kuinka kaupunkien rannat ovat meidän aikuisaikanamme siisteytyneet? Esimerkkejä on vaikka millä mitalla. Viikonloppuna kävin Kuopiossa pitkästä aikaa ja siellä oli avattu väylä saarien kautta keskustaan. Myös Jyväskylän läpi ajoimme ja monet rannat ovat asukkaiden käytössä. Helsingissä ja Turussa sekä jokivarrret, että meren rannat ovat siistiytyneet. Porvoossakin jokirannat ovat kaunistumassa.
Oletteko huomanneet
1943
17564
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Jokivarret niin Turussa kuin Porvoossa on rakennettu luxus-asuntoja täyteen. Samoin peittyy asuntoihin Helsingin ja Espoon rannat. Siistiähän se betoni.
ihan joessa kiinni ole, on väylää polkupyöräilijöille ja jalankulkijoille. Kukkaistutuksia on kesällä. Hyvä, että asuntoja on keskustassakin. Lontoossa erehdyimme kulkemaan Cityn puolella Thamesia ja tosi ikävää rantaa oli.
aina paremmin, enpä enää vastaile.
mikään kilpailu ole. Meillä on erilainen mielipide, johon kummallakin on oikeusö. Ei mielipiteitä voi panna paremmuusjärjestykseen.
miksi aina kuittaat erilaiset näkemykset omalla mielipiteelläsi, sen sanoit jo alussa. Ei ihme että moni on kyllästynyt sinuun ja ilmaisee sen.
nouset toisella jalalla ylös ja päivä paistaa Sinullekin. Enpä tuota seuraa kaipaakaan, tänään olen elellyt ihan yksin. En kaupunkien rannoilla, vaan metsää raivaamassa. Suosittelen, tulee oikein hyvälle tuulelle.
joutomaata.
Asun rannalla, kävelytie eroittaa.
Kesäisin ja viikonloppuisin paljon ulkoilijoita, aamusta iltaan. Arkisin näin syksyllä ja talvella, lähinnä ikäluokkamme ihmisiä, sauvoineen tai ilman. Koirien ulkoiluttajat ja äidit lapsineen.
Kaupungissa onkin mahdollisuus sipsutella rannoilla kevyissä kengissä. Meidän kylällä toivottiin semmoista puista kaiteellista kävelytietä, kun järven rannat on kovin kivisiä. Ja välissä höttöä. Siellä ei voi kävellä ympäri oikein mitenkään kuin kiveltä toiselle hyppimällä.
Menee hukkaan hienot maisemat.
on noin puolen kilometrin päässä. Sen rannat ovat melko matalia ja juuri nyt vesi tulvii ja peittää myös rantapellot. Osittain paikallisin voimin ja EU-tuella osalle rantaa rakennettiin luonto- ja kulttuuripolku.Se on tehty puusta ja koholla niin, ettei tulvavesi haittaa. Se avattiin pari viikkoa sitten, mutta en ole vielä ehtinyt tutustua. Järven rannalla on myös lintutorni, sillä varsinkin keväisin ja syksyisin siellä on paljon lintuja. Joutsenten ääntely kuuluu asuntooni asti, jos ikkuna on auki.
Sipsuttelin itsekkin jo järvenrannalla 1940 luvulla ja vedet oli puhtaita. Kenelläkään ei ollut edes varaa heitellä mitään roskia, koska kaikki oli käyttökelpoista.
Kun vuodet vierivät, niin vedet likaantuivat. Sinilevä rehoittaa jo jokapuolella sisäsuomessa, kuten merelläkin. Mihinkään ei oikein uskalla mennä uimaan, koska jos ei olekkaan sinilevää, niin on epämiellyttävän likaista vettä, joka on mahdollisesti turvenostojen aiheuttamaa.
Tietenkin nämä kaikki roskat, jotka lilluvat niin maalla, kuin merelläkin, ei aina ole kaikkien huomioitavissa. Todellakin on nämä "pääväylät" siistitty, jotta herraskansa huomaa, kuinka asioita hoidetaan, mutta surku tulee muistellessa niitä 50-60 luvun meriä ja järviä.
Missähän mahtaisi enää suomessakaan olla sellainen järvi, jonka pohja näkyisi pinnasta saakka 5-6 m syvyyteen ilman sukeluslaitteita? Lieneekö enää lapissakaan?
katsomassa! Minä kävin heinäkuussa 08 ja kirkasta oli, pohja näkyi!
savisen puron varrella. Vesi oli puhdasta, mutta savesta sameaa. Leikimme päiväkaudet kesäisin puron varrella. Mieleen on jäänyt mm. iilimadot, jotka lököttelivät puron kaarteiden loivalla puolella savipohjalla auringossa. Nykyisessä kotipitäjässäni on puhtaita vesiä ihan Etelä-Suomessa. Kesämökkimme on pienen metsäjärven rannalla eikä siellä vielä ole ollut sinilevää. Meillä on suojeluyhdistys ja yritämme yhteisvoimin pitää veden puhtaana. Kohta avattava moottoritie kulkee aivan järven lähellä.
Etelä-Suomessa pääkaupunkiseudun tuntumassa on Sääksi, se on lähdepohjainen ja niin kirkas vetinen että viime viikolla viimeksi kävin aurinkoisena päivänä ustuskelemassa siellä rannalla, vesi on kuin elohopeaa.
Nautinnollista voida kävellä ja nautti luonnosta, aivan luntopolkua ja viihtyisää sellaista.
Muddusjärven rannalla töissä ja elokuussa kävimme katsomassa tuttuja maisemia. Pulahdin uimassa järvessä ja vesi oli puhdasta. Se ei tuntunut kylmältäkään, kun olen nykyään uinut heti kun jäät lähtevät. Syksyisin uin kunnes jäät tulevat. Urheiluseuran sauna on pienen metsälammen rannalla ja siellä on ollut puhdas vesi ympäri vuoden.
Näkyy aamu-uimareita, sekä kymmeniä kävelijöitä, nauttimassa tyynestä ilmasta, tuulien jälkeen.
Huomaa ettei lehti ilmesty, noin vilkasta heti aamusta.
Joutsenet uivat, ja jättävät jälkeensä pitkän vanan, on hienoa katsella niiden ylvästä menoa. Viime talven olivat koko ajan tässä rannassa, meri ei jäätynyt.
Saa nähdä miten käy tänä talvena, pääseekö jäälle hiihtämään, luistelemaan kävelemään.
Moni myös kastautuu läpi talven, hakkaavat vain päivittäin pari kertaa jäätä pois, jos sitä nyt tulee?
1960-luvulla ja silloin hiihtelimme merellä. Oli myös jäätie Suomenlinaan, oli ahkerasti käytössä. Muutin sitten suurehkon joen rannalle ja joki oli jäädyttyään tärkeä kulkuväylä. Siellä käveltiin ja hiihdettiin. Menin jokea pitkin kauppaan, matka lyheni noin puoli kilometriä. Moneen vuoteen joki ei ole jäätynyt, nyt kuuluu tulvivan runsaiden sateiden vuoksi.
Muistan oikein hyvin, suomenlinnassa oli mummola.
Siellä opin lapsena uimaan, ja todella talvisin hiihdettiin sinne tai käveltiin. Menipä jonain talvena pikkubussikin.
Tässä nykyisen kodin edessä on venelaiturit, ja talon kulmalla uimaranta.
Kävelytie ahkerassa käytössä.
Edellisenä talvena oli aurattu luistelurata, viime talvi vain auki tuo meri.
Saa nähdä miten tänä talvena.
Paljon aikaisempina talvina, ulkolaisia käy kuvauttamassa jäällä itsensä, heistä se on eksoottista, kävellä meren päällä.
Joskus bussilasteittain ihmisiä, aivan kuin laitumelle päässeet vasikat ;))