..on kylläisyyden tunne. Kun oli terve, ei tarvinnut säännöstellä..ei tehnyt mieli ahmia/syödä ylimääräistä, oli ruoka sitten miten hyvää tahansa. Ainoastaan karamellit, joiden ostoa rajoittelin.
Nykyään en tunne itseäni kylläiseksi, vaikka maha olisi räjähtämäisillään...haluan vain syödä ja syödä ;((( ja tietysti ennen sitä käydä tyhjentämässä. Oli se sitten mitä vain..vaikka maitoa; Terveenä harvemmin join veden sijasta janojuomana maitoa ja join korkeintaan lasin kerralla. Nykyään joskus kun tartun maitopurkkiin, siitä saattaa hävitä yli puolet kerralla. Jos otan vain lasillisen, maitopurkki saattaa jäädä pyörimään mieleeni ja palaan hetken päästä jääkaapille takaisin. En pysty säilyttämään juuri mitään ruokatarvikkeita kotona! En olisi ikinä uskonut, että minust saattaisi jokupäivä tulla vielä tämmönen.
Opinko koskaan tuntemaan itseäni enää kylläiseksi?, vai
eikö ahmimishimo katoa koskaan, pitää vain oppia elämään sen kanssa jatkuvassa sodassa..?
On siinäkin Elämä ;(
Nykyään en tunne itseäni kylläiseksi, vaikka maha olisi räjähtämäisillään...haluan vain syödä ja syödä ;((( ja tietysti ennen sitä käydä tyhjentämässä. Oli se sitten mitä vain..vaikka maitoa; Terveenä harvemmin join veden sijasta janojuomana maitoa ja join korkeintaan lasin kerralla. Nykyään joskus kun tartun maitopurkkiin, siitä saattaa hävitä yli puolet kerralla. Jos otan vain lasillisen, maitopurkki saattaa jäädä pyörimään mieleeni ja palaan hetken päästä jääkaapille takaisin. En pysty säilyttämään juuri mitään ruokatarvikkeita kotona! En olisi ikinä uskonut, että minust saattaisi jokupäivä tulla vielä tämmönen.
Opinko koskaan tuntemaan itseäni enää kylläiseksi?, vai
eikö ahmimishimo katoa koskaan, pitää vain oppia elämään sen kanssa jatkuvassa sodassa..?
On siinäkin Elämä ;(
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tiedän tarkalleen millaista se on: Vaikeaa elämä bulimiakoomassa. Oletko muuten pannut merkille, mitä yleensä syöt, kun tuollainen ahmimishimo iskee? Veikkaan, ettet ole muistanut syödä ollenkaan monipuolisesti, ja sinun keho jää kaipaamaan pahasti jotain ravintoainetta. On ihan rationaalista, että tällainen pakonomainen tarve jatkaa syömistä iskee, kun elimistö ei ole vielä saanut päivittäistä, esim. rasva tai proteiini annostaan. Ihmisen keho on sen verran älykäs.
Sinulle mun on pakko susitella tuota Lupa Syödä-kirjaa (oletko kuullut). Itse yritän aina noudattaa tuon kirjan ohjeita ja syödä monipuolisesti, muistaa ruokailuajat ja unohtaa paastoamiset, mutta mieli ei ole vielä ihan niin kunnossa, että jaksaisin aina olla rationaalinen. Toivottavasti sinä jaksat. Voimia.