luettavaa. Ainakin muutamille.
Elämää koulukiusaamisen jälkeen
Kirjoittaja: Holmberg-Kalenius Tina
Onko tullut aina toimittua opettajan roolissa oikealla tavalla?
Elämää koulukiusaamisen jälkeen
Kirjoittaja: Holmberg-Kalenius Tina
Onko tullut aina toimittua opettajan roolissa oikealla tavalla?
Vastaukset 11
Vanhimmat
näellä sivvuilla. Heillä on viksumpaa tekemistä vappaa-aekonaan...
Täällä todella ois syytä alkaa puuttumaan tuohon koulukiusaamiseen ihan eri tavalla kun mitä puututaan. Täällä saa kiusaajat katkoa vaikka lapselta kädet, ilman, että opettajat edes huomaa koko asiaa!
Taikka onko sellaista koulua jossa sitten puututaan?
koska kaikkihan kaiteti tehdään, mitä tiedetään tehdä, ja kysehän on siitä, mitä oikeasti opelle kerrotaan. Mikä tämä mainittu henkilö on tällä sektorilla?
kun saan kirjani valmiiksi. Lue siitä sitten.
Turha se on koulua ja opettajia joka paikasta syyllistää. Lapsen käyttäytymisen perusasiat opitaan kotona ja lähipiirissä. Kuitenkin melkoinen osa vanhemmista on pelkkiä eläimiä, joiden mielestä heidän ei tarvitse lapsiaan kasvattaa millään lailla. Eletään vain omaa ja kumppanin persereikää tuijotelleen ja jätetään lapset huomiotta. Toki niitä aikaansaadaan kiihtyvällä vauhdilla koko ajan.
Ihminen on toisaalta käytökseltään sen verran primitiivinen, että se aina kiusaa heikompaa. Ja jotkuthan ihan antautuvat kiusattavaksi. Se on heidänm elämänsä rooli.
Jos sinulla on hankaluuksia, katso ensin peiliin.
päreenne, muistakaa:
justincase=nickname=politruki=6-11vuotias
"Ihminen on toisaalta käytökseltään sen verran primitiivinen, että se aina kiusaa heikompaa. Ja jotkuthan ihan antautuvat kiusattavaksi. Se on heidänm elämänsä rooli."
Normaalin itsetunnon omaavalla sisäisesti sivistyneellä ihmisellä ei ole minkäänlaista tarvetta kiusata heikompia, sellainen on barbaarien ja muiden alikehittyneiden brutaalien yksilöiden toimintaa.
Niin, mutta yli 65-vuotisen elämänkokemukseni mukaan suurin osa ihmisistä ei ole kovin järkiperäisiä, eikä lainkaan sivistyneitä 'olentoja'. Olen urani aikan tavannut tuhansia ihmisiä, joiden joukossa on ollut satoja ns. sykopaatteja joiden ainoa elämäntehtävä on kanssaihmisten kiusaaminen, ja oman egon kohottelu toisten yläpuolelle.
Ihminen on kuitenkin perimmiltäään eläin, eikä sille mitään mahda. Eläinhän sieltä lötyyy, kun pikkusen raaputtaa. Eikä siihen auta mikään koulu taikkas opistotasoinenkaan sivistys mittään...
paremmin. :)
Psykopaatteja ja vastaavia on meistä vain harvat, heitä ei tosin kovin montaa tarvita, että saavat katastrofin aikaiseksi.
Normaalin älykkyyden ja itsetunnon omaava ihminen kykenee ymmärtämään ja ohjaamaan omaa toimintaansa, toisin kuin esim. useammat eläimet jotka toimivat täysin vaistojensa mukaan.
Minua on kiusattu ala-asteella ja yläasteella. En kertonut opettajille, koska uskoin että kiusaaminen vain pahenisi. Äiti sitten kertoi opettajalle, mutta kielsin että mitään pitäisi tehdä asialle. En oikeasti tiedä mitä siinä olisi voinut tehdä toisin, kiusaaminen loppui vähitellen kun älysin jättäytyä erillee muista. Ei kukaan opettaja sitä kiusaamista huomannut ja luulenpa että jos vanhemmille olisi sanottu asiasta niin vastaukseksi olisi saatu "ei meidän kullannuppu kyllä kiusaa ketään, kyllähän leikkiä pitää ymmärtää". Ei lapset tajua mikä on kiusaamista mikä ei ja että ilkeät sanat kaikuvat mielessä useita vuosia. Ei minun kiusaajani tänäkään päivänä tajua tehneensä minulle mitään väärää. Jos ei ole empatiankykyä niin sitten ei ole.
Ehkä opettajat saisivat ruveta paremmin tarkkailemaan kiusaamista kouluilla, mutta peiliin katsomisen paikka on myös kotona. Nykyisin kun tunnutaan ajattelevan että lapsi on koulussa päivät asiakkaana ja asiakashan on aina oikeassa. Poissa silmistä, poissa mielestä.