Tervatehdas Konginkankaalla

Puhutaan kyseisestä asiasta ja erikoisesti sen seudun paikan nimistä siten kun silloin puhuttiin, se oli paljon ennen 2000-luvun muodissa olevien kuntaliitoksien aikakausia.
Liimattalassa Joensuussa, Siltalan luona paljon ennen Antinmäkeä, oli Tervatehdas ja vielä 1960-luvun alkuvuosinakin sillä alueella oli tukkien ja propsien pudotuslaituri, silloin siellä vielä oli vanha harmaahirsinen talo ja viimeaikaisena asukkaana viereisessä mökissä asusteli Happos Mari. Se oli sitä aikakautta kun sinne autokuljetuksena ajoivat puutatavaraa, jotka puut sitten menivät lauttahinauksena tuotantolaitoksiin.

Niin sanottuja ruukinvitaksia, elikkä puomilenkkiä siellä vääntelivät ja liottivat rantavedessä.

Tervatehtaalla oli asukkaita ja jopa romanit pitivät siinä rantakedolla leirinuotioita.

Hallussani on mustareunainen hautajaisiin kutsukortti, se oli osoitettu Aleksi Peuralle ja hänen perheelle Liimattalan Tervatehtaalle, Aleksi ja Lyydia Peura asuivat silloin siellä. Hautajaiskortissa pyydetään hyväntahtoisesti saattamaan Reinikan talon isäntää Kalle Kustaa Kuneliusta Konginkankaan hautausmaahan.

Toinen kirje on vuodelta 1934, siinä Oskari Laukaan Korpelasta kirjoittaa Aleksi Peuralle: Tänne Laukaaseen tul yksi Liimattalan mies kortteeria ja se puhu Reinikassa olevan hevosia myynnissä niin, että olisitteko niin hyvä ja kävisitte katsomassa Reinikassa, kun siellä olisi kuulema kaks hevosta, että jos käytte niitä katsomassa niin kirjottasitte minulle tänne Laukaaseen, kun minä tapatin sen vanhan tamman, tultas sitten hakemaan, sen ei tarvihteis olla kovin nuori eikä kovin vanha.
Terveisin: Oskar

Aleksi ja Lydia Peura muuttivat Liimattalan Nuorisoseuran talolle Anttilaan asumaan ja toimivat siten talon vahtimestareina.
Kalle Vakoniemi perheineen asui Tervatehtaalla ja yhtenä asukkaana sanottiin lempinimeltä "Veitsin Eino vaimonsa Olgan kanssa, Eino oli sokea ja aina kun maantiellä tuli joku sitä vastaan, kääntyi Eino kasvot ojaanpäin, siinä se seisoi tienlaidassa, niin kauan seisoin kun ohikulkija oli mennyt pidemmälle. Sitä ei sitten tiedä oliko hän minkä asteinen näkövammainen, kun järvellä joku souti veneellä hän saattoi siinä sanoa, että kuka nyt tuolla järvellä mustalla veneellä on menossa, siihen voi olla luonnollinen selitys olemassa, sillä se kuka järvellä souteli, sen saattoi Eino tunnistaa soutajan veneen airojen pitäessä määrätynlaista ääntä, niin saattaa todellakin olla, että sen äänen perusteella hän tunnisti järvellä kulkijan, sillä jos on huono näkö, niin kuuloaisti korvaa näköä ja päinvastoin, kun on huono kuulo, silloin silmät valpastuu tarkkailemaan tavallista tarkempaan sitä mitä ympärillä tapahtuu.

Konginkankaan sahat
Konginkankaan kirkonkylässä sijainneesta kahdesta höyrysahasta on säilynyt kummastakin asuinrakennus.

Lyhyehkön aikaa 1920- ja 1930-luvulla toimineesta J. Nurmiahon höyrysahasta on jäljellä sen viimeisen omistajan Kalle Salmisen mansardikattoinen huvila, jolla on näkyvä paikka kirkon pohjoispuolisen peltoaukean laidalla.

Kirkon eteläpuolisen Pyyrinlahden rannalla taas toimi Matti Pasasen höyrysaha, joka siirrettiin vuonna 1919 Suolahden tehtaiden sahalaitokseksi; edellinen tämän sahan alueelta tehty rakennuksen siirto oli kansallista kulttuurihistoriaa, sillä lautatarhan kupeeseen jäänyt Niemelän torppa vietiin 1909 pystytettäväksi Seurasaaren ulkomuseoon Helsinkiin (katso Maailmannavan elämää -teoksen sisällysluetteloa).

Niemelässä on vielä sahan toimintaan liittynyt asuinrakennus.

Olis hienoa saada konginkangas sivulle kuvia noista ajoista.

Pyyrinlahden tervalla valeltiin aikoinaan keuhkosairaita. Huhu kertoo Soskonniemessä asuneen miehen, joka lantrasi pontikkaansa tervalla. Tervaa oli oikeastaan joka puolella ja koko kylä haisi tervalle. Kyläläiset yhtyivät toisiinsa (sukulaisiinsa) ja joivat tervaa. Aikalaiset on miltein kaikki mainittuina Liimattalan karsikossa. Ensio Bollström oli kylän kovin tervailakoitsija ja kirjoitti Konginkankaan tervatehtaalle sijoittuvan romaaninkin. Valeli tuuheat viiksensä aamuisin tervalla ja hieroi sitä vähäisissä määrissä kasvoihinsa, näyttääkseen tummemmalta.

Konginkankaan tervatehtaan erikoistuote "viikunaterva" myytiin 0,5 litran pulloissa. Kuivatuista viikunoista ja notkean viskositeetin omaavasta tervasta valmistettu erikoisseos oli monen 30-luvun konginkankaalaisen energiajuoma. Talvisotaankin sen voimalla käytiin. Lisäksi se sopi loistavasti ns. perälaastiksi, kun Kivetyllä metsähommissa olleet miehet hoitivat hommat toisen halatessa männyn runkoa. Naamat mällissä ja peräreiät rennoiksi naituina konginkankaalaiset miehet viettivät aikaansa Kivetyn kämpällä pitkälle 60-luvulle, jolloin tervatehtaan alasajo alkoi.

Eikös Konginkankaalla ollut joku vaatturitehdas jossa harrastettiin vähän normimpaa seksiä toki toisten vaimojen kanssa.Jälkeläisiä on sitten pitkin maailmaa.

Kingkongkangas on perinteinen tervapitäjä, jossa rehupuntit lisääntyvät perheiden sisäisten seksisuhteiden kautta

Tervalientä ja konginkankaan kantria. Siskoa pantaessa.

Kaikesta huolimatta Konginkangas on hyvin vahva tervapitäjä, jonka Kivetyn tervaskantokasatkin todistavat. 80-luvun pitäjäruokamerkinnöissä Konginkankaan kohdalla tulisi lukea tervamausteisesta pontikasta ja isännän nahkasaapaskeitosta. Tervaamalla olkapäät ja yläselän riutuneen lihaksiston, pysyy se lantahaalari serkkuavioliiton kautta syntyneen mielisairaan ja kasvoiltaan omituisen luopion päällä.

Jo meni aloittajan hyvä tiedustelu päin p-reikää. Näinhän yleensä valitettavasti tapahtuu.
Tuolla viitataan Liimattalan karsikkoon. Siis ilmeisesti siihen, joka on Pyhäkankaalla, Onko siitä tarkempaa tietoa, keiden vainajien merkintöjö noissa puissa on. Kyse on ilmeisesti välietapista, jolloin vietiin vainaja Saarijärven? hautausmaalle ja karsikkoon merkittiin vainajan kuolinvuosi ja puumerkki, ettei vainaja enää tule takaisin kirkkomaalta? Onko noita tarkemmin tutkittu, kenen merkkejä ne ovat, Ovatko kaikki Konginkankaalta?

TERVAHOMMAT KIINNOSTAISI. SOITA 0466179072 T.HIRVOSEN TOPI

Höyrysahasta ja tervailakoitsijoista olisi kiva kuulla lisääkin. Konginkankaalla liikkuu huhu höyrysahan vaihtopäästä jolloin tekobenis liikkyisi höyryn voimalla, antaen kovat kyydit. Koko laitteisto on jossain Kivetyllä armeijan luolassa piilossa. Onko tässä vinhaa perää?

Palsamäen vieressä on tervatehdas. eikös huutokaupoilla ole tervan myyntiä?

Konginkankaan korvessa on tervanpolttolaitos. Palsamäen terva ei ole yhtä tervamaista ja omaa samaa viskositeettia. Esinahan tervaaminen sysimustaksi on konginkankaan serkkuavioliitoissa ja perheiden sisäisten seksisuhteiden piristysruiske. Tervailakoitsijoiden entinen päätukikohta sijaitsi Lintulehdessa entisessä kioskirakennuksessa, jonka kunnan työttömät purkasivat työssäolovelvoitteena

K-kangas on perinteinen tervapitäjä. Mustaa notkeaa tervaa sivellään miehisiin ruumiinaukkoihin

Tervailakoitsijoiden suurmuffi taitaa olla tämä Soskonniemen ilkosillaan makoilija. Veneenpohjan korkkireikää oli rasvaillut siihen malliin, että kohta on taas kumisaappaallinen vemputuksen jäljiltä.

mene jo sinne niuvanniemee miten tommonen separi ees voi olla siviilissä, ketään ei kiinnosta sun juttus pelle!

Tekee hyvää kun pääsee kunnon tervahommiin

T. LINTULAHDEN TERVAAJA

Tervahommissa tarvitaan kotitekoista viinaa. Pitää ottaa oikeassa suhteessa viinaa ja bentsodiatsepaamia. Käytännössä tämä tarkoittaa määrää, jolla menettää kunnolla muistinsa ja paikantajunsa. Terva astuu kuvioihin tuossa maksimaalisessa päihtymystilassa. Sitä vedetään maalarin siveltimellä pitkin pakaraväliä edestakaisin ja lopuksi myös viinapullo asetetaan kaulasta sisälle tervattavaa. Koko pullo on tarkoitus saada syvälle peräaukkoon, jotta voi soittaa ambulanssin viemään psyk.päivystykseen.

Oikeaoppisrssa tervauksessa pakaroita levitetään käsillä, että ns pöllönsilmä eli miehinen ruumiinaukko näkyy kunnolla.

T. Sukututkija

Tervaaminen on yksi Kongkankaan erikoisuuksia. Kivetyllä on erityisiä tervauspaikkoja tykkiluolineen ja amfetamiinikätköineen

Autonkuljettajan apumies ottaa pullon Vergiä ja menee Nesteelle kertoilemaan satujaan

terva aineena.Ennen tervasivat autonpohjia.nykyään perseitään.

Hyvin juoksevaa tervaa voi käyttää gynekologin tuolissa nahkaviitan paikallaan pysymiseen!

Kunnollinen terva on hyvin miehinen tuote. Sitä saa suodatettua ulkohuusin pöntöstä ja minulla on sitä nytkin naamassa, kun tumputan villasukkaan

T. Matti