Lokakuun runo
harmaalla kirjoitettu
Pehmeät värit
aamun viipyvä valo
hiljaisuus metsän puissa
(...ja vinkki ikävänkarkoitukseen)
Takkavalkea
sumuisena aamuna
Kuppi kahvia
nautitaan viltin alla
muistellaan viimekesää
(...ja mikä ettei)
Lasi viiniä
elvyttää verenkierron
Kynttilänvalo
karkoittaa pimeyden
tuo Joulun lähemmäksi
(...ja loppujenlopuksi)
Saa olla hiljaa
sanomatta sanaakaan
Saa olla yksin
saa olla surullinen
se tekee hyvää joskus
(...!)
harmaalla kirjoitettu
Pehmeät värit
aamun viipyvä valo
hiljaisuus metsän puissa
(...ja vinkki ikävänkarkoitukseen)
Takkavalkea
sumuisena aamuna
Kuppi kahvia
nautitaan viltin alla
muistellaan viimekesää
(...ja mikä ettei)
Lasi viiniä
elvyttää verenkierron
Kynttilänvalo
karkoittaa pimeyden
tuo Joulun lähemmäksi
(...ja loppujenlopuksi)
Saa olla hiljaa
sanomatta sanaakaan
Saa olla yksin
saa olla surullinen
se tekee hyvää joskus
(...!)
Vastaukset 4
Vanhimmat
Vaikea löytää lokakuusta mitään positiivista...
Jos jotain, niin tuo viimeinen kuvaa kyllä hyvin
lokakuista tunnelmaa. Joskus pitää saada synkistellä ja siihen on lakakuu aivan omiaan. Ja jos ei se riitä, niin voi jatkaa vielä läpi marraskuunkin...
Loka- ja marraskuu ovat kuin tehdyt hiljentymistä ja lepoa varten... esimerkiksi =)
Kamalinta ovat karseet pakkaset - kaikki paikat kohmeessa ja tuntuu kuin ei sulaisi ikinä - hyyyr
Minä tulin juuri sienimetsältä ja hellalla porisee kohta keitto - huiskutan tuoksuja sinnepäin, kiitoksen kera =)
allekirjoitan, ihania säkeitä * hyriseviä *
Viimeiseen säkeistöön eritoten unohdun.
Nii-in, kyllä joskus pitää saada ihan vaan olla ja möllöttää, se tekee ihan hyvää!
Kiitos jälleen =)