Tervatehdas Konginkankaalla

Puhutaan kyseisestä asiasta ja erikoisesti sen seudun paikan nimistä siten kun silloin puhuttiin, se oli paljon ennen 2000-luvun muodissa olevien kuntaliitoksien aikakausia.
Liimattalassa Joensuussa, Siltalan luona paljon ennen Antinmäkeä, oli Tervatehdas ja vielä 1960-luvun alkuvuosinakin sillä alueella oli tukkien ja propsien pudotuslaituri, silloin siellä vielä oli vanha harmaahirsinen talo ja viimeaikaisena asukkaana viereisessä mökissä asusteli Happos Mari. Se oli sitä aikakautta kun sinne autokuljetuksena ajoivat puutatavaraa, jotka puut sitten menivät lauttahinauksena tuotantolaitoksiin.

Niin sanottuja ruukinvitaksia, elikkä puomilenkkiä siellä vääntelivät ja liottivat rantavedessä.

Tervatehtaalla oli asukkaita ja jopa romanit pitivät siinä rantakedolla leirinuotioita.

Hallussani on mustareunainen hautajaisiin kutsukortti, se oli osoitettu Aleksi Peuralle ja hänen perheelle Liimattalan Tervatehtaalle, Aleksi ja Lyydia Peura asuivat silloin siellä. Hautajaiskortissa pyydetään hyväntahtoisesti saattamaan Reinikan talon isäntää Kalle Kustaa Kuneliusta Konginkankaan hautausmaahan.

Toinen kirje on vuodelta 1934, siinä Oskari Laukaan Korpelasta kirjoittaa Aleksi Peuralle: Tänne Laukaaseen tul yksi Liimattalan mies kortteeria ja se puhu Reinikassa olevan hevosia myynnissä niin, että olisitteko niin hyvä ja kävisitte katsomassa Reinikassa, kun siellä olisi kuulema kaks hevosta, että jos käytte niitä katsomassa niin kirjottasitte minulle tänne Laukaaseen, kun minä tapatin sen vanhan tamman, tultas sitten hakemaan, sen ei tarvihteis olla kovin nuori eikä kovin vanha.
Terveisin: Oskar

Aleksi ja Lydia Peura muuttivat Liimattalan Nuorisoseuran talolle Anttilaan asumaan ja toimivat siten talon vahtimestareina.
Kalle Vakoniemi perheineen asui Tervatehtaalla ja yhtenä asukkaana sanottiin lempinimeltä "Veitsin Eino vaimonsa Olgan kanssa, Eino oli sokea ja aina kun maantiellä tuli joku sitä vastaan, kääntyi Eino kasvot ojaanpäin, siinä se seisoi tienlaidassa, niin kauan seisoin kun ohikulkija oli mennyt pidemmälle. Sitä ei sitten tiedä oliko hän minkä asteinen näkövammainen, kun järvellä joku souti veneellä hän saattoi siinä sanoa, että kuka nyt tuolla järvellä mustalla veneellä on menossa, siihen voi olla luonnollinen selitys olemassa, sillä se kuka järvellä souteli, sen saattoi Eino tunnistaa soutajan veneen airojen pitäessä määrätynlaista ääntä, niin saattaa todellakin olla, että sen äänen perusteella hän tunnisti järvellä kulkijan, sillä jos on huono näkö, niin kuuloaisti korvaa näköä ja päinvastoin, kun on huono kuulo, silloin silmät valpastuu tarkkailemaan tavallista tarkempaan sitä mitä ympärillä tapahtuu.

Konginkankaan sahat
Konginkankaan kirkonkylässä sijainneesta kahdesta höyrysahasta on säilynyt kummastakin asuinrakennus.

Lyhyehkön aikaa 1920- ja 1930-luvulla toimineesta J. Nurmiahon höyrysahasta on jäljellä sen viimeisen omistajan Kalle Salmisen mansardikattoinen huvila, jolla on näkyvä paikka kirkon pohjoispuolisen peltoaukean laidalla.

Kirkon eteläpuolisen Pyyrinlahden rannalla taas toimi Matti Pasasen höyrysaha, joka siirrettiin vuonna 1919 Suolahden tehtaiden sahalaitokseksi; edellinen tämän sahan alueelta tehty rakennuksen siirto oli kansallista kulttuurihistoriaa, sillä lautatarhan kupeeseen jäänyt Niemelän torppa vietiin 1909 pystytettäväksi Seurasaaren ulkomuseoon Helsinkiin (katso Maailmannavan elämää -teoksen sisällysluetteloa).

Niemelässä on vielä sahan toimintaan liittynyt asuinrakennus.

Olis hienoa saada konginkangas sivulle kuvia noista ajoista.

Jo meni aloittajan hyvä tiedustelu päin p-reikää. Näinhän yleensä valitettavasti tapahtuu.
Tuolla viitataan Liimattalan karsikkoon. Siis ilmeisesti siihen, joka on Pyhäkankaalla, Onko siitä tarkempaa tietoa, keiden vainajien merkintöjö noissa puissa on. Kyse on ilmeisesti välietapista, jolloin vietiin vainaja Saarijärven? hautausmaalle ja karsikkoon merkittiin vainajan kuolinvuosi ja puumerkki, ettei vainaja enää tule takaisin kirkkomaalta? Onko noita tarkemmin tutkittu, kenen merkkejä ne ovat, Ovatko kaikki Konginkankaalta?

TERVAHOMMAT KIINNOSTAISI. SOITA 0466179072 T.HIRVOSEN TOPI

Höyrysahasta ja tervailakoitsijoista olisi kiva kuulla lisääkin. Konginkankaalla liikkuu huhu höyrysahan vaihtopäästä jolloin tekobenis liikkyisi höyryn voimalla, antaen kovat kyydit. Koko laitteisto on jossain Kivetyllä armeijan luolassa piilossa. Onko tässä vinhaa perää?

Palsamäen vieressä on tervatehdas. eikös huutokaupoilla ole tervan myyntiä?

K-kangas on perinteinen tervapitäjä. Mustaa notkeaa tervaa sivellään miehisiin ruumiinaukkoihin

mene jo sinne niuvanniemee miten tommonen separi ees voi olla siviilissä, ketään ei kiinnosta sun juttus pelle!

Tekee hyvää kun pääsee kunnon tervahommiin

T. LINTULAHDEN TERVAAJA

Oikeaoppisrssa tervauksessa pakaroita levitetään käsillä, että ns pöllönsilmä eli miehinen ruumiinaukko näkyy kunnolla.

T. Sukututkija

Tervaaminen on yksi Kongkankaan erikoisuuksia. Kivetyllä on erityisiä tervauspaikkoja tykkiluolineen ja amfetamiinikätköineen

Autonkuljettajan apumies ottaa pullon Vergiä ja menee Nesteelle kertoilemaan satujaan

terva aineena.Ennen tervasivat autonpohjia.nykyään perseitään.

Hyvin juoksevaa tervaa voi käyttää gynekologin tuolissa nahkaviitan paikallaan pysymiseen!

Kunnollinen terva on hyvin miehinen tuote. Sitä saa suodatettua ulkohuusin pöntöstä ja minulla on sitä nytkin naamassa, kun tumputan villasukkaan

T. Matti

Soskonniemessä asuu ilkosillaan makoilija ja koko kylän kovin tervailakoitsija

Mutta luulin että asuu likolahd ssa