Mitä te listaisitte hyviksi puoliksi adhd:ssa? Olen tutustunut asiaan jo vuoden päivät ja olen 99,5% varma että minulla on adhd, en ole kuitenkaan vielä saanut aikaiseksi mennä lääkärille.
Mutta niistä hyvistä puolista. Eräs on ainakin se että esim. punttisalilla tuon levottomuuden pystyy kanavoimaan todella tehokkaasti energiaksi. Toinen asia joka tulee mieleen on se että jos on paljon pieniä, helppoja ja käytännöllisiä asioita hoidettavana niin ne hoituvat yleensä tuplasti nopeammin kuin normaaleilla kavereilla. Nämä siis omia kokemuksiani.
Kertokaas mielipiteitä!
Mutta niistä hyvistä puolista. Eräs on ainakin se että esim. punttisalilla tuon levottomuuden pystyy kanavoimaan todella tehokkaasti energiaksi. Toinen asia joka tulee mieleen on se että jos on paljon pieniä, helppoja ja käytännöllisiä asioita hoidettavana niin ne hoituvat yleensä tuplasti nopeammin kuin normaaleilla kavereilla. Nämä siis omia kokemuksiani.
Kertokaas mielipiteitä!
Vastaukset 4
Vanhimmat
en sanoisi ihan noinkaan. Liikun paljon, mutta enempi varmaan niin päin että liikunta "vaan" tasottaa hetkeks sitä hullunmyllyä pään sisällä. Ei sitä oikein voi mihinkään kanavoida, tai en mä ainakaan. Liikunta on mulle sijaistoiminto.
Koita nyt tsemppaa ainut apu on conserta mulla ollu adhd 26 vuotta diagnoosin sain 25 vuotiaana elämän sai takas se oli luonnollisen hyvä tunne lääke ei päihdytä adhd ihmistä vaan korjaa
varmaan hyvä lääke niille jotka voivat käyttää. Lääkkeen vasta-aiheista löytyy niin monta asiaa että yksikään lääkäri ei mulle sitä määrää... Siksi olen joutunut jo yli 10v. käyttämään thc:tä ja näin ollen olen rikollinen ilmeisesti. muistaakseni jossakin oppikirjoissa on maininta siitä mihin sairaudenhoidon pitäisi tähdätä...
Hyviä puolia on omalla lapsellani, mieletön luovuus ja into tehdä kaikkea, ja se tarttuu muihin. Touhukas ja tarmokas. (Vaikka joskus asiat jäävätkin puolitiehen) Todella sosiaalinen ja liikunnallisesti lahjakas. Hyvä kertomaan ja kirjoittamaan tarinoita.. Jäin oikein tässä miettimään, että oliko niitä huonoja puolia:) No uni ei tule illalla, vaikea pysyä aloillaan joissakin tilanteissa, jumiutuminen johonkin asiaan ja impulsiivisuus..(joka joskus onkin hyvä asia.)
Lapsellani on diagnoosi (ei lääkitystä), mutta itse olen ihan varmasti diagnosoimaton versio, joka on oppinut kanavoimaan tarmonsa ja energiansa ja on elämäänsä tyytyväinen..