En uskalla ihastua.
Pelkään pettymyksiä, olen luonut suojamuurin jota on vaikea rikkoa.
Kärsin tästä ja haluaisin muutosta siihen, en kylläkään tiedä miten ja uskallanko sitä rikkoa.
Mitäs jos taas petyn tai toinen pettyy minuun.
En ole ulospäin iloinen mutta sisältä kylläkin, olen senkin sulkenut jonnekkin syövereihin.
Terveisin keski-ikäinen sinkku.
Pelkään pettymyksiä, olen luonut suojamuurin jota on vaikea rikkoa.
Kärsin tästä ja haluaisin muutosta siihen, en kylläkään tiedä miten ja uskallanko sitä rikkoa.
Mitäs jos taas petyn tai toinen pettyy minuun.
En ole ulospäin iloinen mutta sisältä kylläkin, olen senkin sulkenut jonnekkin syövereihin.
Terveisin keski-ikäinen sinkku.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tämä taisi tulla väärälle palstalle :)), mutta olisi kiva jos kommentoisitte kuitenkin.
Siitä olisi varmaan apua minulle....
oletko keksinyt tuon teorian aivan itse,tai kenties kaapannut sen,vai onko tuo useamman pöhkön räätälöimä 1 1 diaknoosi.
se on jonkun idiootin häirikön ihan oma keksimä juttu. ;)
toisiin ihmisiin nähden, koska ne juuri tekee tietä pettymyksille.
Jokaisella on itsellään vastuu luoda sellainen ihmissuhde, joka ei tarvitse muuttamista.
Ongelma on siinä, että ei uskalleta tehdä toiselle kysymyksiä ja lähdetään odottelemaan jostain asioista toisen muuttumista.
Lue vaikka Havahtuminen.
harmittaa se, etten uskalla enään ihastua, koska pelkään että se päätyy huonosti, ja ihastuksen kohde vaan päätyy vihaamaan minua. tai sitten pelkään, että saan sen mitä haluan, mutta pelästyn ja vetäydyn pois, tai teen muuten vaan jotain ihan tyhmää. itseasiassa teen sitä tälläkin hetkellä. mikä siinä niin pelottaa? ihastumisen pitäisi olla ihana ja kaunis asia, miksi siitä pitää tehdä niin vaikeaa? vaikka tietäisi, että tämä ihminen voisi olla todella sopiva ja suht täydellinen paritus itselleen, niin SILTI keksii kaikki mahdolliset syyt, miksi häntä ei saisi tai ansaitsisi.