Kärsin järkyttävästä kiputilasta klitoriksessa. Polttavaa, pistävää, sykkivää...kuin sitä koko ajan tuikattaisiin puukolla. Missään muualla ei kipua ole. Tätä on kestänyt jo jonkin aikaa, ja oloni on aivan kamala, en pysty keskittymään enää kunnolla mihinkään.
Taustaa:
Sain erään sairaalareissun yhteydessä virtsanäytteen perusteella diagnoosin oireettomaan virtsatietulehdukseen , johon sitten söin kiltisti antibioottikuurin, vaikkei oireita tosiaankaan ollut.
Kuurin jälkeen tunsin yllättäen itsekin oireita alapäässä, ja tk:ssa annettu virtsanäyte oli epäpuhdas, joten sain toisen antibiootin ilman sen suurempia tutkimuksia.
Sitten jouduin leikkaukseen (sappirakko kivet), jonka jälkimainigeissa huomasin 'virtsaoireiden' yhä jatkuvan. Virtsanäytteet oli puhtaita, joten mitään ei tehty.
Kipu vain silti jatkui, ja lopulta menin päivystykseen, jossa lääkäri tutki paikat nopeasti ja vaikka mikään ei näyttänyt olevan pielessä, määräsi hän ikään kuin kaiken varalta flagyl comp -emätinpuikkoja, joissa siis on antibiootti hiivalääke. Olen ko. antibiootille allerginen, mutta vaikka asiasta heti mainitsin, lääkäri epäili ettei se paikallisesti otettuna aiheuttaisi allergisia oireita samalla tapaa kuin suun kautta otettuna(!). Uskoin tyhmyyksissäni lääkäriä, ja allergiahan siitä iski. Raajat ja kieli turposivat, olo oli sietämätön, ja alapää vain vieläkin kipeämpi.
Sitten taas päivystykseen, ja sillä kertaa mukaan lähti Diflucan-tabletti.
Mistään näistä lääkkeistä ei ole ollut apua kipuuni, ja vaikka kaiken maailman testit papasta klamydiaan on otettu, ei missään ole mitään vialla. Osa tuloksista ei ole vielä tullut, ja tässä pitäisi jotenkin kivuissaan pystyä niitä odottamaan. Veikkaan kuitenkin, ettei lopuissakaan tuloksissa mitään näy.
Menin itku kurkussa taas terveyskeskukseen, josta ei edes aikaa meinattu enää antaa ("ei sinua voi lääkitä ennen kuin testitulokset ovat tulleet"), mutta kun itkien kysyin pitääkö minun siis vain olla kivuissani ja odottaa, sain ajan.
Siltä lääkärikäynniltä sain vain omalääkärin tilanteesta neuvottoman ilmeen, ja lähetteen sairaalan naistenklinikalle.
Klinikalla tutkinut lääkäri ei hänkään löytänyt mitään vikaa mistään, ja lähdin tutkimuksesta Xylocain-puudutusgeelin resepti kädessä, ja korvissa sanat "olet sietänyt vaan kipua nyt niin pitkään että on tullut kärpäsestä härkänen" ja "joskus ihmisille tulee näitä selittämättömiä kiputiloja jotka tulevat ja menevät omia aikojaan eikä niille voida mitään". Eli alkavat kai jo ajatella että minulla on vikaa vain korvien välissä, ei muualla.
Xylocain-geeli vie korkeintaan 20% kivusta, eli on melko hyödytön. Sitä nyt sitten silti laittelen, ja syön buranaa päälle, itkien kivusta ja tuntien ettei ole paikkaa minne mennä, ei lääkäriä joka auttaisi.
Googlettamalla olen päätynyt vulvodyniaa käsitteleville sivustoille, mutta niissä enimmäkseen puhutaan yhdyntäkivuista ja kivuista emättimen alueella/suulla. Mitään sellaista ei itselläni ole, kipu on vain ja ainoastaan klitoriksessa. Tauoton, piinaava, julma kipu.
Aika paljon näiden vulvodynia-sivujen yhteydessä kyllä puhutaan hiiva- ja antibioottilääkityksistä, jotka olisivat laukaisseet kiputiloja emättimessä/ulkosynnyttimissä. Tällaista lääkitystaustaa itseltäkin siis löytyy, mutten silti osaa nähdä loogista selitystä tilanteelleni.
Löytyykö tältä palstalta ketään jolla olisi vastaavia kokemuksia?
Taustaa:
Sain erään sairaalareissun yhteydessä virtsanäytteen perusteella diagnoosin oireettomaan virtsatietulehdukseen , johon sitten söin kiltisti antibioottikuurin, vaikkei oireita tosiaankaan ollut.
Kuurin jälkeen tunsin yllättäen itsekin oireita alapäässä, ja tk:ssa annettu virtsanäyte oli epäpuhdas, joten sain toisen antibiootin ilman sen suurempia tutkimuksia.
Sitten jouduin leikkaukseen (sappirakko kivet), jonka jälkimainigeissa huomasin 'virtsaoireiden' yhä jatkuvan. Virtsanäytteet oli puhtaita, joten mitään ei tehty.
Kipu vain silti jatkui, ja lopulta menin päivystykseen, jossa lääkäri tutki paikat nopeasti ja vaikka mikään ei näyttänyt olevan pielessä, määräsi hän ikään kuin kaiken varalta flagyl comp -emätinpuikkoja, joissa siis on antibiootti hiivalääke. Olen ko. antibiootille allerginen, mutta vaikka asiasta heti mainitsin, lääkäri epäili ettei se paikallisesti otettuna aiheuttaisi allergisia oireita samalla tapaa kuin suun kautta otettuna(!). Uskoin tyhmyyksissäni lääkäriä, ja allergiahan siitä iski. Raajat ja kieli turposivat, olo oli sietämätön, ja alapää vain vieläkin kipeämpi.
Sitten taas päivystykseen, ja sillä kertaa mukaan lähti Diflucan-tabletti.
Mistään näistä lääkkeistä ei ole ollut apua kipuuni, ja vaikka kaiken maailman testit papasta klamydiaan on otettu, ei missään ole mitään vialla. Osa tuloksista ei ole vielä tullut, ja tässä pitäisi jotenkin kivuissaan pystyä niitä odottamaan. Veikkaan kuitenkin, ettei lopuissakaan tuloksissa mitään näy.
Menin itku kurkussa taas terveyskeskukseen, josta ei edes aikaa meinattu enää antaa ("ei sinua voi lääkitä ennen kuin testitulokset ovat tulleet"), mutta kun itkien kysyin pitääkö minun siis vain olla kivuissani ja odottaa, sain ajan.
Siltä lääkärikäynniltä sain vain omalääkärin tilanteesta neuvottoman ilmeen, ja lähetteen sairaalan naistenklinikalle.
Klinikalla tutkinut lääkäri ei hänkään löytänyt mitään vikaa mistään, ja lähdin tutkimuksesta Xylocain-puudutusgeelin resepti kädessä, ja korvissa sanat "olet sietänyt vaan kipua nyt niin pitkään että on tullut kärpäsestä härkänen" ja "joskus ihmisille tulee näitä selittämättömiä kiputiloja jotka tulevat ja menevät omia aikojaan eikä niille voida mitään". Eli alkavat kai jo ajatella että minulla on vikaa vain korvien välissä, ei muualla.
Xylocain-geeli vie korkeintaan 20% kivusta, eli on melko hyödytön. Sitä nyt sitten silti laittelen, ja syön buranaa päälle, itkien kivusta ja tuntien ettei ole paikkaa minne mennä, ei lääkäriä joka auttaisi.
Googlettamalla olen päätynyt vulvodyniaa käsitteleville sivustoille, mutta niissä enimmäkseen puhutaan yhdyntäkivuista ja kivuista emättimen alueella/suulla. Mitään sellaista ei itselläni ole, kipu on vain ja ainoastaan klitoriksessa. Tauoton, piinaava, julma kipu.
Aika paljon näiden vulvodynia-sivujen yhteydessä kyllä puhutaan hiiva- ja antibioottilääkityksistä, jotka olisivat laukaisseet kiputiloja emättimessä/ulkosynnyttimissä. Tällaista lääkitystaustaa itseltäkin siis löytyy, mutten silti osaa nähdä loogista selitystä tilanteelleni.
Löytyykö tältä palstalta ketään jolla olisi vastaavia kokemuksia?
Vastaukset 2
Vanhimmat
leikkauksesta,katetroitiinko sut siinä,olisko joku hermo ottanut itseensä? tullut tulehdus virtsaputken päähän? ota yhteyttä uudestaan oikeelle gynelle ei siis terveyskeskukseen ja kerro kaikki mitä tuossa äsken kirjoitit...ei se lääkäri tarkoittanut että sulla olis päässä vikaa,nou hätä se varmaan vaan viittas siihen kun kipu voi kroonistua kovin helposti hoitamattomana,vaadi hoitoa siis oikein kovalla sanalla jos ei muu auta!!!tsemppiä
Leikkauksessa ei katetroitu, se itseäkin ihmetytti miten voi olla silti sellaista kipua. Mutta nyt kipu on todellakin paikallistunut klitorikseen, aluksi luulin että se oli virtsateissä (koska virtsasuihku kävi paineella kipeän klitoriksen kautta, ja aiheutti näin tunteen, että kipu liittyy virtsateihin).
Kaiken aloitusviestissä olevan olen lääkäreille kertonut, mutta he tosiaan vain pyörittävät päitään ja sanovat että pitää odottaa tuloksia, ennenkuin tietää. Tottahan sekin on, mutten ymmärrä miten voin elää päivästä toiseen näiden kipujen kanssa.