Kahdeksas viikko alkoi, ja olen ollut vallan tyytyväinen tasaiseen mielialaani raskauden aikana.
Nooooh eilen sitten ruokaa laittaessa meni hermo aivan täysin, otti päähän tehdä ruokaa jota ei oikein edes tehnyt mieli (olin miehelle kuitenkin luvannut kokata), kiroilin ja paiskoin astioita ja loppujen lopuksi kieltäydyin syömästä tekemääni ruokaa. Söin sen sijaan vanhaa kaurapuuroa.
Eh, tosi fiksua. Laitan kohtauksen raskaudenakaisien mielialanvaihteluiden piikkiin. Tänään on onneksi parempi päivä! :)
Nooooh eilen sitten ruokaa laittaessa meni hermo aivan täysin, otti päähän tehdä ruokaa jota ei oikein edes tehnyt mieli (olin miehelle kuitenkin luvannut kokata), kiroilin ja paiskoin astioita ja loppujen lopuksi kieltäydyin syömästä tekemääni ruokaa. Söin sen sijaan vanhaa kaurapuuroa.
Eh, tosi fiksua. Laitan kohtauksen raskaudenakaisien mielialanvaihteluiden piikkiin. Tänään on onneksi parempi päivä! :)
Vastaukset 7
Vanhimmat
Siitä se alkaa...! Tuo on vasta alkua =)
RV30 täällä..
.. Ei siis pidä vähekysä miestenkään "raskaudenaikaisia kärsimyksiä".. xD
mulla rv 33 5 ja tuota ollut koko raskauden ajan XD
kyl on saanut mies henkistä kärsimystä, ihme kun jaksaa vielä olla mun kanssa XD
Minulla kans rv 8 menossa ja huomaan varsinkin väsyneenä, että pinna palaa aiempaa herkemmin ja saatan itkeä ja kiukutella kuin pikkutenava..enkä todellakaan ole käytöksestäni ylpeä. Itselläni on päivittäinen työmatka 180 kilometriä, eli työpäivä venyy ajomatkoineen yli 11 tuntiin. Yleensä, kun tulen töistä, on mies ehtinyt jo tehdä ruuan valmiiksi(hän tulee pari tuntia aiemmin kotiin, haettuaan 5- ja 6-vuotiaat poikamme päiväkodista)mutta eilen hän ei ollut jaksanut ruveta kokkaamaan ja sanoi, että syödään edellisen päivän ruuanjämät. No sitä edellisen päivän ruokaa oli niin vähän, että siitä riitti vain lapsille. Mies ei ollut asiasta moksiskaan, teki vain itselleen voileipää. Minä puolestani aloin nälkäisenä ja kiukkuisena kolistella patoja ja pannuja ja rauhoituin vasta, kun olin lopulta tehnyt ruuan ja saanut syötyä. Eli tunteet on erittäin pinnassa täälläkin. Onneksi nuo pahimmat "kilaukset" iskee vain tosi väsyneenä, kuten eilen. Tänään tuntuu päivä paremmalta, vaikka töihin on lähdetty ajamaan jo ennen aamukuutta, eikä kotona olla varmasti paljon ennen iltakuutta. Onneksi on sentään viikonloppu!
Onnellista odotusta sinulle!
on 11 tuntii..ja kotiuduttuas et saa ruokaa,vaan ne menee muihin suihin,ja toinen tekee ittelleen leipii..kröhöm..ei tarttee olla raskaana et kilahtaa??!!!! järkkyä ,ajattelee tosi paljon työstä palaavaa äippää. kyllä minä aivan samas tilanteessa annoin miehen kuulla kunniasa.ei montaa kertaa jättän tekemättä. sanoin et mielummin ilmottaa jo päivällä,et meen vaikka jonnee syömään ennen koytiutumista kun se et koton oottaa ei oo-ta.. ei alus ymmärtäny mutta nyt aina ruoka valmiina.oppinu on :)
No, onneksi meilä on pätevä syy johon voidaan vedota kiukutteluinemme! x)
Olen kyllä samaa mieltä sinulle aiemmin vastanneen kanssa, moni vetäisi herneen nenään vastaavassa tilanteessa väsyneenä vaikkei raskaana olisikaan. Kiva että palvelu sinulle kuitenkin useimmiten pelaa!
Leppoisia odotuspäiviä sinnekin! :)
HAHAHA!! siitä se lähtee! xD
itselläni ei muuten ole tullut vastaavaa esille muuta kuin kaksoissisareni vieraillessa luonani ja sitten ihan "ärsyttääkseen" tai vähän härnätäkseen tökkii kylkeen tai sotkee hiukset. Joka kerta palaa hermot nanosekunnissa. Tulee huudettua ja päästeltyä ärräpäitä ja kirottua että "jos et ****** nyt ***** ******** lopeta nii rikon ****** sun ****** rillit!"