Sinä sen minulle ilmaisit näin:
"tämä rakkautemme salainen,
on kuin satu-uelmaa"..
..minä vastaisin niin mielellään: "voi kuinka ihanaa!"
Mutta valitettvasti joudun satuamme
myös arvossa mittaamaan,
koska siinä on liian monta esittäjää,
jotka eivät tiedä edes satuun kuuluvansa!
Rakkauden hintaa
ei pysty kukaan arvioimaan,
ennalta mittaamaan.
Kumpikaan meistä ei voisi edes aavistaa,
kuinka kalliin hinnan tästä
kielletystä sadusta kenties joutuu maksamaan?
Tekisimmekö silti kaiken uudestaan,
olisiko tarinamme silloin enään satu-unelmaa?
Vai toteasimmeko,
että olemme satumme loppuun lukeneet,
myös rakkaimpamme siihen salaa kirjoittaneet,
ja samalla heitä syvästi loukanneet?!
"tämä rakkautemme salainen,
on kuin satu-uelmaa"..
..minä vastaisin niin mielellään: "voi kuinka ihanaa!"
Mutta valitettvasti joudun satuamme
myös arvossa mittaamaan,
koska siinä on liian monta esittäjää,
jotka eivät tiedä edes satuun kuuluvansa!
Rakkauden hintaa
ei pysty kukaan arvioimaan,
ennalta mittaamaan.
Kumpikaan meistä ei voisi edes aavistaa,
kuinka kalliin hinnan tästä
kielletystä sadusta kenties joutuu maksamaan?
Tekisimmekö silti kaiken uudestaan,
olisiko tarinamme silloin enään satu-unelmaa?
Vai toteasimmeko,
että olemme satumme loppuun lukeneet,
myös rakkaimpamme siihen salaa kirjoittaneet,
ja samalla heitä syvästi loukanneet?!
Vastaukset 6
Vanhimmat
...rakkautta.
vaikka rakkaus on puhdasta
niin sivurooliin joutuneet tekevät
siitä likaista
mutta mistä tietää että voi itsekkin
olla sivusivu roolissa.
kun yhtä pettää niin pettää toisenkin...jne.
kierre loputon.
kyllä pitää ihailla kertojan lahjojasi,
tämäkin vetäisi heti mukaansa.
pitää taas sanoa että on hyvä kun hukkaat
helmiäsi niin lukija tuntee taas tulleensa
rikkaammaksi.
hyvin hyvä hyvä upea mimsu!!!
...kaikista palautteistasi, on mukavaa kun tietää jonkun pitävän runoista, jotka tulevat tunnepurkauksina aivan itseni helpottamiseksi ja ajatusten purkautumiseksi..KIITOS!!
Päivät luonaan kuin huntua sadun,
kuin helmaa hohtavaa hopeaa.
Iltaan katsomme luona ikkuna ruudun,on taivaanreannalla ruskottavaa.
Jos en tuntisi häntä sylissäni,
uneksi kaiken kuvittelisin.
Jos hän ei olisi syvimmässäni,
haaveiksi tätä muuttelisin.
Yöt valvoisin ja odottaisin unikuvaa,
itseni niissä onneen asettelisin.
Ja todellisuus olisi kuin usvaa,
Elämää aitoa, oikeaa pakoilisin.
Aamulla ratsdastaisin harhojen perään,
liikkuisin kuin musta enkeli.
Sitäkö tahtoisin, katkeruudessa herään,
sairas sydän tumma pyöveli.
Siksi hänet syliini kiedon elämässä,
kaikki nitä tunnen julkaisun saa.
Kokonaan avaan, mitä on sydämessä,
Haaveet pois, alla pitävä maa.
Kiitos runosatasi.
Rakastuminen herättää
kysymyksiä.
Rakastaminen opastaa
niihin vastaamaan.
Miellyin runoosi.
Siinä oli hyvin paljon
jotain, mistä pidin kovasti.
Hieno runo.
..Olen lukenut Mustan enkelisi nyt kolmesti..ja varmasti luen vielä moneen kertaan! Pisti miettimään, sekä sen voi tulkita minella tapaa..mutta vei mukanaan ja oli omalla tavallaan kaunsta luettavaa!! Kiitos!!
antaa paljon ajattelemisen aihetta.
Rakkaus ei aina ole helppoa, ja pitäisikö sen
edes olla niin. Sinun runosi kertoo sen vaikeu-
desta ja kiemuroista. Mutta hienosti koottu,
tässä viihtyy ja jää pohtimaan itsekkin näitä
mutkia matkalla.
Kiitos Sinulle runostasi.
Niin, paljonhan tässä tulee pohdittua, ja helpottaa kun saa ajatuksia runoiltua.
Välillä on hyväksi kenties pysähtyä j pohtia myös kiemuroita rakkauden. Kiva jos sin ajatuksesi liikkelle. K I I T O S sinulle!