pois ajanut, vaan kuten perheissä muissakin, on välillä takapakkia, eikä se tarkoita sitä että pitäisi erota. Mutta joku ehti väliin, vei miehen mennessään, ja ukansi että jos tapaat lapsia, suhde loppuu siihen. Joten mitä mies muuta voi, ottaa lapsettoman naisen, ja jättää omat lapset ja vaimon. Varma saalis kuitenkin ja vapaa elämä vailla vastuuta. Jotkut miehet ovat niin hyväuskoisia, että uhraavat jopa omat lapsensa jotta voivat elää vapaata elämää. Kuin voisin edes harkita, että miestä takain ottaisin? Ehei, en ikinä, minä en ole ihminen, jonka luokse tullaan kun vapaa elämä ei ollutkaan ihanaa. Isä hylkäsi lapset, nyt lapset hylkää isän,ja ihan itse!!!! Lapsillakin on tunteet ja järki, toisin kuin omalla isällään.
Meillä kävi niin että lapsi ei enään halua tavata isäänsä koska kaiken ajan vei uusi nainen ja hänen lapsensa. Nyt sitten meillä on huoltajuusriita oikeudessa ja yhteishuoltajuus muuttuu yksinhuoltauudeksi erinäisten seikkojen takia.Hyvä näin,isä saa elää omaa onnellista elämäänsä uuden perheen kanssa. Ja minä lapsen äitinä hoidan oman lapseni asiat alusta loppuun saakka.
Tuo on aivan yhtä yleistä kuin jos lasten äiti eroaa uuden miehen takia, ottaa lapset matkaansa ja erottaa heidät siten isästään. Mitähän ne lapset siinä kohtaa ajattelevat.
Yksi juttu vielä. Vieras ja ulkopuolinen ihminen ei pysty iskemään ketään, joka on suhteessaan tasapainossa ja onnellinen. On helppo vain syyttää parisuhteen osapuolten omista mokista jota kuta ulkopuolista. Kyllä suhteessa itse ne asiat ensin solmuun saadaan, ja valitettavasti useimmiten näkee, että se joka iskee, ei ole se vapaa ihminen vaan se joka vielä on varattu.
Ei siinä aina tarvi liitossa vikaa olla. Jos joku lapseton nainen tulee ja lupaa vapaan ja ihanan elämän, niin kyllä moni mies on valmis vaihtamaan perhe elämän vapauteen ja pariin sataan kk elatukseen. Se ei paljon vaadi. Suoravelotuksen ja sillä siisti. Lapset on isän puolelta hoidettu.
..olemassa ihmisiä, jotka eivät kertakaikkiaan pysty olemaan montaa vuotta suhteessa. Exäni on eräs heistä, hän ei ole ollut teini-iän jälkeen päivääkään sinkkuna vaan aina 4-5 vuoden välein on vaihtanut miestä. Ja uusi mies on ollut aina valmiina ennen kuin on laittanut edellisen kanssa poikki.
Missä siis on se varsinainen vika: naisessa vai KAIKISSA miehissä?
Minun tyttäret ovat vieläkin pahoillaan siitä kun isä otti toinen nainen heidän vanhaan kotiinsä.
Eivät suostuneet mennä isän häihin!
kiero ja suuri valta miehiin, että isät jättääheidän takia lapsensakin.