Onko kukaan osallistunut ja millä menestyksellä? Ja millainen kuva kilpailusta kaikenkaikkiaan?
Olen nähnyt jotain niistä kokoelmista kirjastossa ja taso ei ole kauhean ihmeellinen verrattuna moneen muuhun kilpailuun.
Olen nähnyt jotain niistä kokoelmista kirjastossa ja taso ei ole kauhean ihmeellinen verrattuna moneen muuhun kilpailuun.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Jos dekkarigenrestä tykkää ja novelleja rustaa, niin ilman muuta mukaan vain.
Aikaisempia antologioita en ole nähnyt. Tasosta en osaa sanoa mitään, mutta hyvä harrastushan tuo on, ellei mitään muuta.
Itse osallistun, jos ehdin sulavasti novellin kirjoittamaan. Tällä hetkellä tosin näyttää siltä, että osallistumatta jää...
”Olen nähnyt jotain niistä kokoelmista kirjastossa ja taso ei ole kauhean ihmeellinen verrattuna moneen muuhun kilpailuun.”
Mitä ihmeen kokoelmia tarkoitat?
Siis laittaisitko tähän ketjuun niitä kokoelmia tiedoksi! Käyn tällä viikolla kirjastossa niin voin silmäillä sitten muutamia.
Kyllähän minäkin olen usein todennut, että eivät ne jonkujen kilpailun voittaneet ole mitään niin kovin erikoisia, kun sitten lukee niitä voittaneita. Ne kässärit ovat vaan iskeneet ajan hermoon paremmin kuin se oma kilpailutekstini ja sen takia voittaneet.
Kun on joku trendi menossa ja sitähän se sitten on, trendisetteripetteriä.
Kilpailu kuin kilpailu.
Hauskaahan on varmaan lukea ne atenaparnasson voittaneet tupajumikirjoituksetkin. Vähän mielessäni on kyllä mielikuvana nyt, että ovat sitä ojastaallikkoon tyyliä, sitä suomalaiskansallistaitkuvirsimutkaamatkassahammastenkiristys.
Kaikesta huolimatta tähän dekkarinovellijuttuun ajattelin kyllä osallistua. Taidanpa minäkin sujauttaa pari mutkaa matkaan...
Sbang
pingahti mieleeni, että se vois olla näin joulun kynnyksellä kirjoittaa kyllin kiinnostava juttu. Saattaa olla hyvinkin lumista. Ei ole vielä valmista kylläkään, en sillä tavalla ole aloittanut kasaamaan. Vähän mietintää vielä ja sitten teen sen janan ja liput ja laput oikeaan järjestykseen aikanaan. Mukaillen jaanajalavadekkarikaavaa unohtamatta tietenkään Alku Keskikohta Loppu. Lisään tietenkin riittävästi käännekohtia.
Loppu mulla oikeastaan on jo kirjoitettuna, etten vahingossa listi väärää, mutta muut vielä vähän hakusessa, ja ehkä siis hyvässä lykyssä joudun kirjoittamaan lopunkin uudelleen. Luultavasti niin käy. Ei yhtään pöllöä. Tiedän.
Onneksi sivumäärä on romaaniin verrattuna suorastaan mitätön. Ja eikö niistä voittaneista tule se kirja. Pitäisikö kirjoittaa pari, että toinen ainakin sitten...
En ole aiemmin osallistunut dekkariaiheella mihinkään kilpailuun, mutta muuten olen kyllä tätäkin genreä treenaillut. Ajattelinkin tuolta Jännitys dekkari saitilta kysellä, minkälaista novellia haluavat seuraavaksi lukea?
Saattavatpa innoissaan hyvinkin vetäistä täyskäden!
Tällaiset kilpailut ovat mielestäni mukavia piristyksiä tähän vuodenaikaan. Osallistumisen ohella tulee samalla kirjoitettua kaikenlaista muutakin soopaa, jota sitten taas voi käyttää hyväkseen tulevissa jutuissa. Siis tarkoitan lähinnä soopalla sitä, että tulee kaikenlaisia faktatietoja kuin apteekin hyllyltä nettailtua netistä, kaikenlaista pikkukivaa arkistokamaa ja ylimääräisiä tyyppejä putkahtelee pimennosta sijoitettavaksi henkilögalleriaan.
Oho... tulipas taas tekstiä tähän. No ei se mitään. Ette varmaan jaksaneet lukea edes loppuun.
Luen muutoinkin tekstejäsi mielelläni, scarabeus, joten luin loppuun tämänkin. Sinulla on aikuisen tapa sanoa asioita, teksteissäsi on yleensä jotain miettimisen arvoista ja et mene henkilökohtaisuuksiin.
Tässä pari kokoelmaa, jotka ovat hyllyssäni. Rikos rautateillä, kustantaja Kouvolan kaupunki, painopaikka Gummeruksen kirjapaino 2008 (miksiköhän muuten siinä lukee 2008, ostin sen viime kesänä, ettei olisi painovirhepaholainen sattunut painolta).
Syyllinen, syyllisempi...samat tahot takana, vuosi on 2005. Muutama muukin kokoelma on, muistaakseni semmoinen ainakin, jonka nimi on Rikos pikkukaupungissa.
Pidin viime vuoden voittajanovellista ja siitä toiseksi tulleesta, mutta muutoin kokoelmaa vaivaa se, että ne jotka sitten pistetään päätuomarille arvosteltavaksi, ovat enempi tai vähempi samasta muotista.
Viime vuonna osallistuin, novellini ei päässyt loppusuoralle. Mutta olin palautetilaisuudessa, jossa ilmeni, että yksi arvostelija oli antanut minulle täydet pointsit ja kehui sitä kovasti. Se ei vain mennyt niille muille kaaliin, oli liian erikoinen ilmeisesti. Teema oli rikos rautateillä ja arvostelijaraati kai tykkäsi eniten jutuista, joissa rikos tapahtui Lahden-Kouvolan radalla, max kaxkyt kilsaa kaupungista, joka heille on maailman napa.
Mitä sinä aiot kehitellä rikoksesta työpaikalla? Minä saatan laittaa sinne yhden vanhan juttunu, sitä pitää pikkuisen hioa.
vaikka Gummeruksesta tuli just takkiin enkä muutenkaan ole pärjännyt kilpailuissa, niin novellit on mun juttu ja dekkari ihan uusi tuttavuus kirjoittamismielessä. Juoni muhii jo päässä ja joku päivä se putkahtaa sieltä esiin, sitten tarvitsee vain kirjoittaa se ylös :)
Kysyit mistä ajattelin kirjoittaa.
Aika tarkkaanhan laitoin jo: pari mutkaa matkaan ja lumista.
Olen nyt kasaillut sitä dekkarinovellia ja tuli sellaiset 15 sivua heti, mutta se on hyvin raakaa. Yleensä minulle käy niin, että loppujenlopuksi tulee roimasti yli tarvittavan määrän ja leikkelen ja liimailen aikani ja roippeet laitan arkistooni seuraaviin juttuihini. Näistä on siis osa vanhaa ja sitten osa uutta, joka vaatii vielä sellaiset kymmenisen sivua uutta ja sitten alkaa olla loppukasauksen paikka.
Jos vanhat merkit paikkansa pitävät.
Minun mielestäni henkilökohtaisuuksiin meno nettikeskustelussa on sitä, että ruvetaan viestin tai parin perusteella arvuuttelemaan, että minkähänlainen perhe tuolla on, onkohan sillä perhettä ollenkaan, onkohan se ylipainoinen tai anorektikko, masentunut tai mitä muita ongelmia sillä on. Tällaista jutustelua, jossa keskitytään siihen, kuka sanoo ja millainen henkilö hän mahdollisesti on, on valitettavan paljon.
Itse laitan lyhyehkön jutun sinne kisaan, jos nyt laitan lainkaan. Yhtä vanhaa olen vähän katsellut sillä silmällä...ei lunta yhden hiutaleenkaan vertaa. Saati että olisi lumiukkoja kasapäin, kuten Jo Nesbon uusimmassa dekkarissa. Ruumis kylläkin - muistan miten harmittelin sitä kirjoittaessani, miten on sääli tappaa hyvä mies. Ja vielä semmoisen asian tähden.
Tällä kertaa ajattelin osallistua, on idea ja vähän alkuakin valmiina, ja aikaakin vielä kai riittävästi. Vaikka ainahan sitä on loppujen lopuksi liian vähän.