Kaverihaku

Vähän aikaa sitten luulin voittaneeni masennuksen. Nyt on viime päivinä kuitenkin masentuneisuus ja ahdistus palannut arkeen. En kuitenkaan suostu antaa sen musertaa itseäni. Raahaudun harvojen kaverieni seuraan vaikka väkisin.

Nyt olis kuitenkin mukavaa löytää uusia kontakteja, jotka kamppailee/ovat kamppailleet samojen ongelmien kanssa. Olen kiltti, helposti pidettävä ja huumorintajuinen persoona. Tähän on vaikea säveltää syvällisempää luonteenkuvausta, se kenties vaatii hieman pitempiaikaista altistumista mun seuralle >:).

Jos asut myös PK-seudulla, olis mahtavaa jos voitas joskus nähdä vaikka kahvittelun tms. merkeissä. Jos taas asut kauempana, mesetutut ja virtuaaliystävätkin on lämpimästi tervetulleita! Kaikki kontaktit ovat tervetulleita ikään, syntyperään, sukupuoleen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai kengänkokoon (mulla verrattaen pieni!) katsomatta.

Messengeriin voi tulla juttelemaan ilman sen kummempaa varotusta kun lisäilet mut osoitteella m_seppala{at-merkki}hotmail{piste}com. Sähköpostiakin saa toki lähetellä jos se on luontevampaa.

Olen 20-vuotias mies, opiskelija Metropolian Ammattikorkeasta. Jotenkin mun runosuoneni nyt tyrehty tähän, joten painan lähetä-nappia ja jään odottelemaan yhteydenottoja. Parempaa syksyä/talvea kaikille!
1351
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

Huomenta! Olen havainnut, kun itsekkin olen masentuvaa tyyppiä ja sairastinkin sen tossa 2004-2006 aikana ja söin siihen myös lääkettä.
Mulla on ollut hyvin nuorenakin jo sitä, mutta nyt viimeaikoina olen kunnolla selvittänyt, mistä se johtuu tai mikä sen aiheuttaa. Mulla on ollut sellainen isä,joka on mitätöinyt ja torjunut minut ihan lapsesta asti e.kyvytön olla hellä ja ottaa syliin. Aina jos halusin tulla hänen kuokseen, niin hän karjaisi, tai muuten vain oli vihainen. Tämä aiheutti sen, että kun tuli torjutuksi monesti, luovuin tarpeesta ja ahdistuin, koska koin olevani ei toivottu isäni kohdalla. Ahdistukseni takana oli Itseni kieltäminen. Tästä seurasi se että en arvostanut itseänija pidin omia tarpeitani huonona. Olin epäsiisti,siis huoneeni oli hujan hajan,alisuoritin koulussa,(ei ollut kiinnostusta lukea, ikää kun tuli lisää, niin biletin,kohelsin poikien kanssa jotka kohtelivat minua huonosti,Tuntuu näi jälkikäteen, että otsassa luki " MINUUN KAIKKI PASKA". Menin naimisiin kapiaisen kanssa, joka pomotti ja harrasti henkistä väkivaltaa, tuli lapset jotka hän vei,avioerossa, masennuin tuli konkurssi meni kaikki lopullinen sairaus puhkesi,jonka jo kerroin alussa. KAIKKI VAIN SIITÄ ETTÄ OLIN JO LAPSENA OPPINUT ETTÄ LUOVUN TARPEISTANI JA OLEN IHAN HUONO, ENKÄ KELPAA.SE helpotti, kun tajusin mikä aiheuttaa mun huonommuden tunteen ja aiheuttaa alakuloisuutta ja masennusta OMAN ITSENI MITÄTÖINTI JA KIELTÄMINEN. Me ollaan kaikki samanarvoisia ja meillä kaikilla saa olla tarpeita joita voi antaa ja suoda itselleen. Sinulla on vielä hyvä, kun olet noin nuori sillä jos nyt kaivat kipeät asiat esille ja katsot , miksi olet niin alakuloinen saat vielä hyvän elämän ja aurinko paistaa. Minunkin masennus uhkaa tulla päälle. Oli tossa taas sellainen ihmis suhde, jonka johdosta laukesi ahdistus, mutta katsoin , mikä sen aiheutti ja löysin tämän, mistä kerroin. Kyllä on paljon parempi olo ja omanarvon tunto on jo paljon korkeammalla.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


m.88 kirjoitti:

Vähän aikaa sitten luulin voittaneeni masennuksen. Nyt on viime päivinä kuitenkin masentuneisuus ja ahdistus palannut arkeen. En kuitenkaan suostu antaa sen musertaa itseäni. Raahaudun harvojen kaverieni seuraan vaikka väkisin.

Nyt olis kuitenkin mukavaa löytää uusia kontakteja, jotka kamppailee/ovat kamppailleet samojen ongelmien kanssa. Olen kiltti, helposti pidettävä ja huumorintajuinen persoona. Tähän on vaikea säveltää syvällisempää luonteenkuvausta, se kenties vaatii hieman pitempiaikaista altistumista mun seuralle >:).

Jos asut myös PK-seudulla, olis mahtavaa jos voitas joskus nähdä vaikka kahvittelun tms. merkeissä. Jos taas asut kauempana, mesetutut ja virtuaaliystävätkin on lämpimästi tervetulleita! Kaikki kontaktit ovat tervetulleita ikään, syntyperään, sukupuoleen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai kengänkokoon (mulla verrattaen pieni!) katsomatta.

Messengeriin voi tulla juttelemaan ilman sen kummempaa varotusta kun lisäilet mut osoitteella m_seppala{at-merkki}hotmail{piste}com. Sähköpostiakin saa toki lähetellä jos se on luontevampaa.

Olen 20-vuotias mies, opiskelija Metropolian Ammattikorkeasta. Jotenkin mun runosuoneni nyt tyrehty tähän, joten painan lähetä-nappia ja jään odottelemaan yhteydenottoja. Parempaa syksyä/talvea kaikille!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu