Viihdyn omissa oloissani. Voin viettää päiviä ilman että mieleeni edes tulee "olisi mukava viettää aikaa jonkun kanssa".
Tottakai minullakin on sosiaalisuuden puuskani mutta huomattavasti keskivertoa vähemmän. Sitten ihmiset jotka eivät sitä voi ymmärtää sanovat että olen ujo. En koe olevani ujo. En vain kaipaa ihmisiä jatkuvasti ympärilleni tai puhuakseni siitä miten päivä tänään meni vaikka mitään erityistä ei tapahtunut.
Kun yritän selittää että en ole ujo menee se usein yli hilseen. Jos viesti menee perille on seuraava leima: ANTISOSIAALINEN! (oh noes!)
Ei ei ei... en ole antisosiaalinen. Koen ainoastaan olevani erilainen kuten kaikki muutkin. Ei minulla ole mitään sosialisointia vastaan. Itse asiassa vietän mielelläni aikaa ystävieni kanssa. Olen huomannut että mitä sosiaalisempi ja extrovertimpi ihminen sitä vaikeampi hänen on minua ymmärtää. Yleensä ensimmäinen rektio on leimata minut ujoksi tai antisosiaaliseksi.
Nämä ovat tietysti ääriesimerkkejä mutta pointtini taitaa nyt olla se että: onneksi ihmiset ovat erilaisia ja jos jonkun kanssa vietän aikaa niin mielummin ujon kuin sosiaalisen. :)
Tottakai minullakin on sosiaalisuuden puuskani mutta huomattavasti keskivertoa vähemmän. Sitten ihmiset jotka eivät sitä voi ymmärtää sanovat että olen ujo. En koe olevani ujo. En vain kaipaa ihmisiä jatkuvasti ympärilleni tai puhuakseni siitä miten päivä tänään meni vaikka mitään erityistä ei tapahtunut.
Kun yritän selittää että en ole ujo menee se usein yli hilseen. Jos viesti menee perille on seuraava leima: ANTISOSIAALINEN! (oh noes!)
Ei ei ei... en ole antisosiaalinen. Koen ainoastaan olevani erilainen kuten kaikki muutkin. Ei minulla ole mitään sosialisointia vastaan. Itse asiassa vietän mielelläni aikaa ystävieni kanssa. Olen huomannut että mitä sosiaalisempi ja extrovertimpi ihminen sitä vaikeampi hänen on minua ymmärtää. Yleensä ensimmäinen rektio on leimata minut ujoksi tai antisosiaaliseksi.
Nämä ovat tietysti ääriesimerkkejä mutta pointtini taitaa nyt olla se että: onneksi ihmiset ovat erilaisia ja jos jonkun kanssa vietän aikaa niin mielummin ujon kuin sosiaalisen. :)
Vastaukset 4
Vanhimmat
Siis olen mielummin intovertin kuin extrovertin ihmisen kanssa.
(Sosiaalinen ja ujo kun eivät taida olla vastakohtia)
sama kuin otsikko
mielipiteeseesi hyvin ;]
t. ujoko?
Olin peruskouluaikoina kylläkin ujo ja koukukiusattu mutta myöhemmin ujous ja epävarmuus katosi jonnekin. Maailma ei ollutkaan niin ankea kuin mitä koulussa olin saanut ymmärtää. Löysin sosiaalisen itseni, mutta olen myöntänyt että olen ja tulen aina olemaan erilainen siinä mielessä että tarvitsen muita enemmän vetäytymiskausia. Tuo piirre on sotkenut ystävyyssuhteitani koska ihmiset eivät ole yleensä ymmärtäneet yksinäisyydenkaipuutani vaan tulkinneet minun olevan ujo ja epäsosiaalinen jos haluan olla pitempiäkin aikoja yksin. Tuo yksinäisyydentarve selittyy lähinnä konkreettisesti sillä että olen äärimmäisen luova ja tarvitsen paljon aikaa toteuttaa luovia juttuja itsekseni. Minulle ei siten sovi ystäväksi mikään kimpoileva tuuliviirityyppi joka haluaa ystäväkseen "heti valmis kaikkeen" -ihmisen. Kavereiden on kestettävä ja ymmärrettävä vetäytymiskausiakin muutoin ystävyydestä ei tule mitään.