Anorektikkoko?

Olen alkanut laihduttamaan. BMI on n. 21, eli normaalipainoinen olen. Mutta viime aikoina olen lajitellut ruoat "hyviin" ja "pahoihin", ja jos syön pahaa ruokaa (väärää), oksennan. Liikun paljon, mulla on pakkomielle punnita itseäni koko ajan. Nautin nälän tunteesta. Ihailen superlaihoja ihmisiä, esim. Isabelle Caroa.
Tämän laihdutuksen lisäksi kärsin myös masennuksesta, viiltelen ja poltan itseäni. Olen jo täysi-ikäinen. Masennuksen vuoksi käyn psykiatrisella sairaanhoitajalla juttelemassa, mutta en ole puhunut mitään laihdutuksesta.

Kysymys kuuluupi, että olisiko syytä puhua tuosta laihdutuksesta? En koe itseäni anorektikoksi, koska olen niin lihava. Haluan olla luuranko.
202716
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 20

Vanhimmat

mun mielestä toi kuulostaa enemmän bulimialta, koska eikän anat oksentele.

Äänestä
  • mistä sä ton keksit,ettei anorektikot oksentele? voi kyllä, voin sanoa että kyllä oksentelee. siinä on katos sellanen ero,että bulimikot AHMII ja oksentaa mutta anat ei ahmi vaan oksentaa "pienetkin" syömiset ulos. siis eihän kaikki tietenkään...

    Äänestä

Mitäs se Laala täällä Suomi24-foorumilla tekee, eikös Höyhenmaa enää kiinnosta...? ;)

Äänestä

Isabelle onkin upea ja laiha, ei voi muuta kuin ihailla.
Haluan itseni melkein yhtä laihaksi ja sen myös teen..
Laskin että tätä vauhtia olen tavoitepainossani vasta ensi kesänä! Eli aika hitaasti toi paino putoaa mutta pääasia on tietysti että putoaa.
Juoksulenkki päivittäin, pyöräilyä, kävelyä, jumppaa ja joka toinen päivä syön.

Äänestä
  • Vastaukseni aloittajalle:
    Olet varmankin anorektikko, ajattelutapa sen kertoo.

    Äänestä

Käytöksesi ja ajatusmallisi perusteella sulle voi hyvinkin kehittyä vakavampikin anoreksia tai joku muu syömishäiriö. Joten ota hyvä tyttö järki käteen, sano psykiatriselle sairaanhoitajallesi syömisestä ja tee kaikkesi parantuaksesi!

Itse olen sairastanut syömishäiriötä jo kohta 8 vuotta, ensin bulimiaa ja sitten anoreksiaa. Alimmillani BMI oli 12, silloin makasin letkuissa sisätautiosastolla kun oli sydän pysähtyä. Mä jouduin sisätaudeilta lennossa pakkohoitoon psykiatriselle osastolle, ja olin siellä vain 2 kuukautta. Lähdin liian aikaisin, ja sairaus uusiutui. Kesän olin Helsingissä syömishäiriökeskuksessa, mutta ei sekään osannut auttaa (tai sitten en vain halunnut ottaa apua vastaan). Tulos: sairaus elää vahvempana kuin koskaan.
Olen fyysisesti terveempi, mutta ajatusmallini on sairaampi kuin koskaan. Laihdutan koko ajan, ja hassua kyllä, ihailen myös Isabelle Caroa. Mielestäni hän on täydellisen laiha ja kaunis, sopusuhtainen. No matter mitä mulle sanotaan vastaan.

Mutta jutun pointti on, että älä hakeudu tälle tielle. Ihmiselämä on liian arvokas tuhlattavaksi jollekin vitun syömishäiriölle. Mä olen jo kroonistunut, mua ei mitkään terapiat pysty parantamaan kun mieli on niin sairas.
Mutta sinä pystyt vielä vaikuttamaan tulevaisuuteesi ja terveyteesi. Vaikka täällä jotkut haukkuvat ja sanovat, ettei sun pieni henki täällä paljoa paina, se on väärin. Jokainen tuhlattu ihmishenki on arvokas.

Mietipä tätä.
Jos haluat jutella enemmän, minut löytää Irc-Galleriasta.

Äänestä
  • Minulle tuli viestistäsi mieleen että olet päättänyt, että sinua ei voi auttaa. Se, että olet sairastanut 8 vuotta ei tarkoita sitä ettetkö voisi parantua. Onko kyse siitä ettet edes halua parantua?

    Se, että syömishäiriö on kroonistunut ei tarkoita sitä etteikö voisi parantua, jos vain sitä itse haluaa. Minä sairastin 12 vuotta vaikeaa syömishäiriötä, ja olin jo luokiteltu toivottomaksi tapaukseksi kunnes 'päätin' parantua. Se ei ole helppoa ja takapakkeja tulee varmasti mutta se voi myös onnistua. Ja se kyllä kannattaa. Ahdistuksen ja itseinhon voi suunnata myös muihin asioihin kuin itsensä kiduttamiseen.

    Sinunkin henkesi on kallis.

    Äänestä

  • Crimson Idol kirjoitti:

    Minulle tuli viestistäsi mieleen että olet päättänyt, että sinua ei voi auttaa. Se, että olet sairastanut 8 vuotta ei tarkoita sitä ettetkö voisi parantua. Onko kyse siitä ettet edes halua parantua?

    Se, että syömishäiriö on kroonistunut ei tarkoita sitä etteikö voisi parantua, jos vain sitä itse haluaa. Minä sairastin 12 vuotta vaikeaa syömishäiriötä, ja olin jo luokiteltu toivottomaksi tapaukseksi kunnes 'päätin' parantua. Se ei ole helppoa ja takapakkeja tulee varmasti mutta se voi myös onnistua. Ja se kyllä kannattaa. Ahdistuksen ja itseinhon voi suunnata myös muihin asioihin kuin itsensä kiduttamiseen.

    Sinunkin henkesi on kallis.

    Olet oikeassa, en halua parantua. Tai en täysin, välillä on hetkiä, jolloin haluan jättää tämän paskan taakseni ja elää normaalia, tervettä elämää. Mutta sairaudella on niin suuri ote musta, etten jaksa enkä halua tapella vastaan.

    Äänestä

  • Anadja kirjoitti:

    Olet oikeassa, en halua parantua. Tai en täysin, välillä on hetkiä, jolloin haluan jättää tämän paskan taakseni ja elää normaalia, tervettä elämää. Mutta sairaudella on niin suuri ote musta, etten jaksa enkä halua tapella vastaan.

    Nyt otat järjen käteen ja pistät sille sairaudelle vastaan. Lopeta se haavemaailmassa eläminen ja ota ne vaaleanpunaiset linssit pois. Elät täällä vain kerran ja koita elää se elämä niin että se on elämisen arvoista.

    Äänestä

  • Jos yhtään välität itsestäs... kirjoitti:

    Nyt otat järjen käteen ja pistät sille sairaudelle vastaan. Lopeta se haavemaailmassa eläminen ja ota ne vaaleanpunaiset linssit pois. Elät täällä vain kerran ja koita elää se elämä niin että se on elämisen arvoista.

    Mieti kultapieni, mikä on se asia, miksi haluaisit olla laiha. Se todellinen syy. Tähtää siihen äläkä laihuuteen.
    Haluatko laihtua jotta olisit onnellinen? Jotta saisit rakastaa? Jotta voisit olla tyytyväinen itseesi? Jotta tuntisit kuuluvasi tänne?

    Sinä kuulut tänne. Sinulla on oikeus olla täällä. Sinulla on syytä olla tyytyväinen itseesi jos vain annat itsesi olla. Sinulla on oikeus olla onnellinen ja tulla rakastetuksi.

    Tavoittele aitoja asioita, älä laihuutta. Syömishäiriö vie vain yksinäiseen helvettiin.

    Äänestä

  • ent. bulimikko kirjoitti:

    Mieti kultapieni, mikä on se asia, miksi haluaisit olla laiha. Se todellinen syy. Tähtää siihen äläkä laihuuteen.
    Haluatko laihtua jotta olisit onnellinen? Jotta saisit rakastaa? Jotta voisit olla tyytyväinen itseesi? Jotta tuntisit kuuluvasi tänne?

    Sinä kuulut tänne. Sinulla on oikeus olla täällä. Sinulla on syytä olla tyytyväinen itseesi jos vain annat itsesi olla. Sinulla on oikeus olla onnellinen ja tulla rakastetuksi.

    Tavoittele aitoja asioita, älä laihuutta. Syömishäiriö vie vain yksinäiseen helvettiin.

    En laihduta tullakseni onnelliseksi. Ehen. Niin typerä ja sinisilmäinen en ole. Laihdutan kahdesta eri syystä:
    a) tullakseni puhtaaksi ja
    b) kuollakseni. Haluan kuolla mahd. pian ja syömishäiriöön, luurankona.

    Äänestä

  • Anadja kirjoitti:

    En laihduta tullakseni onnelliseksi. Ehen. Niin typerä ja sinisilmäinen en ole. Laihdutan kahdesta eri syystä:
    a) tullakseni puhtaaksi ja
    b) kuollakseni. Haluan kuolla mahd. pian ja syömishäiriöön, luurankona.

    Hei!
    Syy miksi haluan laihtua on yksinkertaisesti (alusta alkaen) LUUT!
    Haluan että kaikki luut näkyvät kunnolla.
    Ihailen luitani. Rakastan luitani. Haluan olla luuranko!

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Laala^^ kirjoitti:

Olen alkanut laihduttamaan. BMI on n. 21, eli normaalipainoinen olen. Mutta viime aikoina olen lajitellut ruoat "hyviin" ja "pahoihin", ja jos syön pahaa ruokaa (väärää), oksennan. Liikun paljon, mulla on pakkomielle punnita itseäni koko ajan. Nautin nälän tunteesta. Ihailen superlaihoja ihmisiä, esim. Isabelle Caroa.
Tämän laihdutuksen lisäksi kärsin myös masennuksesta, viiltelen ja poltan itseäni. Olen jo täysi-ikäinen. Masennuksen vuoksi käyn psykiatrisella sairaanhoitajalla juttelemassa, mutta en ole puhunut mitään laihdutuksesta.

Kysymys kuuluupi, että olisiko syytä puhua tuosta laihdutuksesta? En koe itseäni anorektikoksi, koska olen niin lihava. Haluan olla luuranko.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu