Tämä sama viesti löytyy osastolta äidit ja isät > kasvatus
Olemme perhe kahdella ala-aste ikäisellä pojalla. Naapurit ovat enimmäkseen kivoja ja tulemme niiden kanssa toimeen hyvin.
Joukon mustalammas onkin sitten naapurin poika, joka usein leikkii kujalla meidän lasten kanssa. Tai miten sitä leikkiä nyt silloin tällöin kutsuu. Poika, kutsutaan häntä nyt vaikka Eemeliksi, tulee lähes poikkeuksetta meille kylään lauantai aamuisin, koska pojillamme on karkkipäivä. Ja silloinkin herättää koko perheen klo 9.00 viimeistään. Kun meidän tai vanhempien silmä välttää hän tuuppii, nimittelee, haukkuu lastemme harrastukset, nakuilee lastemme sängyssä, kadehtii lastemme muita kavereita tai on mustasukkainen heistä, houkuttelee lapsemme tekemään tyhmyyksiä ja pomottaa surutta, kun siihen tulee mahdollisuus. Listaa voisi jatkaa huoletta.
Eemeli on 10 ja lapsemme 7 ja 9 vuotiaita. Lastemme koulukavereiden läsnäollessa, pimputtaa iloisesti ovikelloamme pikimmiten, koska on nähnyt omasta ikkunastaan heidän tulevan meille. Pyytää kaikkia lapsia ulos hänen kanssaan leikkimään ja haluaa hallita leikkien kulkua.
En sano, ettäkö minun kasvatukseni olisi täydellistä, ehei, mutta viimeinen tikki oli tässä hiljan, tapaus nimeltä nuotio. Lapsemme tulivat muutaman koulukaverinsa kanssa meille sisään haisten nuotiolle. Kun kyselin, mistä moinen haju, niin olivatkin olleet metsällä ja selvisi, että Eemeli oli sytyttänyt nuotion, ilman vanhemman läsnäoloa. Toinen ikävä tapaus oli n. vuosi sitten. Meidän 9v. opettaja soitti minulle ja kyseli, että mitäs pojat on tehneet, kun puhuvat seksiasioista koulussa. Pitkän keskustelun ja monien sähköpostiviestien jälkeen selvisi, että Eemeli oli halunnut tulla meille nettiin, koska tiesi minun ja mieheni olevan töissä. 9-vuotiaamme ja pari hänen koulukaveria olivat tulleet meille sillä verukkeella, että Eemeli näyttäisi paikan, jossa olisi kuollut rotta. Samalla voisi kuulema käydä netissä. No, nettiin mentiin ja jostain syystä aikuisten puoli oli jäänyt sisäänkirjautuneeksi, joten mikäs siinä oli näytellessä pienemmille, että mitä kaikkea aikuisviihdettä sieltä löytyy.
Hommahan meni siihen, että nämä muutamat 9v:mme kaverit eivät enää päässeet meille kylään. Yritin muutamaan otteeseen saada kontaktia Eemelin vanhempaan, mutta aina sanottiin, että "eihän meidän Eemeli sellaista tee". Rakentava yhetydenotto on osoittautunut erittäin haastavaksi. Lisäksi Eemelin perheessä on Eemeliä 3v. vanhempi veli ja 5v. nuorempi sisko. Jos yritän keskustella Eemelin äidin kanssa Eemelistä, vaihtaa äiti keskustelun ennemmin tai myöhemmin siihen, mitä kaikkea tämä pikkusisko on tehnyt ja kun on niin tomera ja suloinen etc. En minä halua keskustella Eemelin siskosta vaan hänestä itsestään, koska leikkii poikiemme kanssa. Käsitykseni mukaan Eemeli on väliinputoaja perheessä, jossa isä suosii isoveljeä ja äiti pikkusiskoa. Tiedä sitten pitääkö paikkansa.
Olen yrittänyt muutamaan otteeseen tehdä säännön, että Eemelin kanssa saa leikkiä vain ulkona ja huutomatkan päästä. Sisälle ei ole asiaa, koska ei tiedä mitä sisällä keksivät. Pihalla sentään kulkee aikuisia, jos jotain tapahtuu. Täyskieltoa on vaikea asettaa, sillä en voi seurata leikkiikö lapsemme pelkästään Eemelin kanssa vai kaikkien kujalaisten kanssa.
Mistä saisi apua tähän ongelmaan? Onko olemassa mitään tahoa, jolle tämmöisistä asioista voi kertoa ja keskustella? En halua muuttaa alueelta siksi, että naapurissa asuu epätasapainoinen lapsi.
Minäkään en ole täydellinen kasvttaja, mutta sentään puutun herkästi kiusaamiseen poikiemme välillä ja heidän kavereiden välillä. Osaan myös kuunnella toisia vanhempia, jos heillä on jotain kerrottavaa pojistamme. Minun lapsia saa komentaa siinä missä omiaankin ja minun lapsi pääsee keskusteluun, jos jotain on tehty. Omaa käsitystä Eemelistä on vahvistanut muutaman naapurin kommentti. He ovat myös huomanneet mitä Eemeli pihalla pojillemme tekee.
Onko täällä ketään, jolla on ollut vastaavia kokemuksia? Mitä olette tehneet?
Voi minuakin moittia. Enhän tiedä toisen mielestä tehneeni tehneeni virhettä, jos kukaan ei sitä minulle kerro.
Olemme perhe kahdella ala-aste ikäisellä pojalla. Naapurit ovat enimmäkseen kivoja ja tulemme niiden kanssa toimeen hyvin.
Joukon mustalammas onkin sitten naapurin poika, joka usein leikkii kujalla meidän lasten kanssa. Tai miten sitä leikkiä nyt silloin tällöin kutsuu. Poika, kutsutaan häntä nyt vaikka Eemeliksi, tulee lähes poikkeuksetta meille kylään lauantai aamuisin, koska pojillamme on karkkipäivä. Ja silloinkin herättää koko perheen klo 9.00 viimeistään. Kun meidän tai vanhempien silmä välttää hän tuuppii, nimittelee, haukkuu lastemme harrastukset, nakuilee lastemme sängyssä, kadehtii lastemme muita kavereita tai on mustasukkainen heistä, houkuttelee lapsemme tekemään tyhmyyksiä ja pomottaa surutta, kun siihen tulee mahdollisuus. Listaa voisi jatkaa huoletta.
Eemeli on 10 ja lapsemme 7 ja 9 vuotiaita. Lastemme koulukavereiden läsnäollessa, pimputtaa iloisesti ovikelloamme pikimmiten, koska on nähnyt omasta ikkunastaan heidän tulevan meille. Pyytää kaikkia lapsia ulos hänen kanssaan leikkimään ja haluaa hallita leikkien kulkua.
En sano, ettäkö minun kasvatukseni olisi täydellistä, ehei, mutta viimeinen tikki oli tässä hiljan, tapaus nimeltä nuotio. Lapsemme tulivat muutaman koulukaverinsa kanssa meille sisään haisten nuotiolle. Kun kyselin, mistä moinen haju, niin olivatkin olleet metsällä ja selvisi, että Eemeli oli sytyttänyt nuotion, ilman vanhemman läsnäoloa. Toinen ikävä tapaus oli n. vuosi sitten. Meidän 9v. opettaja soitti minulle ja kyseli, että mitäs pojat on tehneet, kun puhuvat seksiasioista koulussa. Pitkän keskustelun ja monien sähköpostiviestien jälkeen selvisi, että Eemeli oli halunnut tulla meille nettiin, koska tiesi minun ja mieheni olevan töissä. 9-vuotiaamme ja pari hänen koulukaveria olivat tulleet meille sillä verukkeella, että Eemeli näyttäisi paikan, jossa olisi kuollut rotta. Samalla voisi kuulema käydä netissä. No, nettiin mentiin ja jostain syystä aikuisten puoli oli jäänyt sisäänkirjautuneeksi, joten mikäs siinä oli näytellessä pienemmille, että mitä kaikkea aikuisviihdettä sieltä löytyy.
Hommahan meni siihen, että nämä muutamat 9v:mme kaverit eivät enää päässeet meille kylään. Yritin muutamaan otteeseen saada kontaktia Eemelin vanhempaan, mutta aina sanottiin, että "eihän meidän Eemeli sellaista tee". Rakentava yhetydenotto on osoittautunut erittäin haastavaksi. Lisäksi Eemelin perheessä on Eemeliä 3v. vanhempi veli ja 5v. nuorempi sisko. Jos yritän keskustella Eemelin äidin kanssa Eemelistä, vaihtaa äiti keskustelun ennemmin tai myöhemmin siihen, mitä kaikkea tämä pikkusisko on tehnyt ja kun on niin tomera ja suloinen etc. En minä halua keskustella Eemelin siskosta vaan hänestä itsestään, koska leikkii poikiemme kanssa. Käsitykseni mukaan Eemeli on väliinputoaja perheessä, jossa isä suosii isoveljeä ja äiti pikkusiskoa. Tiedä sitten pitääkö paikkansa.
Olen yrittänyt muutamaan otteeseen tehdä säännön, että Eemelin kanssa saa leikkiä vain ulkona ja huutomatkan päästä. Sisälle ei ole asiaa, koska ei tiedä mitä sisällä keksivät. Pihalla sentään kulkee aikuisia, jos jotain tapahtuu. Täyskieltoa on vaikea asettaa, sillä en voi seurata leikkiikö lapsemme pelkästään Eemelin kanssa vai kaikkien kujalaisten kanssa.
Mistä saisi apua tähän ongelmaan? Onko olemassa mitään tahoa, jolle tämmöisistä asioista voi kertoa ja keskustella? En halua muuttaa alueelta siksi, että naapurissa asuu epätasapainoinen lapsi.
Minäkään en ole täydellinen kasvttaja, mutta sentään puutun herkästi kiusaamiseen poikiemme välillä ja heidän kavereiden välillä. Osaan myös kuunnella toisia vanhempia, jos heillä on jotain kerrottavaa pojistamme. Minun lapsia saa komentaa siinä missä omiaankin ja minun lapsi pääsee keskusteluun, jos jotain on tehty. Omaa käsitystä Eemelistä on vahvistanut muutaman naapurin kommentti. He ovat myös huomanneet mitä Eemeli pihalla pojillemme tekee.
Onko täällä ketään, jolla on ollut vastaavia kokemuksia? Mitä olette tehneet?
Voi minuakin moittia. Enhän tiedä toisen mielestä tehneeni tehneeni virhettä, jos kukaan ei sitä minulle kerro.
Vastaukset 25
Vanhimmat
ja mene keskustelemaan sitten eemelin äidin ja isän kanssa.
>Yritin muutamaan otteeseen saada kontaktia Eemelin vanhempaan, mutta aina sanottiin, että "eihän meidän Eemeli sellaista tee". Rakentava yhetydenotto on osoittautunut erittäin haastavaksi.<
Helppoo kun heinän teko? Siinähän se ogelman ydin on, kun hän ei usko mitä pojasta kerrotaan. Miten lähestyä sellaista äitiä paremmin? Helppohan on noin sanoa, mutta se toteutus on eri juttu. Ja mitä naapureihin tulee, heidän lapsensa evät iästä tai sukupuolesta johtuen leiki Eemelin kanssa, niin en myöskään usko, että rskeeraisivat suhtensa naapuriin toisen onglmien takia. Olin ymmärtävinäni tuon pointn naapureilta. Jos yrität niin oivallat varmaan mitä takoitan.
Kiitos kuitenkin tuesta :)
Jos mä nyt oikein ymmärsin niin sinä et kykene pitämään 10 vuotiasta lasta kynnyksesi ulkopuolella. Apua tosiaan tarvitset, mutta en tiedä mikä taho moista lapasta voisi auttaa.
Siis Eemelihän psyy poissa kuvioista aina kun se kielto kuukausi on päällä. Harmittaa asettaa vain se kielto pysyväksi.
Kiitos vastauksesta.
ensi hätään kiellä ehdottomasti ettei Eemeliä saa päästää sisälle jos ei vanhempia ole kotona ja tietokone pois näkyviltä jos mahdollista. Laita lapsilukot sellaisiin websivuihin joihin lapsilla ei ole asiaa. Kyllä puhumalla pitäsi todellakin pystyä selvittämään asiaa juuri vaikkapa muiden naapureiden avulla. Kysymys taitaa tosiaan olla siitä että Eemeli hakee huomiota sieltä mistä sitä voi olla saatavana kun kotoa ei saa. Tsemppiä vaan. Hankalia voivat olla tuollaiset murheet. Pian voi pojat alkaa haista tupakallekin....
>No, nettiin mentiin ja jostain syystä aikuisten puoli oli jäänyt sisäänkirjautuneeksi, joten mikäs siinä oli näytellessä pienemmille...<
Meillä on lapsilukko aina päällä, mutta sattui yhden kerran moka, joka osattiin hyödyntää heti. :(
Tuo huomionkipeys minustakin on se päällimmäinen syy. Iävää, että lapsi purkaa sen näin.
Thanks!
tosiaan. Katsokaa nyt s..tana ettei lapset pääset minnekään pornosivuille. Pää vinksahtaa vähemmästäkin ja pojat alkavat halveksimaan tyttöjä, enkä ihmettele. Ja mitä siihen kakaraan tulee niin älä päästä sitä teille enää.
Kiitos "asiallisesta" ja kannustavasta vastauksesta. Tuleeko niistä juuri tuollaisia yhtä aikuisia kuin sinä?
No mutta, eikähän tossa mennä aika rajusti metsään. Hoida itsellesi ammatti auttajan apua ja nopeasti jos naapurin lapsi nakuilee luonasi. Tollaset vitun jammut pitäisi kaasuttaa!!!
Ei tarvitse kaasuttaa, mutta muistan lukeneeni lapsen kehitysvaiheista ja tuo alastomuus tulee jossain vaihessa jokaiselle pojalle. Ärsyttävintä tässä on, että jatkaa kiellosta huolimatta.
Kitos kommentista.
Teillä päin sitä on nuorta ope-kuntaa palveluksessa.
>Meidän 9v. opettaja soitti minulle .<
Eli suomeksi: meidän yhdeksän vuotiaan pojan opettajasoitti minulle...
Aivan saman tapainen "hauska eemeli" saapui luokkaamme ja pisti pasmat sekaisin.
Äiti kertoi että tämä "eemeli" on indigo-lapsi. Ja siksi toimii näin. Että aikuisten pitäs ymmärtää miksi "eemelillä" on hieman vaikeuksia kunnioittaa sääntöjä ja auktortiteettejä.
Älkää edes kysykö mitä se (indigolapsi)tarkoittaa. Googettakaa itse.
Silloin kävi eka kertaa mielessä, että mihin tää maailma on menossa. Ja että majakanvartijan ammatti vois vaihteeksi olla ok.
"tulee lähes poikkeuksetta meille kylään lauantai aamuisin, koska pojillamme on karkkipäivä. Ja silloinkin herättää koko perheen klo 9.00 viimeistään."
Siis mitä? Astelee ovesta sisään vai? Onko sillä avain teille? Älkää avatko ovea, sanokaa ettei teille nyt sovi tulla. Ei sen vaikeampaa.... O_o
Jos jatkaa tuota nakuilua yms typerää käytöstä, voi sille sanoa ettei tuollainen käyttäytyminen sovi teidän kotonanne, lähteköön kotiinsa. Kuka teillä oikein määrää??!!
On myös vanhempia jotka ns."oppivat vihaaamaan" tiettyä lasta ja usein se pihan syntipukki saa kaiken syyt kantaa loppujen lopuksi. On nähty useasti kuinka omat "kiltit lapset" osaa juonitella tätä syntipukkia vastaan.Tietenkään ei pidä hyväksyä kiusaamista ja pitää osata vastata teoistaan ja ei mennä liian pitkälle,kuten tulen kanssa leikkiminen,mutta jos tämäkin "eemeli" on leimattu pihapiirissä kylän kauhukakaraksi on se helppoa osoittaa joka tilanteessa eemeliä,vaikkei syyssä oliskaan.
Sinänsä on sääli kun pieni lapsi joutuu silmätikuksi ja voi tosissaan olla kaikkien kunnollinen kiva kaveri,mutta aikuiset ihmiset on leiman antanut ja sitä on vaikea puhdistaa kun on kerran kiinni jäänyt?! Missään nimessä en puolustele kiusaajia tai pahantekijöitä,mutta kyllä lapset osaa olla kieroja tarpeen vaatiessa ja kivittää kaiken eemelin niskoille koska onhan eemeli ennenkin tehnyt tuhmuuksia..Kun asoita aletaa sitten pidemmän päälle selvittelemään,tulee lapsille helppo tapa päästä pinteestä kun silmät kirkkaina selitetään vanhemmille-"No eemeli sitä ja eemeli tätä.."- ja aikuiset helposti uskoo kun eemeli on jo kerran tai pari kaikesta jäänyt kiinni..?! Joskus voisi kysyä omalta lapselta,että mitähän teit itse ensin kun eemeli sillai meni ja tuuppasi? Tämä vaan on aina sitä kerrostalojen martta elämää.."Meidän kullannuput ja naapurin hirviöt...,teidäthän sen eemelin kun se on sellainen ja sellainen.." Miten Eemelin täytyy itse suhtautua kun ei kukaan luota,vaikka yrittäsi?? ...Kannattaisi joskus miettiä asioita molemmilta puolilta..Ottakaa eemeli mukaan leikkeihin ja osoittakaa että hyväksytte hänet jos asiat pysyy rajoissa. Tuomitseminen ei auta. Hyvää joulun odotusta ja toivottavasti tilanne selviää jollain tavalla. :)
Meillähän pojat puolustelee Eemliä... Eivät toki vieritä syitä hänen niskoilleen. Kyllähän minä itsekin näen Eemelin touhut. Ei siinä jää mitään epäilyjen alle.
Tuon toisen puolen näkeminen on hyvä asia ja sellainen, mikä minullekin on tärkeä osa kasvatusta. Jäävät minunkin lapset joskus kiinni valheesta ja oppivat siitä. Kyllä sitä on oppinut kyseenalaistamaan omat lapset ja heidän sanomiset siinä missä vieraidenkin lapset.
Jos oikeasti olisin kujan juoruämmä, niin luulen, että niiden naapureiden kanssa läyhääminen riittäisi ruokkimaan huonoa itsetuntoa. Ei minun kannata sitä täällä pähkäillä. Täällä vain voisi saada jotain muuta näkökulmaa.
Kiitos kuitenkin hyvästä vastauksesta.
Halusin vaan ottaa myös esille sen mikä yleensä jää varjoon.Lapset on maailman muuttuessa muuttunut yhä enemmän kieroiksi ja saa useammin vanhempien"luottamusen" ja kun yksi lapsi saa usein ne sanomiset niin kierrehän siitä syntyy kun ei luottamusta ole. Hienosti osaat myös myöntää omien lasten teot ja opettaa heitä oikeudenmukaisuuteen,mutta kaikkien lasten kanssa tämä ei onnistu ja valitettavasti varmaan näin tulee aina olemaan.. toivotan kaikkea hyvää ja toivottavasti eemeli myös ymmärtää joskus asian ennenkuin tilanne kärjistyy kiian pitkälle.Eemelin vanhemmille täytyisi kyllä jokin tolkku saada,mutta aina ei mene tasan nallenamut valitettavasti..
Et sinä minua loukannut. Ihmisillä on erilaisia tapoja ilmaista itseään tai asioita, eikä minulla riitä aikaa ottaa siitä nokkiin. Pointtisi ymmärsin mielestäni erittäin hyvin ja pohtinut olen sitä puolta itsekin. Mettinyt, että onko vika sittenkin minussa. Valitettavasti luottamus Eemeliin on murentunut vain siksi, että negaiivisia asioita on tullut tasaiseen tahitiin. Juuri kun näyttää hyvältä, niin joku menee taas samalla kaavalla pieleen.
Tuossa "Anteeksi unohdus" otsikon alla olen kertonut tämän hetkisen tilanteen.
Hyvää loppusyksyä!
kysymykseeni? Onko pojalla teille avain? Vai miten pääsee häiritsemään perheenne arkea lauantaisin klo 9?
Näen sieluni silmin tilanteen; Eemeli soittaa ovikelloa klo 9 aamulla ja vanhemmat voivottelevat että "voi voi kun se eemeli tulee taas meille, höh, no, ei auta muu kuin avata sille ovi. No hei eemeli, jaa tulit syömään lastemme karkkipäivän karkit, no, ei voi mitään, siinä ne ovat, anti mennä"
Ei ole tullut mieleen että oven voi jättää avaamatta, tai jos ovikellon pimputus häiritsee, avaat oven ja sanot eemelille "Meille ei voi nyt tulla. Hei hei"
Öö.. mikä tässä on vaikeaa?
Tätä olen yrittänyt kovasti tolkuttaa,että eikö vanhemmat ihmiset saa lopetettua uhden lapsenalituista kiusaamista vai onko kenties aikuisilla mutterit löysällä?!Ei meidän perheeseen ainaakaan kukaan kulje ilman lupaa,taikka rupea pomottelemaan kun omassa kodissa. Ja kyllä tuo nyt kuulostaa enemmän asennekysymykseltä kun ongelmasta,tosin onhan tuossakin ongelmaa ja paljon ei siitä mihinkään pääse,mutta kyllä tuossa nyt on naapurit ja kaikki sorsinut yhtä ja ainutta perhettä ns.osoittanut sormella kun jotain on kavereiden kanssa hölmöilty. Eiköhän se vanha sanonta pidä kuitenkin vielä paikkaansa,että joukossa tyhmyys tiivistyy ja jos jatkuvasti syytetään jonkun muun"se pihan kauhukakara" niin mitä se sitten on kun lapset on murrosikäisiä ja lähtee maailmalle,missä ei ole vanhemmat näkemässä ja kuulemassa kaikkea? "no me maisteltiin viinaksia kun eemeli pakotti" -"niin kun ei sen eemelin vanhemmat välitä ja onhan eemeli aina ollut sellainen yllyttäjä.."- tyyliin eemeli ole ollut edes paikalla kyseisenä iltana tms.
Huolet on vielä tässä vaiheessa hyvin hyvin pieniä,ongelmat kasvaa vaan lisää mitä vanhemmkasi lapset kasvaa ja siinä on minun mielestä turha hakea syytä siitä kylän kauhukakarasta.Kyllä omille lapsille voi selittää mikä on oikeaa seuraa ja missä on kohtuuden rajat.Nykymaailma on vaan niin paljon pahempi paikka elää,vaikka kuinka haluaisi suojella lasta kaikelta pahalta maailmalta niin se ei vaan valitettavasti aina mene niin. Näitä Eemeleitä on paljon ja jollain tavalla myös tunnen sympatiaa poikaa kohtaan sillä eihän eemeli saa luottamustaan takaisin,vaikka haluaisi kun on leimansa jo saanut.(kokemuksen syvällä rintaäänellä) aina oli meidänkin nuoruudessa perhe jota mollattiin ja haukuttin,syytettiin joka asiasta kun kerran jäi kiinni niin turha oli väitellä. Huoh.. eiköhän tämä tilitys jo riitä.:D Kiitos kun jaksoit lukea!
Kiitos palautteesta. Tarkoitus oli vastata sinunkin kysymykseen.
Ei sillä avainta ole, mutta siihen pimutukseen herää väkisinkin. Olen pariin otteeseen sanonut oven raosta, että nukumme vielä. Ja mitä sitten, Pyytää minua kertomaan pojillemme, kun heräävät, että Eemelillä on tärkeää asiaa. Jos soittoa tai muuta ei kuulu, niin pimputtaa joka tapauksessa myöhemmin oviekelloa tai soittaa unnin päästäpoikiemme puhelimiin ja houkuttelee heidät ulos. Leikin jälkeen päädytään meille ja mikäs sinä on popsiessa namuja. Annapp olla, jos heillä on karkkipäivä niin eipä meidän poikia kutsuta kylään silloin.
Tuon nuotio tapauksen jälkeen kysyin häneltä, että haluaako hän kertoa vnhemmilleen vai minä. Sen jälkeen Eemeliä ei ole näkynyt meillä...
Kyllä sen nyt huomaa omista lapsista, että itestunto on palaamassa, kun Eemelin kanssa eivät leiki. Poikiemme väliset riidat ovat harventuneet ja leikkien luonteet ovat muuttuneet ikää vastaavammiksi. Toivon kuitenkin, että Eemelin äiti huomaa leikittömyyden ja ottaa minuun kontaktia. Hän voisi silloin olla herkistynyt poikansa asoihin, eikä keskity tyttönsä juttuihin.
Kuten jo jollekin vastasin, meidän pojat eivät vieritä syytä Eemelin niskoille vaan pikemminkin puolustavat hänen tekojaan.
Samoin tuosta luottamuksesta kirjoitin (et varmaan ole vielä ehtinyt sitä lukea). Eli kirjoitin: "Valitettavasti luottamus Eemeliin on murentunut vain siksi, että negaiivisia asioita on tullut tasaiseen tahitiin. Juuri kun näyttää hyvältä, niin joku menee taas samalla kaavalla pieleen".
>...että joukossa tyhmyys tiivistyy ja jos jatkuvasti syytetään jonkun muun"se pihan kauhukakara"< Siis tätähän minä en harrasta. Olen ainoastaan kuullut muutaman naapurin maininneen havainnoistaan E:n käyttäytymisestä poikiamme kohtaan.
Kiitos palauttesta ja hyvää joulun odotusta!
*ruuvatkaa ovikello irti tai piilottakaa ne karkit jos se tenava on pakko teille päästää, siis jos ei auktoriteettinne riitä sanomaan kuinka teillä käyttäydytään* *kuiskaa*
Hankalia tapauksia nuo eemelit.. Usein vaikuttavat aikuisten silmissä fiksuilta ja mukavilta, ja varmaan ovat sitäkin, mutta
jostain syystä toisten lasten kanssa he haluavat lähinnä pomottaa, alistaa (varsinkin henkisesti), vähätellä, kiusata.... Meidän pihan eemeli on välillä niin hyvää pataa lastemme kanssa - eli silloin kuin se hänelle sopii. Mutta kun löytää jonkun muun leikkikaverin, niin kääntää uudet kaverit "vanhoja" kavereita vastaan kaikin mahdollisin keinoin. Kuiskuttelee korviin ohjeita, että sano tätä ja tee tuota. Vähättelee ja mitätöi kaikkea mitä meidän lapsemme sanovat tai tekevät. On kiusannut muitakin lapsia samalla tavalla; yksi perhe jopa muutti pois kun eivät enää kestäneet tätä eemeliä.
Poika ei ole koskaan osannut leikkiä lasten leikkejä "normaalisti" vaan kaikki hänen tekonsa ja juttunsa ovat vallan käyttöä ja muiden pomottamista. Oman pihamme eemeli tuntuu omaavan narsistisen luonteen - ehkä teidän eemelinne myöskin? Meillä keskustelu eemelin äidin kanssa lopetti lapsien välisen kanssakäymisen kokonaan: liekö äitinsä sitten kieltänyt poikaansa enää lähestymästä meidän lapsia - enpä tiedä, mutta on ollut nyt sillä saralla rauhallisempaa.
Suosittelen juttelemaan omien lastesi kanssa siitä, minkälainen käytös on sallittua ja hyväksyttävää, ja minkälaiseen käytökseen ei tarvitse suostua eikä varsinkaan lähteä mukaan. Kurjaahan se on pistää välejä poikki kokonaan, mutta joskus voi olla pakko lähteä siihenkin....
>Meidän pihan eemeli on välillä niin hyvää pataa lastemme.... kavereita vastaan kaikin mahdollisin keinoin. <
Ihan sama meillä. Mielenkiinnolla luin kuvauksesi. Kätösmalli aivan yhtäläinen, myös muiden kuvausten kohdalla. Eemeli on näyttänyt useaan otteeseen fiksuutensa, mutta ikävää, että osaa käytää sitä väärinkin.
Tuota narsismia vielä mietin. En ehkä ihan osaa vielä yhdistää sitä piirrettä häneen. Ehkä siksi, että tuntemani narsistit ovat lapsuudessa saaneet kaiken periksi tai olleet vanhempiensa suosikkeja tai vailla "ohjaajaa" eli kurinpitäjää. Tämä ei hänen kohdallaan ihan pidä minusta paikkansa, mutta voihan minullakin se puoli olla näkemättä. Ainakin tuntuu, että kuria on heillä on ja joskus jopa liikaakin.
Sen voisin kyllä kuvitella, että E:n äiti ei enää juttele kanssani jos tosissaan saisin sanotua kaiken mieltä vaivaavan.
Kiitos vastauksesta. Melkein jo luulin, että meidän kujalla asuu ainutlaatuinen tapaus ja että isoin vika on enemmän minun asenteissa, mutta kirjoituksesi perusteella en olekaan yksin.
Hyvää loppusyksyä!