Kokeet ovat leppoisia ja parhaimmillaan kun ne ovat haastavia. Kokeissa on mukava olla jos tietää asiansa ja osaa täydellisesti koealueen. Mutta...
Mikä kumma se on kun jätettyään koepaperin tyytyväisenä, poistuu koetilaisuudesta ja sulkee oven takanansa, niin huomaa vasta sitten tekemänsä typerät virheet.
Jumalaton huolimattomuus kai tekee meistä ihmisiä, mutta on se turhauttavaa menettää muutama (turhanpäiväinen ehkä pitkässä juoksussa) piste vain sen takia että ei osaa esim. peruskoulupohjaista elon laskuoppia vaan menee vääntämään jakolaskun kertolaskuksi ja päinvastoin.
Ei maailmani kaadu siihen että teen virheitä, maailmani kaatuu siihen kun alan miettimään miten voin tehdä niin typeriä virheitä. No joo. Ei se maaima siihenkään kaadu. Tärkeintä opiskelussa eivät ole numerot, tärkeintä on se että oppii ja tietää. Eikä selitä.
Tai siis (selitän)... Arvosanat heijastavat opintomenestystä... joten arvosanat ovat tärkeitä... Mutta tapa jolla arvosanat saadaan on vielä tärkeämpää. Jos arvosana on saatu ulkomuisti-pänttäämisellä - arvosana on aika turhanpäiväinen. Jos arvosana on saatu sillä että tietää asian, on perehtynyt ja tosiaankin TIETÄÄ mitä on tekemässä - arvosana on jees.
Aika skeidaa. Lunta sataa ja pakkasta. Mut Matti Nykäsen sanoin:"Elämä on laiffii" =)
Mikä kumma se on kun jätettyään koepaperin tyytyväisenä, poistuu koetilaisuudesta ja sulkee oven takanansa, niin huomaa vasta sitten tekemänsä typerät virheet.
Jumalaton huolimattomuus kai tekee meistä ihmisiä, mutta on se turhauttavaa menettää muutama (turhanpäiväinen ehkä pitkässä juoksussa) piste vain sen takia että ei osaa esim. peruskoulupohjaista elon laskuoppia vaan menee vääntämään jakolaskun kertolaskuksi ja päinvastoin.
Ei maailmani kaadu siihen että teen virheitä, maailmani kaatuu siihen kun alan miettimään miten voin tehdä niin typeriä virheitä. No joo. Ei se maaima siihenkään kaadu. Tärkeintä opiskelussa eivät ole numerot, tärkeintä on se että oppii ja tietää. Eikä selitä.
Tai siis (selitän)... Arvosanat heijastavat opintomenestystä... joten arvosanat ovat tärkeitä... Mutta tapa jolla arvosanat saadaan on vielä tärkeämpää. Jos arvosana on saatu ulkomuisti-pänttäämisellä - arvosana on aika turhanpäiväinen. Jos arvosana on saatu sillä että tietää asian, on perehtynyt ja tosiaankin TIETÄÄ mitä on tekemässä - arvosana on jees.
Aika skeidaa. Lunta sataa ja pakkasta. Mut Matti Nykäsen sanoin:"Elämä on laiffii" =)
Vastaukset 2
Vanhimmat
Joo-o, noin se vaan monesti menee. Ja ihan sama juttu esim. gradukäsikirjoituksen kanssa - vaikka sitä lukisi kotona kuinka monta kertaa alusta loppuun ja lopusta alkuun, hölmöt tekosensa tajuaa vasta siinä vaiheessa kun teksti on jo ohjaajalla. Kai se on joku tietty rentoutuminen tai etäisyyden saaminen mikä siinä tapahtuu. Koetilanteessa ei ehkä ole aikaa sitä etäisyyttä ottaa, mulla ainakin alkaa keskittyminen herpaantua jo siinä vaiheessa kun viimeistä esseetä kirjottelen (ellei jo aiemmin), mutta ainahan sitä voisi yrittää miettiä jotain ihan muuta siinä vaiheessa kun vastaukset on tehty. Sitten palaisi niiden pariin vielä kertaalleen "uusin aivoin"...
No joo, mutta kuten sanottu, tentit on vaan tenttejä ja loppupeleissä aika pieni osa elämää. Kai.
Ja kaikista paras... kaksiosainen helppo tehtävä, jonka toiseen osaan jätin tyystin vastaamatta... ankkalinna...
Nyt sentään huomasin vasta kun tulin kotio takas...
Siinä meni taas kolmestakymmenestä pojosta kolme ihan sen takia että on olemassa Oven sulkemis-syndrooma....ärkele =)