Hei mulla on vanhan maalaistalon ullakolla 2000-litran kuumavesivaraaja, jota lämmitän öljyllä.
Vesisäiliö on etelänpuoleisen lappeen alla.
Nyt kiinnostaisi laittaa katon pellittämisen yhteydessä aurinkopaneeli lämmittämään tuo vesi.
Kysyttävää siis olisi.
1.Paljonka maksaa panelit ym. tarvikkeet (noin?)
2.Saako nykyisin jo jotain valtion avustuksia?
3.Onko suurempia avustuksia odotettavissa lähivuosina?
4.Mitä kannattaisi ottaa huomioon valitessa panelia tms.?
5.Lämmittääkö paneeli veden suoraan, vai sähkön avulla?
6.Voiko keittää yli, hellepäivänä? (löytynee varmaan kaikilta valmistajilta termostaatti, tyhmä kysymys, mutta olkoon.)
7.Onko tulossa jotain uuden polven paneleita, joita kannattaisi jäädä odottamaan (hinta, teho tms.?)
8.Montako päivää vuodessa aurinko riittää lämmittämään veden? (riippuu tietysti panelin tehosta, mutta noin?)
Vesisäiliö on etelänpuoleisen lappeen alla.
Nyt kiinnostaisi laittaa katon pellittämisen yhteydessä aurinkopaneeli lämmittämään tuo vesi.
Kysyttävää siis olisi.
1.Paljonka maksaa panelit ym. tarvikkeet (noin?)
2.Saako nykyisin jo jotain valtion avustuksia?
3.Onko suurempia avustuksia odotettavissa lähivuosina?
4.Mitä kannattaisi ottaa huomioon valitessa panelia tms.?
5.Lämmittääkö paneeli veden suoraan, vai sähkön avulla?
6.Voiko keittää yli, hellepäivänä? (löytynee varmaan kaikilta valmistajilta termostaatti, tyhmä kysymys, mutta olkoon.)
7.Onko tulossa jotain uuden polven paneleita, joita kannattaisi jäädä odottamaan (hinta, teho tms.?)
8.Montako päivää vuodessa aurinko riittää lämmittämään veden? (riippuu tietysti panelin tehosta, mutta noin?)
Vastaukset 17
Vanhimmat
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=4340.0
(-;
Ei kannata sähköksi välillä muuttaa. Aurinkosähköpanelilla veden lämmitys on n.19 kertaa kalliimpaa kuin tyhjiöputkiaurinkokeräimellä.
www.aurinkokauppa.fi :stä esim huipputeholtaan 2500 Watin keräin 920e
vastaavasti sähköpaneli 130 wattii www.solarshop.fi:stä 950 e
sen paneelin, niin tee sille semmonen jalusta että pystyt kääntämään auringon mukaan. Minulla oli mökillä kiinteästi asennetu saunan kattoon. Arvaas harmittiko kun pilvet peitti aamupäivän ja iltapäivällä panelit olivat 0 kulmassa. Hommasin perävaunun kuulakehän ja pystyn kääntämään panelit auringon kulun mukaan. Teho lisääntyi 300%.
Kyllä sitten oli sijoituksessakin vikaa, jos noin paljon parani
"4.Mitä kannattaisi ottaa huomioon valitessa panelia tms.?"
Mitoitus kuuman käyttöveden tarpeen mukaan.
"5.Lämmittääkö paneeli veden suoraan, vai sähkön avulla?"
Suoraan tietysti. Sähköksi muuttamalla hyötysuhde on paljon huonompi ja saman tehon saamiseen tarvitaan paljon enemmän rompetta.
"6.Voiko keittää yli, hellepäivänä? (löytynee varmaan kaikilta valmistajilta termostaatti, tyhmä kysymys, mutta olkoon.)"
Mitä se termostaatti ohjaisi? Sammuttaisi auringon? Ei vaan kiehuminen ei haittaa, koska se tapahtuu ensimmäisenä paneelissa ja veden muuttuminen höyryksi pysäyttää veden kierron.
"7.Onko tulossa jotain uuden polven paneleita, joita kannattaisi jäädä odottamaan (hinta, teho tms.?)"
Mitään uutta ja mullistavaa ei ole tulossa, mutta ilmoissa on kyllä reippaasti viherpiperryshypetystä. Kun laitteet arkipäiväistyy ja tulee lisää kilpailua, niin eiköhän katteista sula osa pois. Ei ehkä kannata silti jäädä sitä odottelemaan.
"8.Montako päivää vuodessa aurinko riittää lämmittämään veden? (riippuu tietysti panelin tehosta, mutta noin?)"
Riippuu tietysti mitoituksesta. Laittamalla äärettömän määrän panelipinta-alaa ja äärettömän suuren varaajan, niin se riittää tietysti 365 päivää vuodessa, mutta on samalla myös äärettömän kallis.
Lähtökohdaksi kannattaa ottaa se että paneleilla saa käyttöveden kolmelta kesäkuukaudelta. Puhutaan siis kWh tunneissa noin tuhannesta ja rahassa noin satasesta. Eli aika pitkään saa järjestelmä kestää että tienaa edes hintansa.
Jos keräinten teho ylittää veden käyttötarpeen, niin silloin se on hukkatehoa. keräinpinta-alan tuplaaminen ei tuplaa silloin vuosikertymää, eli kustannustehokkuus kärsii.
Lainaus
************
"5.Lämmittääkö paneeli veden suoraan, vai sähkön avulla?"
Suoraan tietysti. Sähköksi muuttamalla hyötysuhde on paljon huonompi ja saman tehon saamiseen tarvitaan paljon enemmän rompetta
*************
Väärin vastattu!
Aurinkopaneeli lämmittää siis SÄHKÖN avulla, koska se tekee SÄHKÖÄ.
Aurinkokeräin on eri asia, siinä kiertää liuos joka lämmittää vaarajassa olevan veden yleisimmin kierukan avulla.
Ei maallikon tarvi osata termejä oikein.
Vesi lämmitetään muute auringon, eikä kierukan avulla.
Luuletko että aurinko paistaa varaajaa? muahahahaa
Aurinkoenergia siirretään välittäjäaineen ja varaajassa olevan kierukan avulla veteen.
Torsti!
Kiitoksia kaikille, tiedän taas hieman enemän.
En muuten pahastuisi ollenkaan, jos joku vielä kertoisi mielipiteensä, ja jopa perustelisikin, tähän mieltäni askarruttavaan kysymykseen?
Kun katto (lape) on etelään, eikä auringon valon paistetta estä muut kuin pilvet (ei puita) ja suoraan lappeen alla on 2000-litran kuumavesivaraaja säiliö, niin millainen paketti siihen kannattaa asentaa, vai kannattaako ostaa ennemmin akalle minkkiturkki lämmikkeeksi?
On tullu tehtyä rakennushommia itsekin, ja kavereista löytyy, niin sähkö-, kuin ilmalämpöpumpunkin asentajaa, joten täyttä asennuspalvelua, en tarvinne.
Parina kesäkuukautena suihkuveden lämmitys ei kiinnosta, vaan mieli tekisi lämmittää taloa ainakin Maaliskuusta Lokakuuhun?
Vastataan. Lokakuun kokonaissätyilymäärä neliölle on n. 40 kWh. Tästä parhaat järjestelmät voivat hyödyntää käytännössä n. 10 15 kWh (sanoin käytännössä, enkä puhu mitään teoreettisista kaskelmista, joissa teho mitataan lämmittämällä kaivokylmää vettä pari astetta).
Päivässä saat siis neliöltä kokeintaan 0,5 kWh. Jos tiedät talosi lämmitystarpeen ja käyttöveden kulutuksen, on lasku helppo. Muista, että tuon kokoinen varaaja itsessään hukkaa jo lähes 2 kWh päivässä ympäristöönsä.
Taloahan ei juuri tarvi lämmittää maaliskuun ja lokakuun välisenä aikana. Unohda koko juttu ja osta se minkkiturkki.
Kesäkuukausien käyttövesi on se mistä lähdetään.
Tehdään yksinkertainen arvio kustannuksista suhteessa tuottoon.
Jos ajatellaan niin että kesäkuukausien mitoitus on 100%, eli kun ei tarvi lämmittää, niin se perustuu lämpimän käyttöveden tarpeeseen.
Talvikuukausien tuotto on nolla.
Kevään ja syksyn tuotto on 50%. Eli jos saat kesällä 100% lämpimästä käyttövedestä (esim. 1000kWh), niin keväällä ja syksyllä saat 50% (500kWh+500kWh), eli mitään ei todellakaan riitä lämmitykseen. (yhteensä 2000kWh)
Jos nostat keräintehoa niin että lämpö riittää myös keväällä ja syksyllä edes käyttöveden lämmitykseen (1000kWh+1000kWh) niin tarvitset kaksinkertaisen määrän keräinpinta-alaa, jolla saat vuosituottoa nostettua kolmasosan (yht. 3000kWh), kesällä tehoa menee hukkaan, kun sille ei ole käyttöä. Hinta kaksikertaistui -> tuotto nousi kolmanneksen.
Jos haluat että keväällä ja syksyllä jää lämmitykseen saman verran kuin käyttöveden lämmityseen (tuotto keväällä 2000kWh + syksyllä 2000kWh ja kesällä edelleen 1000kWh = yhteensä 5000kWh), niin joudut taas tuplaamaan keräinpinta-alan. Hinta nousi alkuperäisestä jo 4-kertaiseksi vaikka tuotto nousi vain 2,5 kertaiseksi.
Aurinkolämmön takaisinmaksuajat ovat järjettömän pitkiä jo silloinkin kun mitoituksena käytetään pelkkää kesän käyttövettä, ylimitoittamalla ne eivät hauku hintaansa ikinä.
http://www.kolumbus.fi/solpros/reports/SolarGuide.PDF
Sivulla 17 on esimerkki lämmitystarpeesta ja 10 neliön keräinten tuotosta. Kyseisessä tapauksessa keräin riittää kesä-elokuun lämmitystarpeisiin.
Jos haluttaisiin kattaa myös toukokuun tarpeet, pitäisi keräinpinta-ala tuplata, jos haluttaisiin kattaa myös syyskuu, se pitäisi triplata, jos halutaan kattaa huhtikuu, niin keräinpinta-ala pitäisi kuusinkertaistaa. Maaliskuun tarpeiden riittävyyteen ei enää riitä katon pinta-alakaan, vaan keräimiä pitää laittaa jo muuallekin kuin katon lappeelle.
Aiheeseen hieman perehtymällä tajuaa nopeasti että kyse on todellakin vain käyttöveden lämmityksestä, eli noin 1000kWh, eli noin 100€ vuodessa.
Jotkut ovat tehneet kerääjiä itse. Helpoin malli on mustaksimaalatut vesipatterit lasilevyn alla. Parempi vaihtoehto on tehdä alumiinipellistä ja kupariputkesta keräin. Netistä löytyy rakennusohjeita näille, jos kiinnostaa.
Pointtina on, että jos saat riittävän halvalla keräimet, voi niitä tehdä sitten riittävän monta neliötä, jolloin saat pidennettyä lämmityskautta.
Onpas täällä kyynistä porukkaa. Toisaalta sen kyllä ymmärtää viime kesän ja syksyn jälkeen. Totuus kuitenkin on, että ölylämmityksen mollaajat löytyy sähkölämmittäjistä ja päinvastoin. Parhaita asiantuntijoita pellettikeskustelijoissa ovat ne, jotka eivät ole poltinta nähneetkään jne......
Kysyjän tapauksessa, kun keräin liitetään vanhaan varaajaa ja öljykattilaan, ongelmaksi muodostuu oikea kytkentä. Esim Lämmöllä lehden sivuilla esitetään tässä tapauksessa kytkentää, joka on täysin -sanonko mistä. Siinä kytkennässä väitetään, että järjestelmä on kytketty myös lämmitykseen. Kyllähän se on, mutta siitä ei sillä kytkennällä ole mitään hyötyä. Ohjeen voi ymmärtää, kun tietää, että kyseinen lehti on öljyalan palvelukeskuksen mainoslehti -pyrkimyksenä siis myydä oljyä mahdollisimman paljon. Samaa sarjaa on kattilayritys, joka myy "suomalaista osaamista".
Oikealla kytkennällä voidaan keräimestä saada n. 350 kWh/m2/vuosi. Tämä on maksimi keräintyypistä riippumatta. Joillakin keräimillä ei päästä edes tähän, vaikka huipputeho olisikin lähes 800 kW/m2. Pienenä vertauksena vaikkapa trimmattu auto, jossa huipputeholtaan 500 kW mootori. Matka taittuu sillä Helsingistä Rovaniemelle aika vikkelään. Kuitenkin, jos kärryä kuormitetaan vaikkapa 10 m3 sorakuormalla perävaunussa, niin taitaa matka kestää aika kauan. Kuorma-auto, jossa 250 kW mootori, sitävastoin heittää matkan yhtä nopeasti kuin tyhjänäkin. Lisäplussana tulee k- autolle kestävyys aikain saatossa.
on hyötysuhteen kannalta hyvinkin tuon 300% luokkaa.Tuli n 5 vuotta omatekemällä keräimellä kesäajan käyttövesi lämmitettyä.Pilvettömänä päivänä aurinko paistaa aamusta iltaan mutta keräin tuottaa kunnolla vain n 4 tunnin ajan kun aurinko paistaa kohtisuoraan keräimeen.
Automatiikan voi tehdä kahdesta termostaatista,toisen anturi mittaamaan keräimen lämpötilaa ,mulla oli käynnistysarvona +70 astetta ja toinen sarjaan kytkettynä keräimen viereen tunnistamaan aurigonpaiste.Asetusarvo samaiset +70 astetta.Noi ohjasi magneettiventtiiliä ja kiertopumppua.Ei sen keräimen eristyksien kanssa niin nuukaa ole,silloin kun aurinko paistaa katolle niin ympäristolämpötilat nousee samalla eikä ihmeempiä lämpöhäviöitä tullut.Tuulelta toki kannattaa suojata,se jäähdyttää.Mulla oli 12m2 mustia levypattereita katonlappeella tuulensuojalevyn päällä ja pattereiden päällä purkutyömaalta kiitoksella saadut ikkunapokat laseineen.1500 litran varaajan lämpö pysyi hyvin keskimäärin +65 asteessa.Putkituksessa mikä altistuu suoralle aurigon valolle ei kannata kayttää muovi(wirsbo)putkea kun se haurastuu muutamassa vuodessa
Sinulla varmasti 300 pitääkin paikkansa, sillä tuo lasi on sellainen, että sen trasmittanssi vähärautaiseen verrattuna voi olla pahimmillan alle puolet. Keräinpintana sinulla on musta maali, jonka emittanssi on lähes sata, kun se selektiivipinnoilla on n.10