Mitäpä kannattaisi tehdä tässä tilanteessa? Sain perintönä vähän yli hehtaarin tilan erään pienen kaupungin asemakaava-alueen vierestä. Haja-asutusalueella siis tavallaan ollaan, mutta esimerkiksi koulu, kaupat yms. palvelut ovat vain puolentoista kilometrin päässä. Paikka olisi ihan ok vaikkapa kolmelle omakotitalolle, joille kullekin tulisi suuret pihat.
Alue on merkitty oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa virkistysalueeksi. Tilalla on vanha pieni asuinrakennus ja sen mukana siis yksi rakennuspaikka. Kaupunki ei ilmeisesti hyväksy uusien rakennuspaikkojen lohkomista. Kaupungin rakennusjärjestyksen mukaan tälle yhdelle rakennuspaikalle saisi kai rakentaa vaikkapa vähän yli tuhannen neliömetrin paritalon. Sellaiselle ei taida nyt olla paljon kysyntää :-).
Haluaisin myydä pois sen vanhan talon pihoineen ja pitää rakentamattoman osan tilasta. Mutta mutta, meneekö kaikki rakennusoikeus sitten sen talon mukana? Eikö tuollaista järjetöntä paritalo-rakennusoikeutta voida vaihtaa edes kahdeksi kohtuukokoiseksi omakotitaloksi? Löytyisikö täältä hyviä neuvoja.
Alue on merkitty oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa virkistysalueeksi. Tilalla on vanha pieni asuinrakennus ja sen mukana siis yksi rakennuspaikka. Kaupunki ei ilmeisesti hyväksy uusien rakennuspaikkojen lohkomista. Kaupungin rakennusjärjestyksen mukaan tälle yhdelle rakennuspaikalle saisi kai rakentaa vaikkapa vähän yli tuhannen neliömetrin paritalon. Sellaiselle ei taida nyt olla paljon kysyntää :-).
Haluaisin myydä pois sen vanhan talon pihoineen ja pitää rakentamattoman osan tilasta. Mutta mutta, meneekö kaikki rakennusoikeus sitten sen talon mukana? Eikö tuollaista järjetöntä paritalo-rakennusoikeutta voida vaihtaa edes kahdeksi kohtuukokoiseksi omakotitaloksi? Löytyisikö täältä hyviä neuvoja.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kysyvä ei tieltä eksy: mene kuntaan kysymään asiaa kaavoituspuolelta tai rakennuspuolelta. Kyllä ne siellä osaavat kantaa ottaa. Periaatteessa kai vähäisen ymmärrykseni mukaan asia on niin, että kun kaavasta poiketaan, pitäisi hakea poikkeuslupaa - ja se ei välttämättä ole kovin yksinkertainen asia päätettäväksi, tätä voisi vähän vaikustella kunnasta että mitä heidän näkökulmastaan asiaan liittyisi. Toisaalta kun ajattelee että alue olisi joka tapauksessa asemakaava-alueen lähistöllä eikä ilmeisesti mitään erityisestä syystä suojeltavaa haja-as.aluetta, niin alueelle syntyvä rakentaminen ei olisi kunnankaan kannalta hallitsematonta, vaan voisi ajatella että pienen kunnan näkökulmasta se, että joku tarjoaa myyntiin tontteja heidän alueeltaan läheltä asemakaava-aluetta, olisi myös kunnan etu. Pienet kunnat ovat näissä monesti melko yhteistyöhaluisia. Mene ehdottomasti kysymään tosiaan sieltä kunnantalolta. Nimimerkki itsellä tontti haja-as.alueella ja haettiin suunnittelutarveratkaisua, vähältä piti ettei jouduttu hakemaan poikkeuslupaa. Suunnittelutarveratkaisu heltisi ilman mitään ihmeitä, kunnasta neuvottiin hyvin.
Olet varmasti oikeassa, että kysellä vielä pitäisi. Kaupungintalolla käymistä tosin hankaloittaa se, että asun noin 500 kilometrin päässä. Alustavaa tiedustelua olen toki jo tehnyt: vanhaa taloa saa korjata. Uuden talon voisi myös rakentaa (suunnittelutarveratkaisu), mutta se vanha olisi sitten purettava. Tämä oli siis rakennusvalvonnan näkemys.
Peruskorjausvaihtoehdossa tuloksena olisi siis pieni talo ja hyvin paljon vajaakäyttöistä maata. Uudisrakentamisessakaan ei kaikkea rakennusoikeutta käytännössä pystyisi käyttämään. Tuo vanhan purkuvaatimus ei tässä vaan miellytä, koska luulisi kohtuuhintaisille omakotitaloillekin olevan tässä maassa vielä tarvetta.
onnistuu tuollaiselle tontille, sitten tarvitaan vain luovuutta miten saadaan tonttiosuudet hyödynnettyä.
saat toista rakennuspaikkaa.
Mutta mitä vikaa paritalossa on? Nehän saa rakentaa erilleen siten että autokatokset ym on välissä. Omat tontit jää molemmille. Asia hoituu hallinnanjakosopimuksella.
Paritalossa on ainakin se ongelma, että vanha talo olisi purettava. Sillä rakennuksella olisi kuitenkin jotain rahallista arvoa, muiden arvojen lisäksi. Muutenkin paritalo on kai vaativampi projekti.
nykyisen peruskorjata tai jopa muuttaa pienellä rahalla uuden paritalon toiseksi osaksi.
Lohkominen vaikkapa kolmeksi tilaksi sinänsä onnistunee, mutta uusiksi rakennuspaikoiksi niitä tuskin virkitysalueeksi yleiskaavoitetulla alueella saa.
Voit tietysti hakea rakennuslupia uusille tiloille. Jos pystyt osoittamaan, että lupien evääminen yleiskaavan perusteella aiheuttaisi sinulle huomattavaa haittaa, niin kunnan on joko myönnettävä lupa tai lunastettava ko. kohde tai maksettava kohtuullinen haitankorvaus.
Tämä perustuu Maankäyttö- ja rakennuslain 43.1§ (Yleiskaavasta johtuva ehdollinen rakentamisrajoitus)
Yleiskaavassa on tosin voitu erikseen määrätä, että rajoitus on ehdoton, jolloin edellä mainittua velvollisuutta ei kunnalla ole.
Lisäksi tapauksessasi haitan toteennäyttäminen on hankalaa, kun kerran noin pienellä (luit oikein) tilalla on jo rakennuspaikka.
Mikäli kunta jatkaa asemakaavoittamista tilasi suuntaan, niin todennäköisesti kunta lunastaa asemakaavan perusteella rakentamattomat osat tilastasi virkistysalueeksi ja rakennuksesi ympärille muodostetaan tontti.
Tämä oli mielenkiintoista tietoa, kiitos. Toivon kyllä, että tuollaiselle lupahakemukset/lunastus/korvaus -tielle ei tarvitse mennä.
Ehdottomia aluetta koskevia määräyksiä en yleiskaavan tekstissä huomannut. Siellä päinvastoin todetaan, että esitetyt aluerajaukset ovat likimääräisiä.
Nykytilanteessa ikävän todennäköiseltä näyttää se, että talon ja pihan joutuu jättämään vuosikausiksi ränsistymään. No, pitänee jossain vaiheessa vaan alkaa kirjoittamaan kirjettä kaavoittajalle ongelmastani.
Variaatiota edelliseen sen verran, että kyseessä asemakaavatontti:
Miten asmeakaavatontillamme olevaa osaa, joka on kaavassa virkistysaluetta, voimme itse hyödyntää? On ollut aiemmin yhteistä ranta-aluetta. laksetaanko virkistyalue mukaan rakennusoikeuden määärää laskettaessa ?
lasketaan koko pinta-alasta.