Oma mielikuvitus nyt selvästi on ruosteessa.
Meillä on poika, 10,5kk, joka ei ole nukkunut vaunuissa sen jälkeen, kun täytti 3kk. Olemme kuitenkin vaunuilleet päivittäin 1-2h niin, että poika on ollut hereillä. Tähän asti se on sujunut hyvin.
Nyt poikaa ei enää ollenkaan huvittaisi istua vaunuissa, eikä varsinkaan niillä ihanilla hiljaisilla metsäteillä, joilla ei ketään tule vastaan. Kaupassa käynti vielä menettelee, kun siellä on nähtävää ja katseltavaa, mutta muu ulkoilu ei käy. Ja minulla taas ei ole halua käydä joka päivä kaupassa.
Poika osaa kävellä, mutta vielä vähän aristellen ja kengät jalassa luonnollisesti on todella kömpelö. Leikkipuistossakaan ei siis oikein ole meille mitään. Käydään silloin tällöin keinumassa ja poika siitä tykkääkin, mutta - rehellisesti - minä en jaksa keinuttaa 1-2 tuntia poikaa! Eikä hän jaksa niin kauaa keinua. Hiekkalaatikot sun muut ovat liian vaikeita leikkejä. Jos puistossa olisi muitakin kuin vain me, olo olisi ehkä helpompaa, mutta selvästi olemme paljon aikaisemmin liikkeellä kuin kaikki muut (7-9).
Ulkonakäynti on ihan elinehto meille, se takaa hyvät päikkärit ja siihen on nyt totuteltu. Ja lisäksi minäkin olen saanut liikuntaa ja happea :)
Mitä te muut puuhaatte ulkona tämän ikäisten kanssa? Haluaisin edelleen kävellä, mutta se on aika tuskaa, kun poika huutaa naama punasena ja jokainen mummo pysäyttää meidät kertoakseen, että "yleensä vauvat TYKKÄÄ olla vaunuissa".
Meillä on poika, 10,5kk, joka ei ole nukkunut vaunuissa sen jälkeen, kun täytti 3kk. Olemme kuitenkin vaunuilleet päivittäin 1-2h niin, että poika on ollut hereillä. Tähän asti se on sujunut hyvin.
Nyt poikaa ei enää ollenkaan huvittaisi istua vaunuissa, eikä varsinkaan niillä ihanilla hiljaisilla metsäteillä, joilla ei ketään tule vastaan. Kaupassa käynti vielä menettelee, kun siellä on nähtävää ja katseltavaa, mutta muu ulkoilu ei käy. Ja minulla taas ei ole halua käydä joka päivä kaupassa.
Poika osaa kävellä, mutta vielä vähän aristellen ja kengät jalassa luonnollisesti on todella kömpelö. Leikkipuistossakaan ei siis oikein ole meille mitään. Käydään silloin tällöin keinumassa ja poika siitä tykkääkin, mutta - rehellisesti - minä en jaksa keinuttaa 1-2 tuntia poikaa! Eikä hän jaksa niin kauaa keinua. Hiekkalaatikot sun muut ovat liian vaikeita leikkejä. Jos puistossa olisi muitakin kuin vain me, olo olisi ehkä helpompaa, mutta selvästi olemme paljon aikaisemmin liikkeellä kuin kaikki muut (7-9).
Ulkonakäynti on ihan elinehto meille, se takaa hyvät päikkärit ja siihen on nyt totuteltu. Ja lisäksi minäkin olen saanut liikuntaa ja happea :)
Mitä te muut puuhaatte ulkona tämän ikäisten kanssa? Haluaisin edelleen kävellä, mutta se on aika tuskaa, kun poika huutaa naama punasena ja jokainen mummo pysäyttää meidät kertoakseen, että "yleensä vauvat TYKKÄÄ olla vaunuissa".
Vastaukset 8
Vanhimmat
Meillä tyttö 11kk ja myös muutaman viikon ollut sellaista, ettei oikein jaksaisi vaunuissa istua. Tykkäisin kävellä pitkiä lenkkejä, mutta eipä onnistu, kun likka alkaa pian jo kiukutella.
Meillä ei vielä kävellä. Läheisessä leikkipuistossa ollaan käyty välillä ja keinuttu sekä istuttu hiekkalaatikolla, mutta eipä viitsi kauaa märässä maassa istuttaa ja keinussakin tyttö jaksaa olla yhtäkyytiä 5min ja sitten pitäisi taas jotain muuta keksiä.
Eipä tästä nyt apua sulle aloittaja ollut, mutta kohtalotoveri ainakin löytyi:)
Meillä ei tyttö viihtynyt vainuissa juuri ollenkaan. N.8 kuisena puin kurikset päälle ja ostin tarpeeksi isot kurahanskat ja laitoin ne jalkoihin koska kengät eivät pysyneet kun silloin konttasi. Ja annoin likan mennä maassa. Ja siellähän viihtyi. Ei ollut kitinästä tietookaan.
...tuo vaunuilu meidänkään hemmoa, hän on pian 1 vee.
Se vähän rauhoittaa, kun saa ottaa lempilelunsa mukaan rattaisiin. Joskus hyräilen/laulan, virnuilen/vääntelen naamaani (kivaa varmaan sivullisista jos sattuvat näkemään ;) kertoilen juttuja matkallamme olevista kasveista, eläimistä... Joskus laitan kylmästi tutin suuhun kun en jaksa marinaa!
Kuitenkin tuo hapen saanti päivittäin (näin ainaskin yritän) on elinehto minulle (muuten pää leviää) ja takuulla myös vaihtelua ja raitista ilmaa myös pojalle.
Olen antanut pojan laskea liukumäkeä tai olla isompien laitteissa puistossa siten, että pitelen hänestä koko ajan kiinni.
Tuli vaan mieleen, että miksi et käy lenkillä yksin? En tarkoita nyt loukata, sillä ymmärrän toki, että elämäntilanteita on monenlaisia, mutta itselleni ainakin lenkkeily silloin tällöin on elinehto. Eli voisiko miehesi tai joku muu katsoa lasta esim. illalla, jotta sinä pääsisit hetkeksi ulos? Omalla kohdallani on kyllä hieno tilanne sikäli, että mieheni voi valita iltatöissään työaikansa itse ja että naapurustossa asuu innokkaita hoitajia.
lapsi tarvitsee happea :)
(En ole ketjun aloittaja)
10kk laitoin sopivat vaatteet ja ulos möyrimään. Se rakastaa konttailla puistossa ja alkuhämmennyksen jälkeen menee kengillä tuen kanssa. Ei tosiaan viihtys rattaissa. Eihän se sillon 9-10kk tajunnu hiekkiksen jne päälle, mutta viihtyi loistavasti katsellen muiden menoa ja meni itsekin ympäri puistoa eika maassa tule kylmä/märkä kun on hyvät kamppeet. Nyt on melkein 1v ja edelleen konttailee, keinuu, laskee mäkeä jne.
Meillä tyttö on puolivuotiaasta eteenpäin keinunut, leikkinyt hiekassa, laskenut liukumäkeä, rymynnyt metsät, katsellut sorsia (mutta puluista tykkää enemmän:)..jne..ei ole rajattu tekemisiä vain iän perusteella,(vaikka joku äiti ihmettelikin miten lapsi keinuu, kun heillä pidettiin yli yksi vuotiaaksi vaunuissa)..on vain katsottu ettei satu mitään ja pidetty tarvittaessa kiinni vaikkapa liukumäessä. Lapsi on nyt samanikäinen kun teidän, eikä kävele ilman tukea, mutta kaikkea voi rajattomasti ulkona puuhailla kun pukee tilanteeseen sopivasti..
että miten päin lapsi istuu vaunuissa? kasvot meno suuntaan saattaa auttaa asiaa paljonkin...