Adam, Adam

edes uskoa, että tätä ei ole viksattu, leikelty
eikä gummattu yhtään. Tämän kirjoitin noin 5:ssä
minuutissa suoraa ruudulle.

Sanaton olen minä Mys,
enpä kuvitellut tuollaista palautetta saavani
runosta joka oli muutaman minuutin kiteytys mie-
hen ja naisen/isän ja äidin tärkeydestä.

Sydänlämpöinen kiitokseni.

palautetta luettavana minulla nyt ja tässä.

Tarinaa elämän alullesaattamisesta, odotuksesta
ja luopumisesta, kun lintu lentää pesästä. Mutta
syli on aina auki, hänen tulla ja käpertyä
siihen.

Kukaan ei onnistu aina,
vaikka Sinun sanojesi takaa voisi kuvitella
niin.

Kiitän ja nöyränä poistun.

ja erotiikkaa, lapsen odotusta ja miehen merkitys
siinä yhtälössä. Kuinka pieni ja toisaalta
suuri on miehen merkitys lapsen alkuun
saattamisessa. Mutta koskaan ei mies voi tietää
naisen tuntemuksia siitä, millaista on kantaa
lasta sisällään. Ihanaa se oli, muistan sen kuin
eilisen vieläkin, vaikka siitä on yli 34 vuotta.

Kiitos laudi, mukavaa että piipahdit runossani.

ani harvoin koen onnistuneeni sillai kokonaisval-
taisesti runoissani. On tässä nyt viime aikoina
ollut pari sellaista, joissa olen kokenut jonkin-
asteista onnistumisen riemua. Ja toisessa niistä
sain sen tuntemuksen jo kirjoittaessani sitä.
Toisessa koin sen oikeastaan vasta palautteiden
kautta, ne oli niin kannustavia. Kirjoittaessani
runoa, se tunne ei minussa ollut. Ja sitten kun
palautteet tuli, olin aivan ymmällä ylistävistä
sanoista.

Että tässä se nähdään, koskaan ei itse tiedä mi-
ten lukijat kokee runon.

Jäi kirjoitusvirhekin runoon. Huomaan sen vasta
nyt, kun viittaat tuohon osaan runossani.

Se piti kyllä olla
' olisi se iholla ensimmäiSEN sateen jälkeen '
Sinä tai kukaan muukaan ei ilmeisesti havainnut
muotovirhettä.

Kiitos Sinulle Tirpunen lämminhenkisestä palaut-
teestasi. Sinäkin äitinä tiedät tuntemukset, mi-
tä on odottaa lasta.

äidit, vaikka mainoksen mukaan tekevätkin hyvää
ruokaa. Niin äidithän ne lapsetkin maailmaan lo-
pulta saattaa miehen pienen, mutta niin merkityk-
sellisen osan jälkeen.

Mies, luomakunnan kruunu. Isä ja vaari, pappa mi-
kä tahansa. Ja yhtä merkityksellinen on osa hä-
nellä myös siinäkin osassa.

Kiitos mimsu, mitäs me äidit =)

että jokunen muukin mies olisi sanonut tästä ru-
nostani jotain. Tai siis paremminkin siitä, mil-
laisia tuntemuksia miehen sisimmässä herää, kun
saa kuulla että lapsi on alkanut kasvaa naisen
kohdussa. Jouni oli ainoa joka antoi miehenä pa-
lautetta, eikä hänelläkään valitettavasti ole si-
tä isäksi tulemisen riemua ainakaan vielä koettu-
na.

Aika jännää lukea, että osasin mielestäsi kuvail-
la tuota kaikkea syntymisen alkuun saattamisesta.
Myöskin odottamisajasta.

Ihan sen vuoksi, että tämä on yksi todella har-
voista runoistani, joita olen kirjoittanut
suoraan tekstinkäsittelyyn. Ja aina kun niin
teen, runo on kaikkea muuta kuin hiottu. Paperil-
lehan minä pääsääntöisesti runoni aina kirjoitan.
Ja niin kuin muutama on minulle sanonut, viilaat
ja viksaat ihan liian kauan niitä. Vaikiaa sanoa
itse tuohon mitään.

Kiitos Sinulle iivee, palautteesi oli jälleen
painokasta ja ihanaa luettavaa.

lukea Sinunkin sanomassi
' sisältö on silti yllättävän punnittua '
koska runo syntyi muutamassa minuutissa, ja on
täysin hiomaton. Mutta ehkä se ydin on siinä,
että kaikki on kuitenkin koettu. Kokemuksen kaut-
ta tapahtumat vain oli omalla tavallaan tietty
helppo kirjoittaa.

Astioiden kolistelun otin mukaan siksi, että odo-
tus on kokonaisvaltaista. Se on kaikissa
askareissa mukana, nainen miettii koko ajan sitä
pientä alkua, joka sisällä kasvaa teki mitä ta-
hansa.

Kiitos, se kuuluu kommentoijalle - Sinulle.

runooni tuli ihan sattumalta, kun Isäinpäivä on
jo niin lähellä.

Nimenomaan tuo kohta, johon runossani viittaat.
Se on se kiitos miehelle, kiitos olla hänen rak-
kautensa kokoinen. Ja että siitä saa nauttia myös
jälkipolvi, lapsenlapsi.

Kiitos Sinulle, että löysit runostani sen olen-
naisen. Että naisena kirjoitit samoja tuntemuksia
kuin minäkin.

uusi elämä -
suurin lahjoista se on, ja miehellä on siinä mitä
merkittävin osuus.

Kiitos Liona aina yhtä kauniista palautteestasi.