omilla murteillanne mitä mikäkin esine tarkoittaa. Aloitus siksi, ku oma likka ei tiedä piirongin taikka laipion tarkoitusta ja onhan noi meikäläiseltäkin päässyt unohtumaan. Pistän alemmaksi listan ja voitte itsekkin sitä laajentaa. :)
Kertoisitteko
Nittaminax
1744056
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 174
Vanhimmat
olis kiva eri murteil ja jatkoa tulee alle ilman muuta sisältöä, tietenkin tuo aloitus sana, mutta ei viestiä joka sisältää vain pisteitä.
Ei kait haittaa. Toki jokainen voi kertoa viestissään mitä haluaa.
tarkoitus, täällä esiintyy runsaasti niitä?
Vai oliko se se iso kaappi piironginkaappi, joka oli koristeltu kauniisti.
on semmoinen jalallinen kaappi, jossa on vetolaatikoita - koristeilla tai ilman, mutta lipasto on se jossa on sellainen ylosnostettava kansi, - hieman viistosti ylöspäin kapeneva kaappi, niitäkin on hyvinkin koristeltuja..
joka keskeltä paisuu, kuin iso maha.
...
***
oli mulla pitkään hukassa
pisteitä piti vaan laittaa mutta jotain häikkää koko palstalla taas
Rahiko kiersi pirttiä ympäri.
.....
porstupa :)
sama ku veranta, vai....
olla, meilläpäin ei käytetä veranta-sanaa :)
varustettu = veranta.
Eteinen=porstua=tampuuri
olla piti.
mummolassa sanottiin sellaista isoa lasitettua eteistä verannaksi, mutta ei taida olla ehkä ihan sama eteinen kysees. Eikös se porstua ollu ennen talvisin myös kylmiönä ruuille.
olikin mulle ihan uus sana.
oli porstuassa komero jossa säilytettiin ruokia, sitä komeroa sanottiin meillä nimellä kommuutti.
oli pieni kaappi, jonka päällä oli vesuvati, ja sisällä tila ämpärille.
Kaapin päällä oli hantuukiteline, jossa riippui pyyheliinoja.
Niiden edessä telineessä oli kauniisti kirjailtu koristeliina.
pesuvatia sanottii silmivadiksi :)
ihan outo sana mulle ja tulee mieleen joku kommuuni. Apua, mutta erikoinen silti ;)
Olihan minunkin isän puoleinen suku oulun läänistä, mutta ei ole enään kukaan juuri nyt vastaamassa kysymyksiini. Melkein kaikkihan on jo kuollu, siis tää vanhempi väki.
Meillä äitee laitto hantuukit komurin yläpuolella olevaan hantuukinaulaan. Komuri oli pieni kaappi, jonka päällä oli pesuvati ja kaapis likasanko.
....
lattia.
Ei helvetti! Lisääkö näitä mukamas viehättäviä murremöngerryksiä! Puhutaan Suomea!
murteista. Ei jokaista mieleen tulevaa asiaa, tarvitse kuuluttaa ääneen.
mutta minua kiinnostaa unohtuneet SUOMENMURRE sanat. Ristikoissakin monesti kysellään näitä.
Aitakin on joku aidas ja niin pois päin.
on aitapuu, se joista aita kootaan, tai tehdään.
onko tämä nyt sama kun ne riukuaidat, mutta mikä osa siinä on se aidas. Äh..siis kaikkiko
Adidas adonis. Vai olikohan tu latinankielinen nimitys. Tai sitten Kreikaksi.
muita ketjuja
miehet läksivät metsään kaatamaan aidaspuita, ts. aitariukuja. .:)
Siis tekivät niistä riukuaitaa, aivan oikein..:)
olisiko se aidas pisteaidassa oleva puu, vai peräti se kaksiosainen puu, joka sidottiin aidaksella yhteen. Vielä vanhemmat tietäisi nämä paremmin, esim tuolla 70 palstalla.
halkaistu puu, jollaisia käytetään lape-, tai pisteaitojen pääaineksena, kertoo Nykysuomen Sanakirja.
Vaikken mitään oikein tuosta älyäkään.
riukuaidan vaakasuuntainen puuriuku, aidas.
Pisteaidan, ne vinosti pystyssä olevat..no aidakset ,olivat halkaistuja riukuja, ilmeisesti alunperin ne olivat halkaistuja pikkukuusia, näreitä, jotka kiinittyivät paikoilleen, kahtapuolen riukujen asetetuilla, melko ohuilla aita "tolpilla", jotka sidottiin toisiinsa vihdaksilla, tai näreen oksasta (ilmeisesti) halaistuilla "remmeillä", jotka jotenkin solmittiin siihen tolppien ympäri, naulija ei alunprin aidanteossa tarvittu....
Nuo vinoriut iskettiin maahan, ja ladottiin vinoittain toistensa "päälle..
Aika vaikea selittää näitä näin..:/
Kyllä tiedän suunnilleen miten tuo aita tehdään, mutten muista noita nimityksiä. Olihan niitä vielä minunkin aikaan paljonkin pisteaitoja metsissä joissa karja laidunsi.
laitumilla oli lampaita.
Nykyään niitä tehään tontin ympärille koristeeksi, ja kauniitahan ne onkin....
Meidänkin naapureilla oli isot katraat lampaita. Nykyisin on muuten ihan pisteaidan tekijöitä, jotka tulevat tekemään. Jos vaan haluaa pisteaidan pihapiiriinsä. Ainakin se yksi pariskunta tuolla jossakin etelä-suomessa, jos en taas väärin muista.
joku sellainen joka tekee harrastuksekseen kys.laisia aitoja.
Onneksi aidanteko taito on elpymässä, eihän sillekään aidalle- eikä tekijöillekään annettu mitään arvoa, jokusia kymmeniä vuosia sitten.
muistelen kuulleeni siitäkin jonkun muun sanan
Helikopteri.
Tiedätkös mitä on lappapuuro?
Tuli samalla mieleen sana Lappo, se on eräs esine myöskin, muttei liity varsinaisesti tuohon puurojuttuun, ainakaan tekovaiheeseen.
Siihen taas liittyy tuon Kopterin tytön toinen nimitys.
vispipuuro elikkä puolukasta tehtyä marjapuuroa. en ole ihan varma
jäähdytetyssä kattilassa, ja sitten kaadetaan pilikkumiin.
olet. Onko Nittaminax lähellä varmaa, kun et ole ihan varma? JuoLahti mieleen.
lappaa ole lusikoida, tai mättää..?
Vispipuuro vispataan kuohkeaksi..meillä..
kai tuon nimem antaa, lap lap lap lap.....
vispilä eli vatkain, sellainen rautalankakoukero.
sähkövatkainko? :)
leipälapio, lohona on kirkkoreki
on kuivettunut puun oksa.
se taisikin olla
tosissaan karahka? hi..
on myöskin oksa, ja kirkkovenheen mie kyllä tiiän, tai ainski osaan jotenkuten piirtää. ainaski viimepyhänä vielä osasin.
Mutta tiedätkö mikä on snaakeli?
Se on viilaustuki. Voi käyttää apuna myöskin kynsien viilauksessa.
oli ohuista koivunvarvuista tehty vispilä.
Varvut oli kuorittu valkeaksi, ja sidottu jollain langalla nipuksi, - vispilä oli aika "harva", ts. siinä ei ollut kovin paljoa niitä varpuja nidottuna, se ei saanut olla sellainen tumppu, vaan notkea vispata.
yleisnimitys monille työkaluille.
Kuten lapiolle, ruuvimeisselille, taltalle, vasaralle, sahalle, jne.
Se on joko talonmies, tai sitten huoltomies.
tää oli hyvä. :) Muttei kuitenkaan yleismies.
on pöytäliina, nästyyki taas nenäliina.
kuin vahakangaspöytäliina.
Hantuuki on käsipyyhe.
noissa olisin menny sekasin :)
käsipyyhe.
Jos joku sinulle sanoisi, että laita nyt se verha päälles! :)) (Tai tanttu).
on ikkunaverho, ja pötti on purkki.
ikkunoissa.
Laittaa tämä aloittajan alle, no ei se mitään, tietäisitkös sinä mitä pukisit? :)
porstuvanmattoa myäten.
Laittaa karteekeja klasihin
on ikkunaverho myöskin.
Mutta mikä on vipslaaki?
varmaan vetäisin keittiönverhot ylleni :))
Mikähän on kyseessä?
Verha on hame ja tanttu leninki :)
puoliverhot.
on purkki kans.
leninkiä.
on meillä törppö tai pönttö, lasipurkki purnukka :)
vaatteella :)
on taas, mikäs se nyt olikaan millä perunamuusia tai puolukoita survotaan.
*nauraa*
tai perunanuija :)
meillä.
Muistaakseni hierrin oli tuo, vai olisiko ollut survin.
yhtään tanttua, muutama hames on, ja villatröijyjä.
puusta tehty, ja siihen on jätetty vastakarvaan tulevat oksantyngät sorpiksi, ja sillä hämmennettiin ja minä hämmennän vieläkin, esim.. hapanleivän taikinanjuuret, ja leivän alkusekoitus, ennen sen alustusta.
Niinpäs olikin, ihan tuttu esine. Leipäsaavissa leivänjuuritaikinaa sillä muokattiin.
mummulassa.
taikinan juurta sillä härkittiin..
oli vaimolle täysin tuntematon sana kun kerran sen mainitsin. Minä käytän "pesuvatisaunassa" kuuppaa, vaimo jotain muuta.
on myös pää :D
nyt kun sen sanoit. Taitaa jo kuuppa alkaa himmenemään meikäläisellä.
Ja lampussakin voi olla kuuppa.
oli kauha meillä.
Nappu/nappo
sitä vaimokin väitti. Minä taas otan soppaa kauhalla.
on pyöreä lampun lasi.
on soppakauha ja saunassa on kuuppa.
päin tuommonen sana on?
juuri kolme kuuppaa, joista roikkuu jotain lasihelmirihmoja.
sanoi karjalaissyntyinen isäni, kauhaksi sitä muut sanoivat.
ihanaa on suomen kieli, onko tätä silloin ulkolaisen helppo oppia.
Vaikka samahan se on joka maassa.
kans tulla tänne sohimaan,että meilläki oli saunassa tuo vesikauha nappuna..
Vati oli kooli ja saavi oli korvo..Täs Nitalle jokunen..:)
Vanna oli se jossa lapsia kylvetettiin, lie vieläkin. Soikko oli myös joku kylpyastia.
aikuisten kokoisia ammeita, alumiinisia, irrallisia, oli yleisessä saunassa.
Nimensä saaneet keksijänsä Kuhnen mukaan.
yhdellä peellä: kuupa.
(joopa joo) lähteen mukaan suomen kieli on ulkomaalaisille erityisen helppo oppia.
http://fi.uncyclopedia.wikia.com/wiki/Suomen_kieli
Hellan yläpuolella oli kuuppa. Kuupan krantin päällä säilytettiin tikkuaskeja.
naappu tai naappo meillä kotona kyllä kuuppa.
, nykyään huuvva.
Tuo murre mitä meillä kuuli on äitini puhumaa ja hän on lähtöisin pohjanmaalta. Saavi oli korvo :)
täälläkin..jännää kuinka hajalleen kummiskin nämä samanlaiset asioiden ja esineitten nimet ovat levittäytyneet..esim. puolisot on ilmeisesti otettu eri murrealueilta, ja onhan sitä muutakin muuttoliikettä ollut aina..
Huomenta vaan - tässä alkamassa ns. vapaapäiväni :)
Saattaa olla tuo ihmisten liikkuminen maakunnasta toiseen syynä murteittenkin leviämiseen ja sitä kautta muuttumiseen. Oma murteeni on "ei mitään", myös sekoittunut Tampereen ympäristöstä ja osana pohjalainenkin pehetapa.
siitä jotta ei tule ranstakasta :)
patiinit pois ennen nukkumaanmenoa!
rekeen jo?
mihin menen kun menen sarahiin tai sara`iin?
onko kyseessä aitta tai joku muu ulkorakennus?
oletkohan paikallisia: Ranta-aitta eli venevaja.
sama asia?
käytti sanontaa sarrain, en enää muista mitä rakennusta hän sillä tarkoitti.
Ja se on usein ristikoissa.
että samaa rakennusta, siehän oot täält lähelt.
..?
Joku vahva villainen peitto, joka oli esimerkiksi reessä jalkojen lämmikkeenä?? Vai onkos se ryijy?
olikohan..
sanoisin että pusero, mutta ettei kuitenkin nyt ole puhe ryijystä. :/
villatakki, ryijy, hapsuinen, langasta tehty, seinällä.
ainakin sanoi villatakkia röijjyksi..:)
Muistan jostakin lasten tarinasta, että mentiin lämpösten röijyjen alle, vai oliko se sitten jokin muu :))
voi jossain päin tarkoittaa villapeittoakin..:)
Sellainen turkki, joka jouluksi käännettiin pukin asuksi. Vieläkin muistaa sen hyvän hajun.
villaröijy se anopilla villatakki oli :) Ei tikkuri, kuin jossain olen kuullut sitä kutsuttavan.
Se on ROMAANI NAISEN vaate/ takki !
mujmmollani, ehta valkolaisella, röijy.
Vanhahtava sanonta villatakista.
heilläkin, mutta oli se miun anopillakin :)
enhän minä pysy teidän perässä ollenkaan. :)
Vastailen sitä mukaan kun kerkeän joten älkää huolestuko. :))
tää on hauska ketju :)
ei me hermostuta!
ei vain poisteta, kun yritän samalla pistää näitä sanoja ylöskin. :)
Laittaa jo kunnon rasat käteen ja villasyylingit jalkaan, kun tuo ilmakin on jo alkanut viiletä.
käsiin.
meillä Mehtäkyläsä, myöhemmin pirettiin rasoja.
tumput esiin kun oli jo melkein pakkasta.
onko tuttu sana? Siis EE:LLÄ ja on esine.
se van ole sama kuin henkari? Vaateripustin.
vaan sama kuin pääläri. Eli maitoastia. Siis millä maito haettiin kaupasta tai maitotinkipaikasta.
Henkari on vaateripustin, mikä pantiin vaatepuuhun.
meilläpäin.
peelari, se pääläri.
tai maitopysti meilä päin.
oli astia, jolla laitettiin maitoa meijjeriin..
vastannutkin täällä tuon maitotonkan ?
Kyllä mä tosissani ihmettelin, kun kuulin ensimmäisen kerran maitotonkasta tuon nimityksen..;)
kannetaan kahdella kädellä hinkissä on yksi sanka.
ankkastokasta?
ja sokkerskoolissa sokeria.
se tämä sit on.
sokeririimissä on sokeria :)
posliinisessa seinäpurkissa, kannellisessa, oli ennen suolaa.
Olipa tuo riimi ihan uusi minulle.
Nuorena miniänä olin vierailulla mieheni kotona. Siinä sitten ruokaa tarjolle laittaessani kysyin mieheltäni, otatkos leipää. Joo, sano mies ja laitoin leipää tarjolle. Mies siihen tokas etteihän tää oo mitään leipää tää on kakkoo. Hömlistyneenä kysyin, että mikäs sitten leipää on. Leipä on ruisleipä ja hiivaleipä on kakko tai riävä.
Siinä kohtaa pikkusen viisastuin, murteet merkitsee eri käsityksiä jo niin tärkeessä asiassa kuin ruoka ja leipä.
Meillä ei kehdata tehdä jotain asiaa, niin tarkoittaakin jossakin iletä.
siellä miehesi synnyinseudulla...
Epäälen notta alkaa ehkä Pela..?
Pirre sen voi tietää, ehkä?
Koska kyse on ylä-Savosta, vanha nimitys siellä maitotonkasta, siis sellaiselle joka vietiin ennen aikaan meijeriin.
Silloisessa elämässäni pikkusen ihmettelin tuota aivan erilaista murretta, vaikka välimatkaa paikkakuntiemme välillä ei ollut kuin noin seittemänymmentä kilometriä. (Tota noin, hän ei ole enää mieheni)
on pyörässä oleva lastenistuin.
kaikki hilipetöörit.
Äsken lakaisin lattian ja pöläytin roskat kihvelistä kartanolle. Kartaakit on kiinni ja on
aika kellahtaa sänkyyn ja laittaa pää polsterille.
Hyvää yötä !
kuurinaa ja jos tulee lahee ja lyhä talvi ei oo karpposille käyttöä.
siinä pari mööpeliä lisää tytölle, mihin saa retongit..
Ja kovin kauaa ei ole tuollaisesta "Laskiämpäristä" keittiön nurkassa.
sänky vaiko seslonki? Olen koettanut kumpaakin, seslonki ompi parempi."
tehdä testi ensin. Kumpi ompi..
Ei heinälatokaan huono ollut, ainakaan nuorena..
Nythän sitä on niin arka ettei meinaa ulos uskaltaa. ;)
nousevat ukkospilvet, kaurahalmeessa jylläävä puhuri, siitäpä Suomi-Filmin rakkauskohtaukset ovat tehdyt!
Taustalla jylhästi kuohuva koski, ja lautalla laulavat tukkilaiset.
"On lautalla pienoinen kahvila...."
Aika outoa kaupungin kasvatille. Mut tuo heinälato silti on koettu, maakunnassa tanssien jälkeen, nautintona.
Tuli vielä sellainen liina mieleen kuin "vakstyyki tai vaxtyg" joka oli ainakin meillä keittiönpöydän päällä, joskus 60-luvulla.
käsitelty tuolla ylempänä.
En minäkään ole korven kasvatti, kaupungin vain, mutta SF-elokuvien kuvaa ei kai kukaan voi ohittaa, ja niiden intohimotunnelmaa?
on vaikuttanut paljon varsinkin vanhaan keittiösanastoon, koska aikoinaan suomenkielisiä tyttöjä pestattiin säätyläisperheiden piioiksi. Sieltä on moni tämänkin ketjun sana. Puuttuvatko vielä polsteri ja sen vaaru, kahveli, mökkänä, vyölinä? Kaplas, päläs ja resla kuten useimmat edellisistäkin tehtiin ja korjattiin kotona. Rantteella käyteltiin enimmäkseen kirvestä. Entä, kun jotain tehtiin jalansyten?
on tehä heti, tai lähteä tekemään jotain siitä paikasta - ainakin täällä se tarkoittaa sitä..
Vyölinä on ihan outo, - mutta kahveli on täälläpäin ihan päivittäin käytetty syömä ase.
= esiliina, essu
arvata, se kävi jo mielessä, mutku tuo ä oli tuossa lopussa niin luovuin arvauksesta..kiitos!
..tulikin mieleen, kaati eli esiliina.
koko vyölinä sanan, pitää enskerran, kun nään siskojani muistella vanhoja sanoja.
Tuon rantteen kyllä muistan, siskon mies oli meidän mökillä muuttanut rantteen toiseen paikkaan, kun hänen mielestä ikkunasta avautuvalla merinäköalalla ei saanu olla esteitä.
Rante on yhä liiterin takana.
mieleeni, kun aikanaan muutimme tänne pääkaupunkiseudulle,
maaseudulta ja minun piti mennä ostamaan kaupasta rihmaa. Myyjä kysyi toiselta myyjältä heti, että "onko meillä",jatkoi vielä, että hän ei tiedä mitä se on? No toinen myyjä arvasi heti mistä oli kysymys. Tarkoitin ompelulankaa. Kovin vieraalta se ompelulanka sanana mielestäni silloin tuntui:)