LAINAUS ALKAA:
Aflatoksiinit ovat dekaketidejä, joita muutamat Aspergillus-suvun sienet tuottavat. Aflatoksiini löydettiin vuonna 1960, jolloin sen todettiin olevan tuhansia nuoria kalkkunoita tappaneen "Turkey X" -sairauden aiheuttaja (Betina 1989). Toksiinin tuottajaksi tunnistettiin A. flavus, mistä tulee myös nimi aflatoksiini eli Aspergillus flavus -toksiini. Myöhemmin on löydetty kolme muuta aflatoksiinin tuottajaa, jotka ovat A. parasiticus, A. nomius ja A. tamarii (Brown ym. 1999). Sienet tuottavat useita eri aflatoksiineja, joista tärkeimmät ovat aflatoksiinit B1, B2, G1 ja G2. Näistä vaarallisin on AFB1, joka on voimakkain luonnosta löydetty karsinogeeni. Sen on todettu olevan yksi syy maksasyövän runsaaseen esiintyvyyteen joissain osissa maapalloa (mm. Kenia ja Filippiinit). (Betina 1989)
Aflatoksiineja löydetään useimmin maapähkinöistä, maissista ja viljoista (Brown ym. 1999). Niistä sitä joutuu eläinten rehuihin. Eläimen elimistössä aflatoksiinit muokkautuvat ja niitä päätyy myös eläimistä saataviin elintarvikkeisiin, joskin hieman eri yhdisteenä kuin sienen alunperin tuottama toksiini. Esimerkiksi maidosta löydetään suhteellisen usein aflatoksiini B1:n aineenvaihduntatuotetta aflatoksiini M1:tä. Eläimissä aflatoksiinien on todettu aiheuttavan kasvun hidastumista, verenvuotoa ja immuunisysteemin heikkenemistä (Brown ym. 1999). Laboratoriokokeissa aflatoksiinien on todettu olevan hepatotoksisia, immunotoksisia, teratogeenisiä ja ennen kaikkea mutageenisiä (Trail ym. 1995 LAINAUS PÄÄTTYY
MAAPÄHKINÄALLERGIA
MAITOALLERGIA
MAKSASAIRAUDET
IMMUNITEETIN HEIKKENEMINEN
Homeoireiden lisäksi ainakin minulla todettiin maapähkinäallergia,maksan arvot korkeat.
Jos Aspergillus lajit (joita löytyi useita materiaalinäytteistä) tuottavat aflatoksiinia, niin siitäkö voisi vetää vaikka johtopäätöksen että juuri niiden vaikutus aiheutti minullekin pähkinäallergian ja maitoallergia. Ihottumiakin tuli joista ei allergiapolilla löydetty aiheuttajaa ja hoito olisi ollut kortisonivoide.
Aflatoksiinit ovat dekaketidejä, joita muutamat Aspergillus-suvun sienet tuottavat. Aflatoksiini löydettiin vuonna 1960, jolloin sen todettiin olevan tuhansia nuoria kalkkunoita tappaneen "Turkey X" -sairauden aiheuttaja (Betina 1989). Toksiinin tuottajaksi tunnistettiin A. flavus, mistä tulee myös nimi aflatoksiini eli Aspergillus flavus -toksiini. Myöhemmin on löydetty kolme muuta aflatoksiinin tuottajaa, jotka ovat A. parasiticus, A. nomius ja A. tamarii (Brown ym. 1999). Sienet tuottavat useita eri aflatoksiineja, joista tärkeimmät ovat aflatoksiinit B1, B2, G1 ja G2. Näistä vaarallisin on AFB1, joka on voimakkain luonnosta löydetty karsinogeeni. Sen on todettu olevan yksi syy maksasyövän runsaaseen esiintyvyyteen joissain osissa maapalloa (mm. Kenia ja Filippiinit). (Betina 1989)
Aflatoksiineja löydetään useimmin maapähkinöistä, maissista ja viljoista (Brown ym. 1999). Niistä sitä joutuu eläinten rehuihin. Eläimen elimistössä aflatoksiinit muokkautuvat ja niitä päätyy myös eläimistä saataviin elintarvikkeisiin, joskin hieman eri yhdisteenä kuin sienen alunperin tuottama toksiini. Esimerkiksi maidosta löydetään suhteellisen usein aflatoksiini B1:n aineenvaihduntatuotetta aflatoksiini M1:tä. Eläimissä aflatoksiinien on todettu aiheuttavan kasvun hidastumista, verenvuotoa ja immuunisysteemin heikkenemistä (Brown ym. 1999). Laboratoriokokeissa aflatoksiinien on todettu olevan hepatotoksisia, immunotoksisia, teratogeenisiä ja ennen kaikkea mutageenisiä (Trail ym. 1995 LAINAUS PÄÄTTYY
MAAPÄHKINÄALLERGIA
MAITOALLERGIA
MAKSASAIRAUDET
IMMUNITEETIN HEIKKENEMINEN
Homeoireiden lisäksi ainakin minulla todettiin maapähkinäallergia,maksan arvot korkeat.
Jos Aspergillus lajit (joita löytyi useita materiaalinäytteistä) tuottavat aflatoksiinia, niin siitäkö voisi vetää vaikka johtopäätöksen että juuri niiden vaikutus aiheutti minullekin pähkinäallergian ja maitoallergia. Ihottumiakin tuli joista ei allergiapolilla löydetty aiheuttajaa ja hoito olisi ollut kortisonivoide.
Vastaukset 1
Vanhimmat
että riippuu homesienien kasvualustasta, mitä toksiinia ne tuottavat. Rakennusmateriaaleilla kasvaessaan Aspergillukset eivät tiettävästi tuota aflatoksiinia.