Tarvitsisin kovasti neuvoja ongelmien ratkaisemiseen koiramme kanssa. Tällä hetkelläö tunnen itseni maailman huonoimmaksi omistajaksi, mutta ainakin yritän saada apua..
Eli meillä 10kk ikäinen palveluskoira. Varhaisemmassa pentuiässä oli todella ihana luonne, kiltti kaikille eikä olisi kellekkään tehnyt pahaa. Pikku hiljaa on alkanut esiintymään ongelmia. Aluksi alkoi murina, kun pennun lähelle meni silloin, kun lähettyvillä oli puruluu tai muu pidempikestoinen herkku (ei välttämättä tarvinnut mennä edes silittelytarkoituksessa, riitti, että meni lähemmäs). Tämän jälkeen alkoi ruokakupin puolustaminen niin, että kun koiran lähelle meni sen ruokaillessa, koira jäykistyi ja myöhemmin alkoi murista. Jatkuvaa murinaa ruokakupista on nykyään. Viime päivinä se on jopa murissut kun meillä on meidän omaa ruokaamme pöydällä, kun menee sen lähelle se jäykistyy ja jos koskee murisee. Tänään se on jopa murissut leluistaan ja jo pelkästä koskemisesta vaikka mitään leluja/ruokaa ei ole lattialla. Nykyään murinaa siis tuntuu esiintyvän ihan joka päivä kaikissa arkipäivän tilanteissa.
Pentukurssi ollaan käyty, tällä hetkellä harjoittelemme vain kotona, koska koulutuksiin on talvikaudella tuplasti pidempi matka ja vuorotyön takia kulku on vaikeaa. Liikuntaa koira saa päivittäin reippaasti. Ovista koira pääsee vain istahtamisen jälkeen, samoin hihna irrotetaan ulkoilun jälkeen vasta, kun koira on käskystä (tai oma-aloitteisesti) ja rauhallisesti istahtanut. Sama juttu ruoan kanssa: ruokaa koira saa vasta, kun on istunut ja saanut luvan syödä. Ruokailun yhteydessä tapahtuvaa ärhentelyä olemme yrittäneet vähentää niin, että pidämme ruokakuppia kädessä koiran ruokailun ajan, yleensä se ei sitten syö vaan kököttää jäykkänä kupin edessä. Puruluut ja muut puolustettavat herkut on korjattu talteen.
Ongelma on pahennut todella pienestä jo näin pahaksi enkä todellakaan halua sen pahenevan lisää. Joudun jännittämään esim. vieraiden tullessa miten se heidän kanssaan nykyään käyttäytyy, koska sen käyttäytyminen meitä kohtaan on ollut mitä on.
Koira on hiukan arka luonteeltaan, olemmeko komentaan sitä turhan rajusti (esim. murinasta olemme komentaneet äänellä, välillä myös nyppäys niskasta tai kaatamalla koiran kyljelleen) ja se on menettänyt kunnioituksensa? Vai onko se vain pikku hiljaa meidän huomaamattamme saanut johtajan roolin? Koirasta on vaikea ottaa selkoa kun sen käytös vaihtelee. Esim. tänään se tuli kotia tullessa iloisesti vastaan. Hiukan myöhemmin meidän syöneen se murisi pelkästä koskettamaisesta ja kun siitä ärähdin se hetki sen jälkeen kulki selkä ja pää alhaalla ja en ollut edes koskemassa vaan menin ohi niin murisi? Eli mitä tuosta voi päätellä? Mitä olemme tehteen väärin sekä miten voimme alkaa asiaa korjaamaan? Kiitos!
Eli meillä 10kk ikäinen palveluskoira. Varhaisemmassa pentuiässä oli todella ihana luonne, kiltti kaikille eikä olisi kellekkään tehnyt pahaa. Pikku hiljaa on alkanut esiintymään ongelmia. Aluksi alkoi murina, kun pennun lähelle meni silloin, kun lähettyvillä oli puruluu tai muu pidempikestoinen herkku (ei välttämättä tarvinnut mennä edes silittelytarkoituksessa, riitti, että meni lähemmäs). Tämän jälkeen alkoi ruokakupin puolustaminen niin, että kun koiran lähelle meni sen ruokaillessa, koira jäykistyi ja myöhemmin alkoi murista. Jatkuvaa murinaa ruokakupista on nykyään. Viime päivinä se on jopa murissut kun meillä on meidän omaa ruokaamme pöydällä, kun menee sen lähelle se jäykistyy ja jos koskee murisee. Tänään se on jopa murissut leluistaan ja jo pelkästä koskemisesta vaikka mitään leluja/ruokaa ei ole lattialla. Nykyään murinaa siis tuntuu esiintyvän ihan joka päivä kaikissa arkipäivän tilanteissa.
Pentukurssi ollaan käyty, tällä hetkellä harjoittelemme vain kotona, koska koulutuksiin on talvikaudella tuplasti pidempi matka ja vuorotyön takia kulku on vaikeaa. Liikuntaa koira saa päivittäin reippaasti. Ovista koira pääsee vain istahtamisen jälkeen, samoin hihna irrotetaan ulkoilun jälkeen vasta, kun koira on käskystä (tai oma-aloitteisesti) ja rauhallisesti istahtanut. Sama juttu ruoan kanssa: ruokaa koira saa vasta, kun on istunut ja saanut luvan syödä. Ruokailun yhteydessä tapahtuvaa ärhentelyä olemme yrittäneet vähentää niin, että pidämme ruokakuppia kädessä koiran ruokailun ajan, yleensä se ei sitten syö vaan kököttää jäykkänä kupin edessä. Puruluut ja muut puolustettavat herkut on korjattu talteen.
Ongelma on pahennut todella pienestä jo näin pahaksi enkä todellakaan halua sen pahenevan lisää. Joudun jännittämään esim. vieraiden tullessa miten se heidän kanssaan nykyään käyttäytyy, koska sen käyttäytyminen meitä kohtaan on ollut mitä on.
Koira on hiukan arka luonteeltaan, olemmeko komentaan sitä turhan rajusti (esim. murinasta olemme komentaneet äänellä, välillä myös nyppäys niskasta tai kaatamalla koiran kyljelleen) ja se on menettänyt kunnioituksensa? Vai onko se vain pikku hiljaa meidän huomaamattamme saanut johtajan roolin? Koirasta on vaikea ottaa selkoa kun sen käytös vaihtelee. Esim. tänään se tuli kotia tullessa iloisesti vastaan. Hiukan myöhemmin meidän syöneen se murisi pelkästä koskettamaisesta ja kun siitä ärähdin se hetki sen jälkeen kulki selkä ja pää alhaalla ja en ollut edes koskemassa vaan menin ohi niin murisi? Eli mitä tuosta voi päätellä? Mitä olemme tehteen väärin sekä miten voimme alkaa asiaa korjaamaan? Kiitos!
Vastaukset 39
Vanhimmat
Minkärotuinen koira kyseessä? Uros vai narttu? Onko kasvattajaa tiedotettu asiasta ja mitkä olivat hänen neuvonsa? Jos kasvattajaan ei olla otettu yhteyttä, niin miksi? Mitä teitte, kun koira murisi ihan ensimmäisen kerran? Missä tilanteessa ihan ensimmäinen kerta oli? Mitä harrastatte koiranne kanssa? (koulutustaso ja kaikki koiralajit mitä harrastatte ja kuinka usein?) Paljonko koira saa liikuntaa päivässä (remmissä, vapaana)?
Huhhuh siinä sitä tulikin, mutta koiraa näkemättä on vaikeaa kuvitella tilannetta ja osia asioista voi vaan arvailla. Jos kyseessä on puberteetti-iän alku, niin tilanne voi pahentua ja siihen on puututtava.
Onko lähistöllänne taitavaa koiraongelmiin perehtynyttä asiantuntijaa, joka voisi itse tavata koiran ja auttaa? Parhaimman avun saatte, kun joku ihan oikeasti näkee koiran.
Sattuisikohan kyseessä olemaan Rottweiler uros? Sen verran "tutulta" kuulostaa murinat, mutta onneksi ihan tuohon pisteeseen meidän pennulla ei ole mennyt. Murisee kyllä kun nostaa syliin, siirtää tai auttaa takajalat esim. autoon. Luistakin murisi, mutta ensimmäisellä kerralla rankaistiin napakasti ja sen jälkeen ei luita yms. herkkuja ole enää murinalla antanut pois.
Mutta kunhan kuullaan rotu ja sukupuoli niin palataan sitten lisää itse ongelmaan.
Eli kyseessä on siis narttu saku. Ei ole ensimmäinen koira, kokemusta koirista paljon, tosin edellisen koiran kuolemasta on 6 vuotta ja uusi koira tullut vasta nyt. Koira saa 2-3 tuntia liikuntaa päivässä sisältäen vapaana olon/remmilenkit. Pemtukurssi siis tosiaan käyty, ihan perusasioita opeteltu. Tällä hetkellä siis "kotikoulutuksella" kun tällä hetkellä kulkeminen koulutuksiin vaikeaa.
Ensimmäinen kerta tosiaan oli kun söi naudanluutaan. Rupesi murisemaan kun siirsin luuta pois maton päältä viedessäni sitä ulos. Asiasta komennettiin, otin luun pois ja annoin takaisin kun oli murisematta.
Meidän alueelta en kovin läheltä ole vielä ainakaan löytänyt koiraongelmiin perehtynyttä ihmistä, mutta etsintä on päällä. Vaikka koiraa näkemättä ei voi kaikkea sanoa, jotain vinkkejä otetaan vastaan.
Menkää tuonne http://www.koiraneuvola.fi/keskustelu/viewforum.php?f=5
teillä on niin klassinen tapaus, varmasti löydätte avun! Onnea teille ja älkää vaipuko epätoivoon! Koiraa ei tarvitse lopettaa eikä antaa eteenpäin.
ottamaan johtajuuden takaisin ja pian. aloittakaa jääkaudella.
...kuin 'jääkausi' --> flegmaattinen koira.
jääkausi ei tee koirasta pysyvästi flegmaattista. rauhoittaa ja parantaa kontaktia ja johtajuutta.
Täällä on tullut neuvoja kääntyä koiraneuvolan puolee Vilanderin oppiin... En mitenkään ko. herraa halua mollata, mutta tiedän, että hänen konstinsa eivät tosiaan ole purreet kaikkiin koiriin.
Jääkausi tarkoittaa koiran totaalista dissaamista. Ei leikkejä, ei kontaktia, ei yhtään mitään. Ainoastaan kuppi ruokaa ja pissalenkit remmissä. Ennen kuin lähtee tätä jääkautta toteuttamaan, niin tulee miettiä, että miksi. Mihin se perustuu? Tuntuuko aktiivisen nuoren sakemannin, joka selkeästi tarvitsisi PALJON kontaktia ja koulutusta, laittamien jääkaudelle järjevältä ratkaisulta? Sakemanni on palveluskoira. Se on sellaiseksi jalostettu ja jollei palveluskoiraa halua, niin sellaista ei sitten tule ottaa. On paljon helpompiakin rotuja. Koska aloittaja on ottanut sakemannin, niin oletan hänen myös sellaisen halunneen ja oletan hänen haluavan koiransa sellaisena pitää. Jääkausi on aktiiviselle koiralle toivottoman epäreilua. Mitä koira oppii siitä, että sille mökötetään viikkokaupalla? Mihin sillä pyritään ja onko se koiran koulutuksellisesti suotavaa, että koiraa ei palkita kontaktihakuisuudesta, vaan se ajetaan pois? Minkälaisen koiran aloittaja haluaa? Jos tarkoituksesi on harrastaa PK-lajeja, mitä suunnattomasti toivon, kun sinulla kerran PK-koira on, niin jääkausi ei varmastikaan tee koiralle hyvää koulutuksellisessa mielessä.
Otahan yhteyttä koiran kasvattajaan. Jos hän kerran on onnistunut noinkin mahtavan koiran kasvattamaan (ja en kettuile, mun mielestä koira, jossa on luonnetta on mahtava) niin hänellä varmaan on neuvoja ja vinkkejä miten koirasi kanssa parhaiten pärjäät!
!! Luitko aloittajan viestin ihan kunnolla??
Kyse on jumalaut koirasta joka MURISEE jo omistajalleen.
tajuatko ettei siinä paljoo mikään jääkausi paina siinävaiheessa, kun koira alkaa puremaan ihmisiä ja se pitää pahimmassa tapauksessa LOPETTAA.
sellaisia koiria ei suvaita jotka purevat!
aktivoimisella ja kouluttamisella saat vain energisen koiran joka EDELLEEN MURISEE JA UHKAILEE JA LOPULTA PUREE.
Eiköhän aloittajan kannata nyt keskittyä nuoren sakemanninsa päänuppiin ja käytökseen ensin, sitten vasta miettiä noita tokojuttuja.jääkausi on kyl pientä siihen verrattuna että koira pääsee hiekkaa syömään vähän liian nuorena pelkän johtajuusongelman takia!
Mä nimittäin sillä koitin saada aloittajan hiukan harkitsemaan, että kuunnellakko täällä esiintyneitä vinkkejä jääkausista vai ei. Mä nimittäin itse en usko siihen, kun on huonoja kokemuksia! Tarkoitin koulutuksella, että olisi hyvä luoda suhdetta koiraan, jos sellaista ei ole.
En minä murinaa vielä niin pahana asiana pidä, että koira lopettaa pitäisi. Jotkut dominantit koirat tekevät sitä, eikä se maailmaa kaada. Kyse on kuitenkin sakemannista, ei mistään toy puudelista ja on sitä pureviakin koiria tullut nähtyä. Ei niitä monttuun olla pantu, vaikka ovat ihan omistajaansakin rouhineet ja sairaalaan asti. Kaikki riippuu ihan siitä millaisen koiran omistaja haluaa!
Jos koiran murina on sitä, että se dominoi (eikä esimerkiksi mistään sairaudesta johtuvaa, sehän tulisi aina poissulkea) niin sitten tulee lähteä miettimään, että missä ollaan menty metsään. Normaali koira haluaa alistua johtajalleen. Ei niinkuin Vilander väittää, että lähes jokainen koira koittaa kaiken aikaa päästä johtajaksi. Se on bullshittiä koko väite. Jos koira jostakin syystä ei halua johtajalleen alistua, niin kyse voi olla kahdesta asiasta. Joko johtaja on koiran mielestä niin kehno, että siihen ei johtajana voi luottaa tai koira kuuluu siihen äärimmäisen harvinaiseen alfa-yksilöiden joukkoon, jotka todellakin haluaa sinne pomon pallille. Yleensä kyse on ensimmäisestä tapauksesta ja siihen todellakin auttaa, kun luo koiraan suhdetta kouluttamalla sitä ja puuhastelemalla sen kanssa. Kaiken aikaa täytyy muistaa olla se reilu johtaja ja koulutus kaikkialla tapahtuu niin mustavalkoisesti, kun vaan ikinä mahdollista. Koira tottelee, niin se saa kehuja ja jos se jättää tottelematta (olettaen että se osaa asian) niin seuraa negatiivinen palaute. Negatiivisia palautteita ei tule antaa, jos koira ei varmasti tiedä mitä sen odotetaan tekevän. Kun se asian osaa, niin vasta sitten. Palkkaushan on käytössä kaiken aikaa. Koulutusta käskin siksi harrastaa, että kunnolla tehtynä se kertoo koiralle, että kun omistaja käskee, niin totellaan. Metsään ollaan menty ja kovaa, jos tälläiselle koiralle ollaan annettu mahdollisuus olla tottelematta. Sen tulisi vaikka sitten treenikentältä alkaa, että koira tajuaa omistajan olevan se, joka sanelee säännöt ja jota totellaan, poikkeuksetta! Murisevalle koiralle tehdään selväksi kuka on johtaja. Jääkauteen en itse luota, joten asian tekisin selväksi muilla konsteilla.
Englanniksi löytyy paljon matskua, kun Googlettaa sanoilla "possession aggression". Jos englanti sujuu, niin varmaan löytyy hyviä sivustoja, mistä löytyy vinkkejä ja kohtalotovereita.
Pahimpia asioita tässä kohden on antaa koiralle selkäsauna, kun se ei halua luovuttaa jotakin, joka on sen mielestä se omaa. Toinen paha asia on laittaa koira jääkaudelle, joka ei ole mitenkään loogisesti perusteltavissa. Itse opettaisin koiran niin, että hommaisin sille solmuluita, joita antaisin sen syödä vain kädestäni. Pitäisin kaiken aikaa kiinni luun toisesta päästä, kun se syö toista. Vaikka telkkaria katsellessa se onistuu, mutta en koiralle antaisi MITÄÄN ilman, että se olisi minun kädessäni. Ruokakuppikin olisi ruokailun ajan minulla kädessä. Koira oppisi, että kaikki minkä se saa, se saa sen minulta. Minä olen se herra ja hidalgo, joka sille kaikessa armossani annan ruuan, luut ja lelut. En jättäisi lattialle mitään asioita lojumaan, vaan kaikki lelut laittaisin piiloon ja ottaisin ne kun haluan koiran kanssa leikkiä ja leikkisin niin, että pidän itse lelusta kaiken aikaa kiinni. Jos koira kiskoisi lelun kädestäni, niin ehdottaisin sille vaihtokauppaa toiseen leluun tai vaikka makkaranpalaan. Näin se pikkuhijaa alkaisi ymmärtämään, että omistaja on se, joka sanelee säännöt millä leikitään ja koska.
Minulla ei koskaan ole näin dominanattia koiraa itselläni ollut tai sitten olen onnistunut niiden kasvatuksessa niin hyvin, että vastaavia ongelmia ei ole ollut, joten siksi käskin aloittajan ottamaan kasvattajaan yhteyttä. Kasvattajalla usein on pitkä kokemus rodusta ja häneltä kasvatinomistajat usein saavat ne parhaat vinkit! Ei internetin keskustelupalstoilta!
että lähes jokainen koira koittaa kaiken aikaa päästä johtajaksi. VAAN nimenomaan jos ihmisestä ei ole pehmeälle koiralle johtajaksi, joutuu se vastentahtoisesti ottamaan johtajan paikan (stressaavaa pehmeälle yksilölle). Kun taas kovat yksilöt saattavat sinne tosiaan aina välillä yrittää kivuta tai enemmän ja vähemmän haluavat johtahan paikalle. Eli just suunnilleen niin kuin itsekin kirjoitit!!
että miten luiden ja sapuskan vartiointi liittyy ainoastaan johtajuustaistoon? Kyllä laumassa alempiarvoisetkin saattaa sapuskaansa pomolta suojella? Ei se ole niin yksiselitteistä, että kyse on välttämättä johtajuusongelmasta. Se voi sitä olla, mutta voi taas olla, että ei ole! Jos se sitä on, niin miten jääkausi auttaa? Kerro ja selitä asia koulutuspsykologian näkökulmasta? Toimiiko villi ja vapaa koiralauma niin, että jos joku suojelee omaa luutansa muilta, niin muut laittavat sen yksilön jääkaudelle ja alkavat heittelemään sitä purkeilla?
Mitäs jos kyse ei olekaan johtajuustaistosta vaan ihan yksiselitteisesti koira on saaliistaan aggressiivinen. Oletko koskaan päässyt seuraamaan läheltä miten koiralauma toimii? Ei se pomo aina alemmaltaan saa luita otettua. Se voi silti olla pomo ja hyväkin sellainen. Joissakin tapauksissa se ottaa sen luun ja joissakin ei. Ei voi ajatella niin yksisilmäisesti, että saaliistaan tarkka koira olisi aina pyrkimässä johtajan pallille. Joskus se vaan on ihan koiran luonteessa olla sellainen, tarkka tavaroistaan. Muutoin se koira voi sitten ollakin maailman nöyrin, ihanin ja kiltein sessu.
Kommentoinut mihinkään muuhun kuin tuohon kommenttiin, että Vilander on mieltä: "kaikki koirat yrittää kiivetä johtajan pallille". Enkä aiokaan kommentoida muuta, en jaksa tapella täällä eri metodeista, siksi en yritäkään tyrkyttää niitä muille ainakaan tällä palstalla. Minulla on Peetsan metodeilla hyvin kasvatetut koirat ja kun ne on pennusta asti kasvatettu (ei siis koulutettu, temput erikseen) laumakäyttäytymislogiikalla, ei niille ole ikinä tarvinnut pitää jääkautta tai heittää purkilla. Nuo konstit ovat yleensä käytössä jos on jo ongelmia hieman vanhemman koiran kanssa ja johtajuus pielessä. Emme me "peetsan lahkolaiset" suinkaan purkittele koiriamme heti syntymästä asti tai iän kaikkiaan.
tusinan verran koiria ja tälläkin hetkellä laumallinen! Peetsan oppeihin en ole koskaan tutustunut, enkä tutustu kun terveellä järjellä ollaan pärjätty! Ikuna ei ole sen suurempia ongelmia ollut niiden koirien kanssa, jotka olen pennusta asti saanut. On tuossa yksi ongelmakoirakin ollut, mutta se oli omistajilleen ongelma jo tullessaan. Ei sitten enää lähteissään. Peetsa voi tietää paljonkin asioita, mutta jääkautta en allekirjoita sitten kuuna kullan valkeana. Koskaan en ole yhdellekään koiralle jääkautta edes harkinnut, vaikka on tullut ongelmatapauksia nähtyä jonnin verran. Miksi laittaa koiran jääkaudelle, kun ongelmista selviää muutenkin!
yhtään mitään. Taisi mennä jo vähän ot, mukavaa viikonloppua sinullekin!!
pyytää jotakuta selvittämään minulle hoopolle, että mihin se jääkausi oikein perustuu, niin koskaan en ole vastausta saanut. Pitäisi vissiin ihan sokeasti uskoa, kun sanotaan, mutta kun terve järki sotii vastaan. Jos haluaa alkaa etsimään järkiselitystä koko touhulle, niin johan hiljenee. Ihan ooteenä tämäkin, kunhan pohdiskelen.
Viikonloput sinnekin suunnalle!
kun on niin perhanan tylsä perjantai - ilta! koirakin nukkuu.
Elikkä jääkausi ei kestä kuin max kolme viikkoa.
Ekalla viikolla ei reagoida mihinkään koiran tekemiseen,vältetään tilanteita joissa koira saattasi karata ym.vaikka koira paskoisi tyynylle kävellään vain pois tai murahdetaan koira tiehensä.
Siis joku 7 päivää. Kun sillä nollaa tilanteen, on koira ihmeissään. Se tekee ensin kaikki pahuudet minkä takia se on jääkaudelle laitettu, mutta alkaa sitten rauhoittua koska omistaja ei puhu koiralle eikä katso koiraa, koiran tekemät protestit tulevat merkityksettömiksi, tyhjiksi ja turhiksi.
Omistaja on koiralle sen verran tärkeä, että koira tekee suurimman osan tempuistaan vain omistajan takia. Kun omistaja ei reagoi enää, niin koirakaan ei jaksa välittää. Lopulta koira ei enää tee näit äasioita, vaan alkaa nukkua ja rentoutua, se vetää sikeitä muutaman päivää kun sekin nollaa tauluaan että mitäs nyt tapahtuu, ja eikö hänen tarvitsekaan enää hoidella näitä talon asioita, haukkua vieraille, suojella omistajaa koirilta lenkillä jne. merkata asuntoa reviirikseen.
Kun aletaan purkaa jääkautta, se tapahtuu pikkuhiljaa. Siitä tietää enemmän joku muu.
Mutta perusperiaate on se, että jos koiran ja omsitajan välinen luottamussuhde on kärsinyt ja koiralle tullut ongelmakäytöstä, tilanne ensin rauhoitetaan jääkaudella, eli lakkaamalla kaikki siihenastinen toiminta ja käytös myös omistajan puolelta koiraan päin.
Oikeasti omistaja kärsii jääkaudesta enemmän kuin koira, jääkausi on omistajalle viesti että nyt et tee enää niitä virheitä mitä ennen koirallesi teit , hermo lepää, ja aloitetaan puhtaalta pöydältä koiran kanssa jolla tavallaan ei ole enää suhdetta omistajaan, ei viha eikä rakkaussuhdetta, vaan tilanne neutralisoituu.
Sitten kolmannella viikolla käytetään EI-sanaa, opetetaan koiralle uudet tavat, kehutaan..
mutta sittne paljastuu ne virheet joita omistaja on aiemmin tehnyt, ja tarkoitus on että omistaja on jääkauden aikana nollannut taulun niin, ettei enää tee samoja virheitä kuten lässytä koiralle kokoajan, tai palkkaa sitä väärin, taikka rankaise ja ole vihainen ja turhautunut.
lukea Viltsun sivuiltakin. Mutta MIHIN SE PERUSTUU? Mikä on se käyttäytymistieteellinen selitys tälle kaikelle? vai toimiiko se vaan, kun Viltsu niin sanoo?
"Omistaja on koiralle sen verran tärkeä, että koira tekee suurimman osan tempuistaan vain omistajan takia."
Entäpäs jollei se tee? Jos se tekee temppujaan ihan muusta syystä? Olettamus, että omistaja olisi kaikille maailman koirille maailman napa on mielestäni jo lähtökohtana väärä. Jos koira temppuilee ihan muiden ärsykkeiden johdosta, niin miten käytös muuttuu, kun omistaja murjottaa sille sen kolme viikkoa? Miten koira ymmärtää mitkä asiat sen käytöksessä tulee korjata ja mitkä ei? Vai onko tavoitteena saada aikaan masentunut ja depressiivinen koira, joka on sitten helppo hallita?
Sama toisin sanoin: Jääkausi nyt vaan ei mielestäni ole koiralle reilua. Jos halutaan vaikka puuttua remmirähjäämiseen, mutta ei kuitenkaan siihen, että koira haluaa nukkua omistajansa vieressä, niin miten se koira jääkauden aikana valikoi mitkä tavat se jättää päivittäisestä ohjelmistostaan pois? Vai oliko se tavoite masentaa se koira ihan täysin niin, että se mitä jää jäljelle muistuttaa etäisesti sitä mikä joskus oli iloinen ja onnellinen koira?
"Entäpäs jollei se tee? Jos se tekee temppujaan ihan muusta syystä? "
Niinku mistä? Voihan olla että on sitten syitä jotka eivät riipu omistajasta. Silloin ei varmaan voi asialle mitään. Onhan esimerkiksi paukkuarkoja koiria tai koiria joilla on virtsatulehdus ja kusevat siksi. Mutta yleensä kai toivotaan että ne johtuvat omistajasta koska sitten hän voi tehdä asioille jotain. Jos ne eivät riipu omistajasta niin silloin täytyy keksiä jotain muuta, joka voi olla vaikeampaa.
"Olettamus, että omistaja olisi kaikille maailman koirille maailman napa on mielestäni jo lähtökohtana väärä."
Jaa, minä olen luullut että se on kaiken perusta, että omistja on koiralleen maailman napa, kaikkein tärkein.Koska jos ei ole, niin kenen luo koira tulee jos sillä on hätä? Ja kenen luo koira tulee kutsusta vai tuleeko kotiin ollenkaan jos ei satu huvittamaan.
"ääkausi nyt vaan ei mielestäni ole koiralle reilua."
Ajatteleeko koira silloin mikä on ihmiselle reilua, kun se vetää ja räyhää ja puree ja kusee.
Tuskin vain. vaikka olisit mielestäsi koiralle kuinka reilu, se ei aina auta. Vai ovatko kaikki joilla on koirankanssa vaikeuksia niitä ihmisiä, jotka vain eivät ole olleet tarpeeksi reiluja koiralleen?
"Jos halutaan vaikka puuttua remmirähjäämiseen, mutta ei kuitenkaan siihen, että koira haluaa nukkua omistajansa vieressä, niin miten se koira jääkauden aikana valikoi mitkä tavat se jättää päivittäisestä ohjelmistostaan pois?"
Tuota on vaikea selittää ihmiselle joka luottaa liikaa koiran valikointi ja ajattelukykyyn, sekä on koiraongelmien edessä lähinnä eniten huolissaan siitä onko koiralleen tarpeeksi reilu.
Siksihän niitä koiria viedään piikille kun ei kehdata olla senvertaa "epäreiluja" että koira tietäisi paikkansa ja käyttäytyisi hyvin.
Luuletko että koira on sellainen ihmismäinen otus, että se ajattelee lähinnä reilun ja epäreilun käsitteiden kautta? Että se itkee kun se ei pääsekäään sänkyyn omistajan viereen.
Ja jos koira nostaa kinttua sinun lahkeeseen päivisin, ja mitään pahaa et ole tehnyt, niin pyytämälläkö se koira tai lahjomalla lopettaa käytöksen? Vai kannattaisiko lakata nukkumasta sen koiran "turvallisessa kainalossa" vähäksi aikaa.
Jos ihminen haluaa läheisyyttä niin ostakaa aviomies tai teddy- nalle..miksi sälyttää koiran niskaan kaikki inhimilliset tarpeet?
Ja miksi kaadatte koiran piikkiin että se "haluaa" nukkua sinun vieressä?
Jos ei halua niin on joku pielessä, mutta silloinkin on jokin pielessä jos ihminen käyttää usein lausetta "koira haluaa"..koirahan tunnetusti haluaa vaikka mitä.
vieläkäähn!
En minä lähde mistään olettamuksesta! Mutta miksi ylipäätänsä ottaisin koiran omksi ilokseni, jos sitä sitten olisi tarkoitus vaan dissailla vähän väliä? Miksi en saa puuttua siihen remmiräyhäämiseen omana ongelmanaan ja antaa koiran edelleenkin nukkua sängyssä, jos siitä minulle niin iloa on?
"Jaa, minä olen luullut että se on kaiken perusta, että omistja on koiralleen maailman napa, kaikkein tärkein.Koska jos ei ole, niin kenen luo koira tulee jos sillä on hätä? Ja kenen luo koira tulee kutsusta vai tuleeko kotiin ollenkaan jos ei satu huvittamaan."
No en puhu nyt omista koiristani, mutta olen sellaisiakin nähnyt, joita ei se omistaja kiinnost tipan vertaa, jo on jotakin jännempää jossakin. En sitten tiedä onko tälläisillä koirilla suhde omistajaan jo alunperin huono? laumaviettiin kai sekin perustuu, että omistaja koiralleen maailman napa on, mutta ymmärrät kai, että on hyvällä laumavietillä varustettuja koiria ihan niinkuin huonollakin laumavietillä varustettuja.
"Tuota on vaikea selittää ihmiselle joka luottaa liikaa koiran valikointi ja ajattelukykyyn, sekä on koiraongelmien edessä lähinnä eniten huolissaan siitä onko koiralleen tarpeeksi reilu."
No nyt peräänkuulutetaan sisälukutaitoa. Minähän nimenomaan olin sitä mieltä, että EN luota koiran kykyyn löytää käytöksestään ne ongelmat, jotka sen tulee jääkauden aikana poistaa. Jääkauden tarkoitus tuntuu olevan vain masentaa koira ja tehdä siitä hajuton mauton ja väritön. Miksi edes ottaa koira, kun ne sellaisia luonnostaan eivät ole? Ja tästä saankin aasinsillan tuohon reiluuteen! Miksi ottaa koiraa, jos ei kykene sille reilu olemaan? Ihanko siitä oletuksesta Viltsu lähtee, että ihmisillä on oikeus ottaa se mahdollisimman vietikäs, mielellään PK-rotuinen (ja toki ulkonäön mukaan valittu) koira ja jättää sen koulutus ja aktivointi sitten retuperälle? Loppujen lopuksi, kun koiran pää ei enää kestä sitä passiivista elämää, niin se laitetaan jääkaudelle ja saadaan siitä sitten aikaan nöyrä ja haluton koira. Vähän kun lelukoira, josta ei ole vaivaa ja jota ei tarvitse kouluttaa tulevaisuudessakaan. Kunhan vaan muistaa dissailla sitä ja sen tarpeita ja viskoa väliin purkilla... Onko se järkevää koiranpitoa? Mun käy tässä kohden sääliksi sitä koiraa, jolle oikeasti olisi reilumpaa laittaa se sinne viimeiselle piikille, kun vaatia sitä elämään noin!
"Jääkauden tarkoitus tuntuu olevan vain masentaa koira ja tehdä siitä hajuton mauton ja väritön."
tuo on väittämä, joka ei perustu todellisuuteen.
Mutta sinun ei todellakaan kannata jääkausia koirallesi pitää, koska ette sitä tarvitse ja vaikka tarvitsisittekin niin et osaisi sitä pitää oikein.
Parempi kun unohdat jääkaudet ja jatkat sitä koirasi reilua kohtelua, koirasi saa olla onnellinen jos sillä on omistaja joka osaa niinhyvin koiran kanssa olla, ettei tule ongelmia!
Ihmettelen tuollaisia ihmisiä, jotka ottavat asiakseen arvostella ja haukkua sellaisia koulutusmetodeja joista eivät ymmärrä mitään.
Näkee että sinullekin on nuo asiat selitetty, kirjoitettu, lueteltu ja olet näemmä pohtinut asiaa.
silti et ole tajuavinasi, ja ilkamoit ihmisiä ja syyllistät niitä jotka päättävät käyttää jääkautta tai muita menetelmiä jotka eivät sinun koirillesi sovi, tai eivät mene sinulle jakeluun.
Kun oikeasti jossain kohtaa tulee vain ne älykkyyden äärirajat vastaan, sinulla ne tulivat nyt tuossa asiassa. Kun et ymmärrä niin et ymmärrä, tuollaisille saa selittää maailman tappiin niin ei mene jakeluun silti.
Niin älä nolaa itseäsi enempää vaan lakkaa jauhamasta koko jääkaudesta, kun et tajua koiran käyttäytymistä, etkä ihmisen ja koiran suhdetta, jollain moukantuurilla ilmeisesti kuitenkin pärjäät. vai pärjäätkö? Mikä on sinun asiasi koiraongelmapalstalle jos sinulla ei ongelmia ole?
No, ei voisi vähempää kiinnostaa, eiköhän tästä asiasta ole jo keskusteltu tarpeeksi.
No johan pomppas! Juuri tuollaista tekstiä voisikin odottaa koiriaan jääkaudella pitäviltä ihmisiltä...
Näyte:
"Kun oikeasti jossain kohtaa tulee vain ne älykkyyden äärirajat vastaan, sinulla ne tulivat nyt tuossa asiassa. Kun et ymmärrä niin et ymmärrä, tuollaisille saa selittää maailman tappiin niin ei mene jakeluun silti.
Niin älä nolaa itseäsi enempää vaan lakkaa jauhamasta koko jääkaudesta, kun et tajua koiran käyttäytymistä, etkä ihmisen ja koiran suhdetta, jollain moukantuurilla ilmeisesti kuitenkin pärjäät. vai pärjäätkö?"
Minä en ole ketään täällä haukkunut vähä-älyiseksi, kuten sinä. Jo tuo sinun hyökkäävä asenne kertoo, ettet ole itse hetkeäkään edes miettinyt miksi koiria jääkaudelle laitetaan ja mihin se perustuu. Sinulla ei ole minulle vastausta ja katsot sitten tarpeelliseksi syyttää minua tyhmäksi kun en ymmärrä asiaa, jota KUKAAN ei ole minulle kyennyt selittämään. Ihan kun koittaisit nyt tehdä kysyjästä tyhmää, etkä suinkaan siitä vastaajasta, joka ei osaa vastata? Sen tiedän, että koirat keskenään omassa vapaassa laumassaan eivät ketään jääkaudelle laita, joten siihen se ei perustu. Mihin sitten? Se jäänee ikuiseksi arvoitukseksi, kun vaikka koitan kysyä, niin saan vastaukseksi haukkumista. Ilmeisesti olet sitten itse jo syntyessäsi omannut järjettömän logiikantajun koirien koulutuksen saralla, kun kerran tuota niin kovin ymmärrät? Miksi et sitä salaisuutta minulle voi selittää, vai onko asia niin kuten ounastelen, että asialle vaan EI OLE selitystä? Sanotaan, ettei ole olemassa tyhmiä kysymyksiä, ainoastaan tyhmiä vastauksia ja tässä nyt sitten malliesimerkki asiasta...
Ja kiitos vaan huolenpidostasi omia koiriani kohtaan. Minulla on useampi PK-rotuinen tälläkin hetkellä ja olen koiranKOULUTUS palstalla, en koiraongelmapalstalla, kuten väitit. PK-koirien kanssa puuhasteluun liittyy olennaisesti koirien koulutus ja siinä olen hienosti onnistunut jopa ihan voittajaluokkiin saakka! Hienosti pärjään tämän laumani kanssa myös kotioloissa. Kertaakaan en ole jääkautta tarvinnut, vaikka kaiken aikaa on ollut useita koiria ja rotukaan ei ole helppo. Moukan tuuriako? No jos niin on, taidan olla sitten helkkarin onnekas!
SELITTÄISIT minulle, että mihin se jääkausi perustuu. Älä kerro minulle miten se pidetään. Se nyt on tullut jo selväksi useaan otteeseen. Kerro mihin käyttäytymistieteelliseen faktaan sen teho perustuu? Miksi luonnonvaraiset koiraeläimet eivät laita lajikumppaneitaan jääkaudelle?
peekoo rotuisethan ne juuri ovat helpoimpia koiria.
Ne on palveluskoiria.Ne on jalostettu helpoiksi kouluttaa.
Ihminen jolla on "pk" rotuinen koira luuleekin yleensä olevansa joku tosi koirakuiskaaja. Ylläri: Rotu joka on jalostettu ihmisen pikkumaisimpienkin toiveiden toteuttamiseen on helppo kouluttaa tyhmemmänkin...mietipä vielä kerran sitä rotuasi että onko se todellisuudessa mikään muu kuin täysi tossulauma koko koirasakkisi.
"koko lauma"..
niin varmaan joo, noit narttuja ei voi pitää yhdessä kun ne tappelee, sit tota urosta ei voi pitää ton uroksen vieres kun ne tappelee, sit naapurinkoiraa ei saa nähä kun nekin tappelee, sit nuo pennut tappelee emonsa kanssa nekin on nyt erillään, pennut tappelee keskenään, tuo yks vanha koira on navetassa kun se tappelee ihmistenkin kanssa ja pelkäääää. Mut meil on ollut 30 vuotta koiria eikä koskaan ole mitään ongelmii ollut...jooo, paitsi se yks tuli kerran luonnevikaseksi mut se lopetettii, sit se yks toinen kerran pisti asutoon remontin mut silkään eivaan ollu sillon tottista vedetty viel tarpeeeeeks, seki sit lopetettii ku oli vietit niii pinnas...vietit joo, agrealue jooo, me ymmäretään koirista niitten kaikki alueeeet jooo,"
Sellaista on kuunnella huippu tokoilijoita joilla on oma lauma joka koira eri häkissä ja isäntä ei saa koiraansa kuriin ennenku lyö halolla päähän. tokokentällä loistetaan tottis tottis tottis tottis, tottelee tottelee hienosti joo, hanhenmaksapallerot lentää ja koira vetää aa estettä perse suorana.
hämmästyttää eniten, miten nuo PEEEEKOOOO rotuisten koirat on aina vailla mitään järkeä ja käytöstä, haukkuvat pihatarhoissaan yötä päivää ja tappelevat..
"kyl se tottiskentällä tottelee ja osaa, mut ei se aina tuu kun huudan..on kato viettialueet nousseet taas"
sitte ette pärjää laisinkaan kun tulee se kunnon raivopäähuligani, sen hoitelette niin että se pitää sit lopettaaaa 2 veee,kun se vietit on niii pinnas,
eka sen munat leikataa, sit ne laitetaa takas, sit se pannaan häkkii ja sanotaan et meil eioo mitään ongelmii koirie kaa, mut tuo yks o nyt 5 vuot ollut tual häkis, ku site voi päästää sielt veke,
ku sen agrealueet nousee, pitää vetää lisää tottist, vaatii silt koiralt enemmän, sit se kato oppii.
no taitolaji se on saada sekaisin maaliman helpomman rotuiset tossukoirat, sit vaa listiä ne joiden kanssa menee pielee
Oikeasti? Hanki ammattiapua!
Oikeasti! Mitä säkin tiedät yhtään mistään yhtään mitään? Mun koirat elää kaikki sisällä ja yhtäkään ei pidetä häkissä ja kaikki sujuu hienosti. PK-rotuiset nyt tunnetusti ovat hyvin vaativia rotuja. Ei niitä olla jalostettu tottelemaan? Miten jalostat koiran tottelemaan? Oikeasti? Totteleminen ei ole geeneissä... Voit jalostaa viettejä ja käyttää jalostukseen vahvaviettisiä yksilöitä. Voit jalostaa hyvää hermorakennetta ja voit jalostaa viettikestävyyttä. Mutta esimerkiksi "istu"-käskyä et voi jalostaa. Totteleminen opetetaan koiralle, ei sitä jalosteta sille. Olisihan se nyt helkkari aika helppoa, kun voisin jo pentulaatikosta valita itselleni vaikka IPO 3 tulokseen jalostetun koiran. Sitten vaan kun ikä on sopiva, niin ei muuta kun paukuttaisin kolme koetta kuukauden välein ja johan olisi hienot diplomit seinillä taas kerran. Tajuan kyllä suhtautumisesi, jos tosiaan kuvittelet noiden tulosten olevan koiralla valmiina jo siellä geeneissä. Varmaan samalla logiikalla se jääkausikin päähäsi uppoaa...
Luottamus on todellakin vialla.
Jostain syystä, ilmisesti siksi, että sille on ärjytty, siihen on fyysisesti käyty päälle (olet laittanut kyljelleen ja nyppäissyt), se ei luota sinuun ruokailutilanteessa.
Ala totuttaminen. Kuten kaikkiin koirlelle epämiellyttäviin juttuihin koira pitää vain totuttaa sietämään. Koiralle paras keino totuttaa on se, että teet luopumisesta sille miellyttävämpää (toinen keino on todellakin rangaista ja laittaa koira vain alistumaan, siihen että siltä jotain viedään). Luopumisesta tulee miellyttävämpää kun jotain parempaa tulee tilalle. Eli lähde antamaan koiralle vaihtiksina jotain parempaa kun se luopuu aarteestaan. Eli vaihda nahkaluu mehevään ydinluuhun, vaihda lelu jäniksen käpälään... Jokapäiväisessä toiminnassa, ota koiran ruokakuppi kesken syönnin pois koiralta ja lisää siihen jotain ekstra hyvää herkkua ja anna takaisin. Vaikka koira alkuun murahtelee, jos ei käy kuitenkaan puremaan, niin reippaasti vain kuppi pois ja jotain parempaa tilalle. Ensialkuun sinun pitää vain saada koira luottamaan, että siltä ei missään tilanteessa viedä aarteita pois, vaan se että sinä puutut sen aateiden pitoon tarkoittaa koiralle vain jotain parempaa. Myöhemmin jos murina vielä jatkuu (parin viikon päivittäisen harjoittelun jälkeen) voit alkaa kieltämään murinasta. Kun koira on oppinut, että kun sinä puutut aarteen pitoon, se saa parempaa tilalle, niin jos se murisee sano topakka ei ja jos ei lopeta jähmety itse, äläkä vaihda sitten aarretta. Järjestelmällisesti siis ala totuttaa koira siihen, että se saa jotain parempaa, mutta jos se murisee, niin ei saa, silloin sinä et koske sen aarteisiin, siltä jää se parmepi saamatta. Ja tähän vaiheeseen älä todellakaan siirry ennenkuin koira tietää mitä se tarkoittaa, että sinä puutut.
Käytännössä, meillä ei koskaa ole ollut ongelmaa koirien luovuttamisessa, mutta ollaankin harjoiteltu silloin tällöin koko niiden ikä, meillä tämä tarkoittaa sitä,e ttä kun koirat syövät kupillaan perusruokansa, otan kupin pois kesken syönnin ja lisään kuppiin koirien nähden raakaa jauhelihaa ja annan takaisin.
Sinulla ei siis pidä koskaan olla mitään syytä vain otta koiralta jotain pois, antamatta jotain tilalle. Tällainen murina ongelma syntyy hyvin helposti, esimerkiksi lenkillä, kun koiralla on jokin myyrän raato suussa ja se tulee vain nykäistyä sieltä pois. Ihmiselle ihan mitätön juttu, mutta koiralle kauhea epäluottamuslause; tuo luulee voivansa viedä minulta noin vain aarteet suusta, mikä se luulee olevansa ja luuleeko se vievänsä nyt tämän luunkin, kun tulee lähelle... Ja koira ei enää luota ihmiseensä ruokiensa suhteen.
Ja tämä ei todellakaan tarkoita, että teillä olisi johtajuus ongelmaa tai muuta. Koira nyt ei vain luota sinuun tai teihin tässä asiassa. Kyllä se silti teihin voi luottaa mm. puolustusroolissanne. Sillä vietkö tai luuleeko koira sinun vievän siltä ruuat suusta, ei ole mitään tekemistä muiden rooliesi kanssa. Niin ja pidäthän huolen, että koira saa tarvitsemansa ravintoaineet varmasti ruuastaan, ettei sen yksinkertaisesti nälkiintyvyyttään suhtaudu ruokaansa intohimoisen mustasukkaisesti.
Olet toiminut VÄÄRIN, sillä koiran käytöksessä on koulutuksesi tulos.
Älä ota puruluita pois vaikka murisee. Se tietää että otat ne siltä pois, joten siksi se puolustaa ja kertoo "älä ota mun luita."
Lauman alimmalla sijalla olevalla on oikeus puolustaa ruokaa: kyse on henkiin jäämisestä! Ruoka on elin ehto. Mutta se että se murisee pöydällä olevalle ruualle on erittäin huolestuttavaa.
Jotta koira huomaa, ettet aio viedä siltä mitään pois niin anna sille herkku lelujen lähistöllä (siis ennen kuin ehtii murisemaan). Totuta se että voit käsitellä sen leluja. Syötä samalla herkkuja. Palkitse hyvästä käytöksestä. Niin koira oppii luottamaan ettet aio viedä siltä mitään. Joten lelujen koskeminen on kivaa, sillä siitä saa herkkuja -> ei syytä murisemaan.
Ruokakuppiin voit lisätä ruokaa koiran syödessä. Niin se oppii ettet vie siltä ruokaa pois. Joten on turha murista siitä. Jos koira ei anna agressivisia merkkejä, niin voihan sitä syöttää kädestä pitäen. Ei koira pure ruokkivaa kättä!
Ja tuohon ruokapöytä murinaan, niin älä päästä koiraa ruokapöydän äärelle. Sen ei tarvitse tulla katsomaan, kun te syötte. Sillä johtajathan syövät aina ensin. Ihmisten ruokailun jälkeen annatte koiralle sen oman ruuan. Tämä on tärkeää. Sillä johtajat syövät ensin. Ei sekoteta koiran päätä.
Lopeta koiran kaataminen. Se murisee todellakin jos joku tulee vierelle. Koira pelkää että se kumotaan taas ja tämä voi sattua (ja pelästyttää koiraa). Tuo on erittäinen epäoikeuden mukaista käytöstä ihmisiltä. Koiran mielestä olette arvaamattomia. Joten se ei päästä teitä lähelle tuolla menolla. Sama koskee kaikkea muutakin väkivaltaa (nypäytykset, jne).
Murinaa ei kannata kieltää. Murinalla koira ilmaisee omat tunteesa ja se kertoo tilanteen. Olisi paljon vaarallisempaa, jos koira ei murise. Inhottavan tilanteen tullen koira käy päälle varoittamatta ja vielä puraisee. Murina on ns. varoitus.
Ja vierailijoiden kanssa on syytä olla tarkkana. Tuon tekstin perusteella en päästäisi ketään vierasta koiran lähettyville ennen kuin ongelma on korjattu.
Hanki apua koirakouluttajilta. Mitä aikaisemmin teidän ongelmat saadaan hoidettua, niin sen helpompaa se on.
Lisäys: eihän koiralla ole kipuja? Mainitsit sen olevan saku. Rodulla on takapää niin heikko, että se voi aiheuttaa kipuja. Koira voi murista siitäkin.
Silittämistä ja koiran ohikävelyä voi myös kouluttaa. Koiralle annetaan herkkuja kehuja kun sen ohi kävellään (ennen kuin ehtii murisemaan). Joten sillä ei ole syytä murinaan. Mutta koiraa ei saa "säikäyttää" herkuilla.
Koiralta pitäisi saada sen luottamus ihmisiin. Tämä on tärkeää. Ei kieltämistä, ei kumoamista, vaan paljon herkkuja ja kivoja tilanteita ihmisten seurassa. Ihmiset ovat kivoja tyyppejä, niille ei kannata murista.
Huh, toivottavasti näistä on jotain hyötyä!
http://www.doglogic.com/possess.htm
jollei se englanti taivu, niin briiffaus ohjeista:
1. Ruoki koira alkuun vin kädestäsi. Älä käytä kuppia, vaan syötä kaikki minkä se syö omasta kädestäsi.
2. Kuppi otetaan käyttöön parin viikon päästä, mutta sinne laitetaan vaan vähän nappuloita kerrallaan. ole koko ajan koiran vieressä kun se syö ja lisää nappuloita kuppiin kun se tyhjenee. Pari viikkoa näin.
3. Anna koiralle puolet sen sapuskasta ja anna sen syödä. Ennen kun se lopettaa, niin tipauta sapuskan sekaan jotakin parempaa, kun nappulat, vaikka lihapullia? Ja sitten loput sen annoksesta.
4. Täysi kuppi lattialle ja koira istumaan. Koiralle annetaan lupa mennä kupille, ilman sitä se ei saa aloittaa syömistä. Koira kutsutaan välillä pois kupilta ja se palkitaan jollakin paremmalla siitä hyvästä, että se tuli.
Mielestäni nämä ohjeet yhdistettynä tuohon jo aikaisemmin kirjoittamaani neuvoon, että luut ja kaikki syödään vaan sinun kädestäsi kuullostavat järkevämmiltä kun yksikään jääkausi! Itse teet valintasi, että miten lähdet ongelmaa purkamaan, mutta muista säilyttää terve maalaisjärki...
Palvelusrotuiset koirat ovat yleensä dominoivia ja ottavat helposti laumassaan johtajan paikan, mikäli näkevät siihen olevan tilaisuus. Ne eivät sovi aloittelijan koiriksi. Palveluskoirista voi tulla hyvinkin epäluuloisia ulkomaailman tapahtumia kohtaan, jos niitä ei pennusta asti vieraisiin ihmisiin ja tilanteisiin totuteta. Alun perin monia palveluskoiria on käytetty omaisuutensa ja laumansa suojelemiseen, jonka takia niissä arvostettiin epäluuloisuutta vieraita kohtaan, ja nykyisin täytyisi huolehtia siitä, etteivät nämä esi-isien vaiston enää nousisi pintaan. Jo nuorena palveluskoirat valitsevat, kuka laumassaan kuuluu mihinkin. Olette tarjonneet koirallenne alfa-paikan laumastanne. Nyt teidän on yritettävä totuttaa koira vieraisiin ihmisiin, koiriin ja tilanteisiin, mutta olkaa koko ajan tarkkana. Jos koira on epäluuloinen vieraita kohtaan tai haastaa riitaa toisten koirien kanssa, joudutte ehkä koiran lopun elämänkaaren ajan pitämään tarkasti huolta siitä, ettei koira käyttäydy aggressiivisesti. Toivotaan nyt, ettei koran motivoiminen lempeämmäksi ole vielä myöhäistä, sillä tuossa iässä koira alkaa tallennella mieleensä kaiken laisia mielipiteitä.
T: Sussex spaniel
Mielestäni en missään vaiheessa ole sanonut että koira olisi vihainen tms. Sitä on pennusta asti kuljetettu kaikkialla ja se on tottunut kaikenlaiseen mahdolliseen. Koira ei siis ole remmirähjääjä, ei ole agressiivinen toisille koirille eikä ihmisille eikä ole muutenkaan vihainen. Se on kiltti, leikkisä ja nauttii suunnattomasti omistajiensa kanssa puuhailusta. Ainut ongelma on tämä ruoasta muriseminen. Se mitä olen tässä pohtinut on, että jothuuko tuo ruoka murina luottamuspulasta vai johtajuudesta? Itse alan tulla siihen tulokseen, että koira olisi menettänyt luottamuksensa meihin siinä suhteessa, että se pelkää menettävänsä ruokansa.
Ja kuten aiemmin sanoin koira ei ole ensimmäiseni ja palveluskoira tuli hankittua nimenomaan sen takia, että pk-lajit ovat tähtäimessä.
Olet oikeassa. Koirasi kärsii luottamuspulasta. Johtajuuteen en ihan suoraan uskoisi.
Kirjoitin sinulle jo aikaisemmin ja et ole tainut lukea viestejä:( Niissä kerroin jo että koirasi ei taida luotaa sinuun. Se taitaa pelätä, että otat siltä ruuan pois (joten siksi se puolustaa ruokaa, ruokahan on elinehto, ja jokaisen laumanjäsenellä on oikeus puolustaa ruokaa).
Lisäksi koira saattaa pelätä kumoamista ja muuta ihmisen omituisia käytöksiä. Koira on aivan sekaisin ihmisen käytöksestä ja siten murisemalla se suojelee itseään inhottavilta tilanteilta. Eihän koirat kumoa toinen toisiaan. Miten sitten koira ymmärtäisi kumoamisen ihmisen toimesta. Eri asia on jos koira itse alistuu vapaaehtoisesti.
Joten koira ei pysty luottamaan sinuun. Mutta harjoitteilla onnistut saamaan koiran luottamuksen takaisin. Laumanjohtajuus perustuu luottamukseen.
Jos haluat lisää tietoa yleensäkin koirien käytöksestä niin suosittelen Tuire Kaimion "Koirien käyttäytyminen" -kirjaa.
Toki olen viestisi lukenut. Kiitos vinkeistä! Totesin vain itsekin ääneen tuon saman homman, että kyse on luottamuksesta eikä johtajuudesta eli tähän ei siis mitkään jääkaudet auta vaan luottamuksen saaminen takaisin pikku hiljaa.
Hienoa, kiva;) Olen kanssasi täysin samaa mieltä. Piristit mieltäni:) !!! Minä taisin hieman ymmärtää väärin - heh, hupsista..
Saanen toivottaa sinulle ja koirallesi antoisia koulutushetkiä.
Älä vaan kuuntele tässä ketjussa esiintulleita vinkkejä jääkausista ja muista yhtä hoopoista keinoista ottaa koiraltasi se viimeinenkin elämänilo pois! Laitoin tuossa sinulle englanninkielistä matskua ja pikkupätkän suomensinkin. Ihan samoilla linjoilla olen tuon "possession aggression"-termin googlettamisen jälkeen. Laumassa myös alempiarvoiset voivat suojella omaisuuttaan ja jotkut tekevät sitä tarkemmin kun toiset. Kokeile tuota vinkkiä, että koira saa kaiken vaan sinulta kädestä ruuasta lähtien. Jollei halua niin syödä, niin kyllä routa porsaan kotiin ajaa. Ei se sapuskan eteen nälkään kuole, joten jollei alkuun suju, niin ei se koira pariin paastopäivään kuole. Kyllä se sitten alkaa syömään, kun on tarpeeksi nälkä.
moi olen 14v tyttö ja tiedän yhtä sun toista koirista minulla on pikkukoira ja se murisee minun veljelleni se on 7v ja luulen että koiranne pitää itseään pomona.
Wertti murisee veljelleni jos se nukkuu , syö tai puree luuta yleensä veljeni otta sen syliin tai jotain muuta joten annatteko sen syödä tai leikkiä rauhassa. Wertti kunnioittaa minua mutta ei veljeäni en osaa sanoa mitäänkoulutus keinoa tuohon ja ei kannata jännittää että muriseeko se vieraille werttikin murisi mutta sitä piti vain kouluttaa ja saattaa johtua siitäkin että koira on vielä niin nuori.
kirjotellaan
[email protected]