Nyt kaipaisin vinkkejä väh. 2 lasta synnyttäneiltä:
Alkaa kohtapuoleen olemaan aika kertoa meidän esikoiselle (2 v.) se että joku päivä/yö äiti ja isi lähtee synnyttämään toista lasta ja esikoisemme jää hoitotätin kanssa silloin kotiin.
Olisi mielenkiintoista kuulla jos toisilla on kokemuksen perusteella hyviä vinkkejä asiaan liittyen. Vauvan tuloon ollaan koko perhe valmistauduttu kovasti ja olen havainnut että esikoisen kohdalla asiaan liittyy aika paljon hämmennystäkin ja ehkä asia vähän pelottaakin - luonnollisesti.
Esikoinen ei ole paljoa vieraiden hoidossa ollut (tosin tämän hoitotätin luona jonkun verran, yötä ei koskaan) ja hämmennystä on tulevaisuudessa tiedossa paljon vauvan tulon johdosta, niin haluaisin näin miettiä sanani tarkkaan ennen kuin asian hänelle esitän.
Alkaa kohtapuoleen olemaan aika kertoa meidän esikoiselle (2 v.) se että joku päivä/yö äiti ja isi lähtee synnyttämään toista lasta ja esikoisemme jää hoitotätin kanssa silloin kotiin.
Olisi mielenkiintoista kuulla jos toisilla on kokemuksen perusteella hyviä vinkkejä asiaan liittyen. Vauvan tuloon ollaan koko perhe valmistauduttu kovasti ja olen havainnut että esikoisen kohdalla asiaan liittyy aika paljon hämmennystäkin ja ehkä asia vähän pelottaakin - luonnollisesti.
Esikoinen ei ole paljoa vieraiden hoidossa ollut (tosin tämän hoitotätin luona jonkun verran, yötä ei koskaan) ja hämmennystä on tulevaisuudessa tiedossa paljon vauvan tulon johdosta, niin haluaisin näin miettiä sanani tarkkaan ennen kuin asian hänelle esitän.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Meillä on sama tilanne pian edessä, eli en nyt ole siis kahta synnyttänyt..mutta kannattaisikohan harjoitella yökyläilyä jos mahdollista (ja jos aikaa vielä on?)etukäteen, niin ettei sekin olisi sitten aivan uusi juttu..
mielelläni miten pienelle on yritetty kertoa synnyttämään lähdöstä.
Poika on 1v 10kk ja tuntuu ettei mitään hajua pojalla ole vauvasta. Vauva on käsitteenä napa joka löytyy kaikkien mahasta vaikka kuinka yrittäisi selittää. Sisaruksia tässä on leikkikavereille tullut joista poika on ihan innoissaan mutta mitäs sitten kun äiti onkin varttu vauvalle jonkin verran kumminkin.
Jossain vaiheessa huomasin että poika on enemmän kiinni minussa mutta nyt isikin kelpaa enemmän kun äiti ei enää niin jaksakaan.
Välillä vähän hirvittää mutta yritän itse ajatella positiivisesti niin että jos itsellä on myönteinen asenne asiaan niin esikoinen sen kyllä vaistoaa ja toivottavasti omaksuu.
On varmaan erillälailla kiire kotiin sairaalasta tällä kertaa. ja missään nimessä ei pidä alkaa synnytyksessä miettimään esikoista tai tulee itku vaikka eihän sillä esikoisella mitään hätää ole hoidossa.
Pitää vaan mielessä uuden tulokkaan ja sen että pian ollaan taas yhtä jäsentä rikkaampi perhe kaikkine eteen tulevine kommelluksineen.
Jään kumminkin odottamaan että joku tämän jo kokenut vastaisi meille kolmelle.
ihan vaan kerrottu että sitten kun vauva syntyy niin mummo tulee hoitamaan kun äiti ja isi menee sairaalaan ja että se voi nyt tapahtua milloin vaan. Esikoisella ja toisella lapsella ikäeroa 2v9kk ja toisella ja kolmannella 5vuotta jolloin heidät piti herättää aamuyöllä hoitoon mummolle kun lähtö tuli, oikein mielellään menivät mutta ei esikoisellekaan traumoja jäänyt vaikka ei ollut pahemmin yökyläillyt ennen synnytystä, koska ei nyt muista edes missä oli silloin, ollaan siitä joskus puhuttu, mutta ei hyvin enää muista ja hyvin oli kaikki mennyt.
esikoinen oli silloin hieman päälle 2,kun meilel syntyi tuo kakkonen. MInulla oli esikoinen ollut usein mukana neuvolassa ja hän sai kuulla vauva sydänääniä jne. Kerroin sitten lähellä synnytystä, että vauva on kohta valmis, kasvanut tarpeeksi isoksi äidin mahassa ja silloin se haluaa tulla ulos mahasta. ja silloin äiti menee sairaalaan, että lääkäri sielä sitten auttaa vauvaa syntymään. Ja että isi tulee äidin mukaan sinne sairaalaan, koksa isin pitää viedä äiti sinne ja olla äidin kanssa siellä. Ja että silloin, kun äiti mensinne sairaalaan, niin mummu tulee esikoisen kanssa meille kotiin. Ja että sitten heti, kun vauva on syntynyt niin sitten isi tulee kotiin ja he saavat tulla sitten katsomaan vauvaa ja äitiä. suunnilleen noilla sanoilla itse kerroin edikoiselle ja ei siinä mitään kummaa tullut. Meilläkään ei ollut paljon ollut hoidossa aikaisemmin. Keskellä yötä meille sitten tuli lähtö sairaalaan, soitettiin mummu paikalle ja esikoienen ei edes herännyt, kun vasta aamulla ja oli ollut ihan ok, että mummu oli paikalla ja me ei.
Lapsihan ottaa vastaan sen mitä kykenee ymmärtämään. Liian monimutkaisia ei tarvi selittää, mutta todennäköisesti tuonikäinen tajuaa pääkohdat hyvin. Selittäisin senverran mitä lapsen tarvitsee tietää, mutta varoisin tartuttamasta omia mahdollisia pelkojani tms.
Meillä esikoinen oli 2v 3kk kun vauva syntyi, ja hyvin hän ymmärsi mistä oli kyse. Vauvan tulosta oli tietysti puhuttu jo pitkään masun kasvaessa, luettu vauvantulokirjoja ja sellaista. Tuskin vauvan tulo hänelle kovin konkreettista oli, mutta kyllä hän sitä käsitteli monissa arkitilanteissa, mietti esim. autossa että vauva tulee hänen kanssaan sitten tänne takapenkille kaukaloon istumaan.
Synnytyksestä puhuttiin niin että etukäteen ei tiedetä milloin vauva päättää tulla masusta pois. Sitten kun niin käy niin hän menee mummolaan ja isi ja äiti menevät sairaalaan jossa vauva tulee masusta. Hän sisäistikin tämän niin että kun kerran lasketun ajan lähellä olimme muuten vaan menossa mummolaan, hän totesi että nyt isi ja äiti lähtevät sairaalaan :)
Lapselle synnytys tuntuu olevan ihan luonnollinen juttu. Kaksivuotiaamme tietää kyllä (kun kysyi joskus) että vauva tuli ulos äidin pimpistä. Ei siinä hänen mielestään ole mitään ihmeellistä eikä pelottavaa.
Aikuisella on ehkä liikaakin taipumusta miettiä miten ja missä kertoisi asioista. Lapset ovat kuitenkin aika suoraviivaisia. Luulen että riittää se että kertoo tai puhuu asiasta kun lapsi ottaa mahan itse puheeksi.
Meillä puhuttiin että vauva tulee sitten kun talvikin tulee mutta kuten sanottu lapsi ihmetteli jälkikäteen sitä että miten vauva jo tuli vaikkei ole edes talvi =)
Aika sairaalassa on aika lyhyt ja lapsi voi pian yllättääkin ja viihtyä erilaisessa ilmapiirissä =)
Helpompi olisi varmaan jos hoitotäti pääsisi teidän kotiin mutta ei varmaan mahdollista teillä.
Meillä huoli oli turha. Lapsi enemmänkin stressasi sitä että äiti vain odottaa ja vaavista puhutaan mutta mitään ei tapahdu. Pojan käyttäytyminen muuttui synnytyksen jälkeen lähes päinvastaiseen. Nykyään on upea isoveli esimerkki ja kaikki alkaa olla helpompaa. Toisen tulo ainakin meillä näyttäisi olevan sitä että esikko on ylpeä että omaa pikkuveikan ja on joku joka ottaa hänestä mallia.
Lapset ovat sopeutuvaisia ja aikuiset luovat itselleen ja ympärillä oleviin sen huolen ja murheen.
Kiitos paljon kivoista ja kannustavista vastauksista.
Kyllä se taitaa vähän totta olla että minua itseäni jännittää ja siksi niin kovin pelkään esikoisenkin jännittävän.
Eilen illalla sairaalalaukkua pakatessani mainitsin jo asiasta pikkuiselle hyvin samaan tapaan kuin tuo viimeisin vastaaja oli tehnyt ja reaktio oli kyllä hyvin tyyni. Leikki jatkui saman tien ja pikkuhiljaa alan itsekin jo olemaan asian suhteen rauhallisempi.