Hyvä, että nyt aletaan puhua taas putkista ja markkinoilla olevista remonttitavoista. Mutta kumpiko on viisain ratkaisu? Putket uusiksi vai pinnoitus? Jos kaikki putket uusitaan, tulee kaikki paikat kuntoon varmasti 50 vuodeksi, mutta pinnoittamalla väitetään saatavan myös pitkäaikainen parannus, mutta todellisuudessa vain varsinaisen putkiremontin siirto vuosiksi eteenpäin. Pinnoittamista ei kuitenkaan voida tehdä kuin kerran. Houkutuksena on myyntimiesten väite, että päivässä putket uusiksi eli sillä aikaa kun olette töissä tai shoppailemassa.
Mutta. Mutta kysynkin. Kuka vastaa pinnoitusremontin laadusta? Se tehdään käsityönä. Mitä se aine on? Miten voidaan takuunvarmasti tarkistaa, miten sitä on laitettu putkien päälle. Sen periaatteenahan on puhdistaa vanha teräsputki eli rautapinta puhtaaksi ns. raudalle. Mutta millä tarkistaa, että se tapahtuu niin? Väliin ei saisi jäädä yhtään ruostetta jätteistä puhumattakaan. Urakoitsija väittää, että se nähdään kameralla. Mutta miksi helkutinmoinen kiire? Muka säästetään, kun äkkiä laitetaan. Eikä säästetä.
Jos tehdään pinnoitus, se on suunniteltava yhtä hyvin kuin tavallinen putkiremointti. Putket on puhdistettava raudalle ja ne on tutkittava erittäin tarkasti kameroilla, pitääkö jossain kohdissa putket uusia muoviputkilla ja jättää sitten loppuosa uusittavaksi pinnoituksella.
Nyt on yhdessä talossa tehty pinnoitus, mutta mitään vempelettä ei löydy tarkistamaan, miten työ on tehty. Arvatkaapa, onko jotain jo tapahtunut, kun totean, ettei mitenkään ole tarkistettavissa, miten työ on tehty.
Työhän tehdään käsivaraisesti, jolloin rautaputkelle pursutetaan pinnoitusainetta muutamia kertoja. Toisilla menetelmillä toisella tavalla. Tavoite olisi laittaa sitä tainetta asaisesti, mutta jälki ei olekan täysin tasainen, vaan epätasainen ja aluksi karhea. Jätteet eivät liiku ihan tuosta vaan putkissa ja sitten suositellaan odottamaan, että putkisto tulee kyllä liukkaaksi, ja yhtenä apukeinona on lisätä vedenhuuhtelulitroja. Niin juuri, lisää vettä. Kallista vettä.
Pinnoitus on tosiaan vain siirto varsinaiseen putkiremonttiin. Taitaa kannattaa kärsiä kuukausi vähän toista ja maksaa kunnon remontista, ennen kuin keksitään kunnon tarkistusmenetelmät.
Mutta. Mutta kysynkin. Kuka vastaa pinnoitusremontin laadusta? Se tehdään käsityönä. Mitä se aine on? Miten voidaan takuunvarmasti tarkistaa, miten sitä on laitettu putkien päälle. Sen periaatteenahan on puhdistaa vanha teräsputki eli rautapinta puhtaaksi ns. raudalle. Mutta millä tarkistaa, että se tapahtuu niin? Väliin ei saisi jäädä yhtään ruostetta jätteistä puhumattakaan. Urakoitsija väittää, että se nähdään kameralla. Mutta miksi helkutinmoinen kiire? Muka säästetään, kun äkkiä laitetaan. Eikä säästetä.
Jos tehdään pinnoitus, se on suunniteltava yhtä hyvin kuin tavallinen putkiremointti. Putket on puhdistettava raudalle ja ne on tutkittava erittäin tarkasti kameroilla, pitääkö jossain kohdissa putket uusia muoviputkilla ja jättää sitten loppuosa uusittavaksi pinnoituksella.
Nyt on yhdessä talossa tehty pinnoitus, mutta mitään vempelettä ei löydy tarkistamaan, miten työ on tehty. Arvatkaapa, onko jotain jo tapahtunut, kun totean, ettei mitenkään ole tarkistettavissa, miten työ on tehty.
Työhän tehdään käsivaraisesti, jolloin rautaputkelle pursutetaan pinnoitusainetta muutamia kertoja. Toisilla menetelmillä toisella tavalla. Tavoite olisi laittaa sitä tainetta asaisesti, mutta jälki ei olekan täysin tasainen, vaan epätasainen ja aluksi karhea. Jätteet eivät liiku ihan tuosta vaan putkissa ja sitten suositellaan odottamaan, että putkisto tulee kyllä liukkaaksi, ja yhtenä apukeinona on lisätä vedenhuuhtelulitroja. Niin juuri, lisää vettä. Kallista vettä.
Pinnoitus on tosiaan vain siirto varsinaiseen putkiremonttiin. Taitaa kannattaa kärsiä kuukausi vähän toista ja maksaa kunnon remontista, ennen kuin keksitään kunnon tarkistusmenetelmät.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Miten voidaan takuunvarmasti tarkistaa, miten sitä on laitettu putkien päälle. Sen periaatteenahan on puhdistaa vanha teräsputki eli rautapinta puhtaaksi ns. raudalle. Mutta millä tarkistaa, että se tapahtuu niin? Väliin ei saisi jäädä yhtään ruostetta jätteistä puhumattakaan.
..
Putket on puhdistettava raudalle ja ne on tutkittava erittäin tarkasti kameroilla, pitääkö jossain kohdissa putket uusia muoviputkilla ja jättää sitten loppuosa uusittavaksi pinnoituksella.
..
Työhän tehdään käsivaraisesti, jolloin rautaputkelle pursutetaan pinnoitusainetta muutamia kertoja.
Hei
olen hyvin paljon samoilla linjoilla, ja perustan tämän kokemuksiimme.
Aivan, pinnoitus on hyvin vaikea tarkistaa. Meillä paljastui vahingossa pinnoittajan töppäily. Jouduimme suunnitelmasta poiketen uudistamaan lattiakaivon. Koko karmeus paljastui. Maanantain klo 16:n työ jälki: polyesteripinta piti vetää kolmekertaa jotta olisi saatu luvattu kantava vähintään 3 mm paksu "muoviputki" viemärin sisään, vedettiin vain kerran, paksuus jäi paikoin alle 0,5 mm. Lisäksi irroitetussa putkenpalassa oli selviä reikiä täydellisen ruosteiseen ja likaiseen viemäriputkenpintaan. Siis putkenpuhdistus "rautaan" saakka laiminlyötiin.
Lisäksi paljastui se miten lattiakaivo oli runneltu puhkomalla se viemäriiin käsittelimisen mahdollistamiseksi. Kaivo rikottiin ja alkeelisesti paikkailtiin "sinitarralla", aivan, ihan totta sinitarralla.
Tämä kaikki olisi jäänyt lattiaraknenteisiin, ellei piikkauspora olisi vahingossa paljastanut todellista työtä !
Kaikki nämä ohitettiin "olkaa" kohauttamalla: "Ruotsissa saa tehdä näin". Taloyhtiön hallitus "hyräili" samaa, painoi täydellisesti villaisella samaa töppäilyjensä peittämiseksi, vastuutansa paetessaan.
Koko pinnoitusprojekti talossa oli täydellinen katastrofi. Vastuuvapaudet myönnettiin, mutta seurauksena oli se että useita osakkaita on joutunut muuttamaan pois talon sosiaalisen ilmapiirin romahtaessa. Talossa ei juuri päivää toisillemme sanota !
nimim. nähnyt ja kokenukk
Kylppärien lattiakaivojen ja viemärien pinnoitus ei välttämättä onnistu kaikissa asunnoissa, jos vanhoista lattiakaivoista löytyy asennuksen yhteydessä vuotoja tai vaurioita. Näissä tapauksissa kylpyhuoneen lattia joudutaan joka tapauksessa piikkaamaan auki ja lattiakaivo uusimaan ehjään viemäriputkeen saakka. Korjaustöiden kannalta tämä johtaa samalla siihen, että kylppärin vesieristeet ja laatoitus täytyy tällöin uusia. Kustannuslaskelmaan on sisällytetty varovainen arvio, että 1/10 kylppäreistä joudutaan tähän tilanteeseen.
Todellinen prosentti selviäisi tässä tapauksessa kuitenkin vasta lattiakaivojen korjaustöiden yhteydessä. Tilanne on rakenteiden iän huomioiden tuskin juuri tätä parempi; huonolla tuurilla voi vielä olla, että uusimista vaativia kohteita on paljon arvioitua enemmänkin. Tällöin pinnoitusmenetelmän hintaetu ja helppous kapenisi perinteiseen menetelmään nähden aika tavalla.
Sama harkinta koskee toki myös vesijohtoputkiston pinnoitusta. Vesijohdot ovat paineisia putkistoja, joten niiden rakenteet ja liitokset ovat viemäreitä alttiimpia vuodoille ja vesivahingoille. Jos vanhat vesijohdot ovat kovin huonossa kunnossa, pinnoituksen yhteydessä tehtävä putkien sisäpintojen puhdistus tai itse pinnoituksen vaatima painesysäys voi rikkoa vanhojen putkien rakenteita, jolloin jälleen joudutaan piikkaamaan rakenteita auki, etsimään ja uusimaan huonokuntoisia putkia perinteisin menetelmin ja lopuksi tekemään vesieristykset ja kaakeloinnit uudelleen.
Sähköjen uusimisesta
Sähkönousujen uusimista varten tarvitaan riittävän kokoiset palosuojatut reitit rappujen nousukeskuksista kuhunkin asuntoon. Selvitimme hankesuunnittelussa nousujen eri toteutusvaihtoehtoja ja ratkaisumahdollisuuksia. Lopputulos oli se, että nousujen vetäminen rapuissa pinta-asennuksena ei onnistu läheskään kaikkialla (pääsyynä tilanpuute; mm. asuntojen ulko-ovien aukeamiseen vaatima tila ei anna periksi varsinkaan pistetaloissa). Lisäksi pinta-asennus tarkoittaisi aika kolhojen palosuojattujen kotelointien asentamista ristiin rastiin rappujen seinille ja kattoihin.
Vaihtoehtona on sähkönousujen railottaminen seinien sisään kivirakenteisiin. Perinteisen putkiremontin yhteydessä sähkönousuissa voidaan suurelta osin hyödyntää putkistojen uusimista varten avattavia pystykuiluja. Esimerkiksi A-G-rapuissa tämä tarkoittaa rapun seinää vasten olevia keittiöiden välisiä pystylinjoja.
Laajassa toteutusvaihtoehdossa samoihin kanaviin olisi tarkoitus vetää myös uusi digi-tv-kelpoinen yleisantennikaapelointi sekä internetin laajakaistaisen käytön mahdollistava ns. yleiskaapelointi. Putkien uusimisen vaatimien rakennustöiden kustannuksilla saataisiin siis samalla myös sähköt, antenni ja laajakaista vedettyä siististi joka asuntoon.
Märkätilojen vesieristeiden puutteet eivät tule kuntoon putket pinnoittamalla.
Vesieristys on yleensä aina taloyhtiön kunnossapitovastuulla samoin kuin putkijohdot. Melkein poikkeuksetta putkien peruskorjausikään tulleessa talossa ovat putkien ohella myös vesieristykset korjaustarpeessa. Näihin korjauksiin ei ole olemassa vippaskonsteja.
Kun paikat revitään auki ja vesieristys korjataan, on luonnollista asentaa uudet putket. Putkien pinnoitus on kilpailukykyistä ainostaan silloin, kun tilojen rakenteellisia puutteita ei korjata.
As. Oy Kulmakatu 1:n putkiremontti suoritettiin pinnoittamalla vastoin VTT:n suorittaman kuntotutkimuksen täysin kielteistä lausuntoa ongelmitta, aikataulusta edellä ja 20.000,00 Eur alle budjettihinnan.
Lopulliseksi kustannukseksi muodostui 165,00 Eur/m2.
Hintaan sisältyi myös asbestin poisto, tonttiviemäreiden (2kpl) korjaus sukittamalla ja kellareiden näkyvien käyttövesi -ja viemäriputkien uusiminen "perinteisesti" sisältäen kaikkien venttiilien ja sulkujen uusimisen.lukuisat huoneistojen puutteista johtuvat jälkityöt, kuten rikkoutuneet WC-istuimet, sulkujen asennukset, tarvittavat vesieristyksien korjaukset, sekä ilmankierron varmistamisen muutostyöt suljetuissa
rakenteissa. Lisäksi samaan kustannukseen sisältyi ulkopuolinen valvoja, huoneistokohtaiset tietokortit, sekä uudet putkisto / viemäri piirustukset.
http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/thread.jspa?messageID=2520039&tstart=0
Epävarma taloustilanne ja luottoriskinäkymien heikentyminen ovat saaneet pankit korottamaan lainamarginaalejaan. Uusien taloyhtiöiden lainat ovat nousseet keskimäärin enemmän kuin asuntolainojen marginaalit.
Suomen Rahatiedon selvityksen mukaan taloyhtiölainojen keskimarginaali on kohonnut kesäkuisesta 0,29 prosenttiyksiköstä 0,34:ään. Asuntolainoissa keskimarginaali nousi 0,40:stä 0,42:een.
Rahatieto on pyytänyt pankeilta tarjouksia 15 vuoden ja 250 000 euron velkaan, joka käytetään pienehkön yhtiön putkiremonttiin. Remontin on arvioitu maksavan 450 euroa neliöltä.
Koska taloyhtiöt eivät saa lainaa kovin paljon halvemmalla kuin yksityisasiakkaatkaan, verovähennyksen vuoksi henkilökohtainen laina tulee asukkaalle halvemmaksi kuin taloyhtiölainan pitäminen. Oman lainan koroista voi tehdä verovähennyksen, mutta taloyhtiölainan korkoja ei saa vähentää.
mainos
mainos
Asuntolainan korkojen vähennys tehdään joko pääomatuloista tai alijäämähyvityksenä ansiotuloista. Sen osuus koroista on 28 prosenttia muilla kuin ensiasunnon ostajilla, joilla se on 30 prosenttia.
Mieti oma
tilanteesi
Ennen pankkiin säntäämistä kunnostettavan talon asukkaan kannattaa käydä läpi omaan tilanteeseensa vaikuttavat asiat. Jos velkaa on jo ennestään roimasti, sen lisääminen ei ainakaan verovähennyksen houkuttelemana kannata, sillä voi olla, että vähennyskiintiö on jo täysi.
Korkojen alijäämähyvityksen enimmäismäärä on 1 400 euroa henkilöltä. Se tulee täyteen, jos asukkaalla on 20 vuodeksi otettu 100 000 euron velka, josta hän maksaa viiden prosentin korkoa. Molemmat puolisot saavat täyden hyvityksen. Yksi alaikäinen lapsi nostaa määrää 400 ja kaksi tai useampi 800 euroa.
Asukkaan on syytä myös tutustua taloyhtiön saamaan lainatarjoukseen ja verrata sitä omaan asuntolainatarjoukseensa, sillä marginaalien erot voivat olla jopa neljännesprosenttiyksikön verran.
Maanantaina kysyttyjen taloyhtiölainatarjousten halvin marginaali oli 0,25 ja kallein 0,40 prosenttiyksikköä. Omia, 85 000 euron 15 vuoden lainoja tarjottiin 0,37–0,50 prosenttiyksikön marginaaleilla.
Oma laina tuo
oman maksuaikataulun
Koska remontin kustannukset jyvitetään asukkaalle neliöiden mukaan, sen kustannukset vaihtelevat asuntojen koon mukaan huimasti. Kun sadan neliön asunnon omistaja maksaa remontista 45 000 euroa, 30 neliön yksiön omistaja selviää 13 500 eurolla.
Jos omistaja-asukas päätyy yhtiölainaan, hän noudattaa taloyhtiön pankin kanssa sopimaa aikataulua. Oman lainansa takaisinmaksusta hän sen sijaan neuvotella itse pankin kanssa.
Jos pystyy jouduttamaan lainanmaksuaan, säästää korkomenoissa. Esimerkiksi 45 000 euron lainasta maksetaan lyhennyksiä ja korkoja 15 vuodessa yli 20 000 euroa, jos korko on 5,5 prosenttia. 13 500 euron lainasta näitä menee samassa ajassa noin 6 000 euroa.
Mielestäni taas kohta kannattaa rempata, kun rakennusmiehet huutavat töita, niin hinnoissa voidaan tinkiä reippaasti. Myös korot ovat laskussa. Odottelisin kuitenkin tilanteen rauhoittumista.
Vastaa viestiin Ilmoita asiaton viesti
lamapatruuna 24.10.2008 20:44 vastaus nimimerkille: kotka08
Mutta ei "kannata" huonoina aikoina, eihän ne kuplat muuten synnykään. Rempat kasaantuvat seuraavaan nousuun. Hallituksissa istuu kaikkia pyykkärimumoja, kun nuoremmat eivät viitsi ja siellä on vielä vanhat opit syvällä säästämisineen.eräässä taloyhtiössä 8kyt vuotias mummu vetää putkiremppaa ja jälki sen mukaista,mitään ei kilpailuteta.hee½
> > Mistähän löytyy se taloyhtiön hallitus, jonka
> > jäsenten pers kestää tässä taloustilanteessa ottaa
> > velkaa, kun ei se kestä sijoittaa osakkeisiinkaan.
> > Siis lykätään viidellä vuodella kaikkia isompia
> > remppoja, että taloustilanne selviää. Näin se
> muuten
> > menee.
>
> Toisaalta ei ne putkirempatkaan kohta paljoa maksa.
putkiremppoja ei voi lykätä varsinkaa jos ja kun eka vesivanhinko sattuu, niin remppaan pakotetaan vakuutusyhtiötoimesta
eikä niitä voi tutkimuksellakaan kuin hatarasti ennustaa
joka on tällä hetkellä suurta kusetusta asuntojen myynti-ilmoissa, että "putkisto tsekattu, mahdollinen korjaus tarpeellinen n. 10 vuoden kuluttua" -> talo rakennettu 60/70-luvun taitteessa
hyvin tehdyt putkirempat maksaa aina , tällä hetkellä vaan kaikki , jopa paska laatuinen duunin on kallista ja moni taloyhtiö tulee huomaan sen lähivuosina koska juuri tehtyä putkiremppaa joudutaa korjaileen
Tuttu on tarjouslaskija putkifirmassa ja sanoi ettei puoleen vuoteen ole tullut tarjouksia. Sama tilanne kuin 91-92 jolloin työt loppui kuin seinään. Eikä nykytilanneeta auta kun putkiduunareille pitää maksaa pääkaupunkiseudulla 20 e/h , moisella palkalla hinnoittelevat itsensä ulo
Itse en ainakaan ostais asunota taloyhtiöstä jossa putket pinnoitettu.
mutta kylpyhuoneiden kosteus eristys kuntotarkastuksessa todettu korjausta vaille,taloyhtiön hallitus,totesi että korjaus kuuluu osakkeen omistajalle,koska hallituksen jäsenillä itsellä kylppärit korjattu.
eikös kaikki oskkeen omistajat ole tasaarvoisia taloyhtiössä?
Kylpyhuoneeni suihkuseinässä havaittiin kosteusvaurio. Laatoitetuissa seinissä ei ollut minkäänlaisia kosteuseristeitä ja lattiassa oli pikikerros valun alla. Korjaukset on nyt vihdoin tehty, mutta isännöitsijä ei halua keskustella kustannusten jaosta. Olen esittänyt, että taloyhtiö maksaisi purkutyön, tasoitukset ja vesieristeen. Isännöitsijä lupasi maksaa vesieristeen vain suihkun puoleiselle seinälle, vaikka lattiapinta-alaa on vain 2,3 neliötä! Isännöitsijä oli vaatinut myös lattiakaivon vaihtamista, sitä piikatessa katkesi vesijohto ja syntyi suuri vesivahinko. Huoneen lattia piti avata ja kuivausaika jatkui kaksi viikkoa.
Urakoitsijan vakuutusyhtiö kieltäytyi maksamasta mitään, ja nyt koko remontin kuluja ollaan sysäämässä minulle. Onko näihin asioihin selkeät pelisäännöt, vai joudunko katsomaan taloyhtiön korvausosuuden oikeudessa?
"Tässä on jäänyt suorittamatta teknis-juridinen katselmus. Vahvan riidan siemen on kylvetty", Kiinteistöliiton neuvontainsinööri Jaakko Laksola pahoittelee. Hänen mielestään olisi taatusti vaivattominta, jos osakas ja taloyhtiö sopisivat korjausten kustannusten jakamisesta, vaikka ulkopuolisten asiantuntijoiden avulla.
Pujalsin mukaan korjausvastuu riippuu siitä, onko kosteus pinnassa vai rakenteissa. Pinnoitteet ovat osakkaan vastuulla, rakenteet taloyhtiön. Yhtiön pitää kuivata rakenteet ja eristää ja pinnoittaa tila, mutta vain "alkuperäisen tason" mukaan. Tämän päivän mukaista tasoa kaakeleineen ei vaadita, vaikka se ei välttämättä järkevältä tunnukaan.
Taloyhtiö voi Pujalsin mukaan vaatia urakoitsijalta korvausta, jos sen työntekijät ovat piikanneet vesijohdon rikki.
Urakoitsija vapautuu vastuusta vain, jos se ei ole menetellyt huolimattomasti tai laiminlyönyt tehtäviään.
Lattiakaivo on myös yhtiön vastuulla, ja se vaihdetaan yhtiön
Valitettavasti et ole ainoa joka on joutunut kärsimään tämän saman urakoitsijan töppäilyistä... Uskoakseni taloyhtiössämme on ollut sama urakoitsija... huomasin vastaavanlaisen sinitarravirityksen, mutta vaadin vaihtauttamaan sen. Juttelin asiasta urakoitsijan työnjihtajalle joka tuntui olevan aivan kahvilla ja ensin hän kiisti koko tapahtuman, mutta aikani jankattuani sain hänet antamaan periksi ja sain tahtoni läpi. Tulee tässä mieleeni että missä on se kauan kaivattu ammattitaito, koska tämä edellämainittu ei tuntunut tietävän mistään asioista mitään!!! Miten urakoitsijalla voi olla palveluksessaan työnjohtaja joka ei tiedä miten työt tehdään??