Kalvopaisunta-astian paine?

kädestä pitäen neuvoja tarvittais. Omassa systeemissä kans paineet sekasin. Koitin hoitaa homman seur. tavalla: paineet pois kattilasta ja varaajasta-->pumppasin kalvop.astiaan 0,7 barin paineen (yläkertaan pannuhuoneesta matkaa n. 7 metriä). Pannussa paine nousi kans tuohon 0.7:ään. Onko homma tuolla ok?? vaiko mihinkö pannun paine kuuluis? vaikuttaako lämpötila kovasti paineeseen?? (lämpö nyten 50 astetta)Järjestelmä muutes on jäspi ypv40 1000l varaaja 140l kalvopaisunta-astia

siis?? kirjoitti:

kädestä pitäen neuvoja tarvittais. Omassa systeemissä kans paineet sekasin. Koitin hoitaa homman seur. tavalla: paineet pois kattilasta ja varaajasta-->pumppasin kalvop.astiaan 0,7 barin paineen (yläkertaan pannuhuoneesta matkaa n. 7 metriä). Pannussa paine nousi kans tuohon 0.7:ään. Onko homma tuolla ok?? vaiko mihinkö pannun paine kuuluis? vaikuttaako lämpötila kovasti paineeseen?? (lämpö nyten 50 astetta)Järjestelmä muutes on jäspi ypv40 1000l varaaja 140l kalvopaisunta-astia

Lue lisää

Jos järjestelmä on ollut todella paineeton, kun lisäsit ilmaa kalvop.astiaan, on kalvo rikki. Paineen ei pitäisi nousta kattilassa noin paljon säiliöön ilmaa lisättäessä. Tutkin taannoin miksi nämä paisuntasäiliöt hajoilevat melko uutenakin. Avasin n.15 astiaa.
Lähes jokaisesta säiliöistä löytyi kierrelastua, tms.
Metalli oli liimautunut kalvoon kiinni ja metallilastun ympäriltä kumikalvo oli hapertunut ruskeaksi eli tavallaan "ruostunut" puhki.
Kuinka vanha läm.järjestelmäsi on?
Harvoin näkee yli 5 vuotta vanhempaa ehjää kalvop.astiaa, varsinkaan kiinteän polttoaineen laitoksissa.

Vesimies kirjoitti:

Jos järjestelmä on ollut todella paineeton, kun lisäsit ilmaa kalvop.astiaan, on kalvo rikki. Paineen ei pitäisi nousta kattilassa noin paljon säiliöön ilmaa lisättäessä. Tutkin taannoin miksi nämä paisuntasäiliöt hajoilevat melko uutenakin. Avasin n.15 astiaa.
Lähes jokaisesta säiliöistä löytyi kierrelastua, tms.
Metalli oli liimautunut kalvoon kiinni ja metallilastun ympäriltä kumikalvo oli hapertunut ruskeaksi eli tavallaan "ruostunut" puhki.
Kuinka vanha läm.järjestelmäsi on?
Harvoin näkee yli 5 vuotta vanhempaa ehjää kalvop.astiaa, varsinkaan kiinteän polttoaineen laitoksissa.

Lue lisää

että johtuu tuosta. Järjestelmä on n. 4kuukautta vanha. Tosin voi olla että kyseessä ompi ns. maanantai malli.... Ehkäpä siis parempi pyytää putkimies käymään??

usko kirjoitti:

että johtuu tuosta. Järjestelmä on n. 4kuukautta vanha. Tosin voi olla että kyseessä ompi ns. maanantai malli.... Ehkäpä siis parempi pyytää putkimies käymään??

Onko paisuntajohdossa sulkuventtiili? Jos ei, niin asennuta heti. Seuraavat venttiilit ja osat täytyy olla asennettuna paisuntaputkeen, järjestyksessä, pais.säil.---kattila: Paisuntasäiliö, yhdistäjä, tyhjennysventtiili, sulkuventtiili, varoventtiilit 2 kpl, painemittari, kattila. Toisinsanoen, sinun ei tarvitse aina päästää koko järjestelmää paineettomaksi, kun tarkastat pais.säiliön esipaineen. Suljet vain ennen säiliötä olevan sulkuventtiilin, avaat tyhjennysventtiilin ja mittaat esipaineen. Joku tuolla aiememmin oli jo sen oikein neuvonut. (esipaine 0,9 bar ja käyttöpaine vähän enemmän, kylmänä min. 1 bar, lämpötilan noustessa jopa 1,5 bar)
Jos kattilasi on kiehahdellut, ei kattilan oma painemittari välttämättä enää näytä oikein.
Kyllä ne oireet ovat niin selviä, että epäilen vieläkin kalvon hajonneen. Tosin joskus on tehtaalta tullut jo valmiiksi rikkinäisiä säiliöitä.

Vesimies kirjoitti:

Onko paisuntajohdossa sulkuventtiili? Jos ei, niin asennuta heti. Seuraavat venttiilit ja osat täytyy olla asennettuna paisuntaputkeen, järjestyksessä, pais.säil.---kattila: Paisuntasäiliö, yhdistäjä, tyhjennysventtiili, sulkuventtiili, varoventtiilit 2 kpl, painemittari, kattila. Toisinsanoen, sinun ei tarvitse aina päästää koko järjestelmää paineettomaksi, kun tarkastat pais.säiliön esipaineen. Suljet vain ennen säiliötä olevan sulkuventtiilin, avaat tyhjennysventtiilin ja mittaat esipaineen. Joku tuolla aiememmin oli jo sen oikein neuvonut. (esipaine 0,9 bar ja käyttöpaine vähän enemmän, kylmänä min. 1 bar, lämpötilan noustessa jopa 1,5 bar)
Jos kattilasi on kiehahdellut, ei kattilan oma painemittari välttämättä enää näytä oikein.
Kyllä ne oireet ovat niin selviä, että epäilen vieläkin kalvon hajonneen. Tosin joskus on tehtaalta tullut jo valmiiksi rikkinäisiä säiliöitä.

Lue lisää

yli 60 asteiseks ilman kiehuntaa. Ilmavaivaa epäili putkimies joten avasin varaajan päältä hanan ja päästin vettä pois nin kauan kun sitä tuli (oli ilmaakin vähän seassa). Kattilan painemittari näytti tuolloin nollaa ja tämän jälkeen pumppasin paisuntasäiliöön 0,7 barin paineen. Vettä kun lisäsin nin paisuntasäiliönkin paine nousi joten lopetin 0,9 bariin. Tarvisko siis putkista saada vedet pois että esipaineen säätö onnistus (se muuten oli 0,2bar).? Vai tarvisko vaihtaa putkiliikettä....????

lämpiää kirjoitti:

yli 60 asteiseks ilman kiehuntaa. Ilmavaivaa epäili putkimies joten avasin varaajan päältä hanan ja päästin vettä pois nin kauan kun sitä tuli (oli ilmaakin vähän seassa). Kattilan painemittari näytti tuolloin nollaa ja tämän jälkeen pumppasin paisuntasäiliöön 0,7 barin paineen. Vettä kun lisäsin nin paisuntasäiliönkin paine nousi joten lopetin 0,9 bariin. Tarvisko siis putkista saada vedet pois että esipaineen säätö onnistus (se muuten oli 0,2bar).? Vai tarvisko vaihtaa putkiliikettä....????

Lue lisää

Esipaine paisunta-astiassasi on ollut niin matala, että jo systeemissä vallitseva korkeuserosta johtuva staattinen paine on riittänyt täyttämään paisarin vedellä. Tästähän seuraa tietysti se, että kun vähänkin lämmität systeemiä paisari ei pysty ottamaan vettä enää vastaan vaan paine nousee heti ja varoventtiili sylkee vedet ulos. Se, että paine nousee paisarissa tarkoittaa, että kalvo liikkuu ja paisunta toimii niinkuin pitääkin.

lämpiää kirjoitti:

yli 60 asteiseks ilman kiehuntaa. Ilmavaivaa epäili putkimies joten avasin varaajan päältä hanan ja päästin vettä pois nin kauan kun sitä tuli (oli ilmaakin vähän seassa). Kattilan painemittari näytti tuolloin nollaa ja tämän jälkeen pumppasin paisuntasäiliöön 0,7 barin paineen. Vettä kun lisäsin nin paisuntasäiliönkin paine nousi joten lopetin 0,9 bariin. Tarvisko siis putkista saada vedet pois että esipaineen säätö onnistus (se muuten oli 0,2bar).? Vai tarvisko vaihtaa putkiliikettä....????

Lue lisää

Joku siellä on nyt pahasti pielessä.
-Miksi esipaine oli vain 0,2? Uudessa säiliössä on aina min. 1.5 barin esipaine (typpeä), josta putkimies päästää liiat pois ennen verkoston täyttöä, sinulla olisi pitänyt olla se 0,9 jos se olisi oikein säädetty, eikä säiliö siis vuoda???
-Kattilan lämpötilan on oltava vähintään 70 ast. ennenkuin varaaja alkaa lämmetä!!!
-Puuttuuko sieltä lataustermostaatti (esim. Jäspin käyttämä Teräsvar-25) kokonaan vai onko se rikki?
-Ihmettelen kovasti tuota sinun 60 astetta, jos se pitää paikkansa ja varaaja lämpiää siitä huolimatta, pilaat kattilasi nopeasti sekä hyötysuhde on tosi huono.
-Katsoppa jonkun kattilan valmistajan sivuilta kattilan ja varaajan kytkentä ohje, epäilen vahvasti että putkimiehesi on nyt ulkona kuin lumiukko noiden ilmavaivojensa kanssa.
Ainakin www.kaukora.fi löytyy selkeitä ohjeita.
-Jos nyt vaihdat putkiliikettä, vapautuu edellinen vastuistaan/takuistaan mm työvirheissä se on yllättävän pitkä.
-Sinuna ottaisin kiireesti jonkun asintuntijan käymään pannuhuoneessasi ennen kuin jatkat tuota ihmettelyä. Ei se/ne viat täällä netissä selviä.

Vesimies kirjoitti:

Jos järjestelmä on ollut todella paineeton, kun lisäsit ilmaa kalvop.astiaan, on kalvo rikki. Paineen ei pitäisi nousta kattilassa noin paljon säiliöön ilmaa lisättäessä. Tutkin taannoin miksi nämä paisuntasäiliöt hajoilevat melko uutenakin. Avasin n.15 astiaa.
Lähes jokaisesta säiliöistä löytyi kierrelastua, tms.
Metalli oli liimautunut kalvoon kiinni ja metallilastun ympäriltä kumikalvo oli hapertunut ruskeaksi eli tavallaan "ruostunut" puhki.
Kuinka vanha läm.järjestelmäsi on?
Harvoin näkee yli 5 vuotta vanhempaa ehjää kalvop.astiaa, varsinkaan kiinteän polttoaineen laitoksissa.

Lue lisää

Onpa kaveri tuurilla seilannut! Meillä on 30v vanha kalvo paisunta pönttö tai siis 3kpl 50ltr ja kattila jämä 35kw varaaja 1100ltr. ja toisessa talossa 2,8m3 varaaja 35kw alapalo arimax ja paine tonkka 250ltr ikää 25v ja molemmat ehjiä....

Avaa ensin muutama säiliö, niin huomaat ettei sieltä neulaventtiilistä välttämättä tulekaan vettä vaikka kalvo on puhki! Monesti esipaine on hävinnyt verkostoon pikkuhiljaa ja kumikalvo painunut venttiiliä vasten tukkien koko reiän.
Siis typpi on läpäissyt kalvossa olevat huokoset mutta vesi ei. Säiliön kaasupuoli on rutikuiva mutta esipaine hävinnyt. Eikä se ole häipynyt venttiilin kautta. (Vert. Goretex kalvo)

Höpönlöpön.. Ellei talo ole 20 metriä korkea, et tarvitse yli 2 barin paineita yhtään mihinkään.

Alunperin itsellä oli 2 1 kerroksisessa talossa painetta korkeintaan 0,6, enempää ei voinut laittaa kun sitten meni jo ylivuotoputkesta ulos.. Sitten vaihtui vanha avopaisari kalvolliseen malliin ja nyt on kilon verran. Toimii ihan moitteetta.

Esipaine on minimissään sen järjestelmän korkeudesta riippuvan staattisen paineen verran (0,1 kertaa korkeus metreinä), mieluummin vähän yli kuin alle ja täyttöpaine sitten vähän yli.. Riippuen siitä missä lämpötilassa täyttää, jos kattila ja putkistot ovat lämpöisinä, niin kannattaa täyttää vähän enemmän, koska jäähtyessään vesi kutistuu.. Jos silloin ei ole riittävästi vettä paisarissa, niin sitten voi ruveta vetämään ilmaa tai jotain muuta pientä ongelmaa.

Ja sitten noiden täytöstä sen verran, että silloin kun paisarissa on vettä, niin paineet ovat samat kattilassa ja paisarin kalvon kummallakin puolella. Ainoa tapaus jossa paineet eivät ole samat on se että paisarin kaasupuolella on enemmän painetta kuin vesipuolella jolloin kalvo on jo työntänyt vedet kokonaan ulos, eikä kaasu pääse enää laajenemaan.

Ja tässä on nyt sitten syytä huomata, että painemittareiden tarkkuus ei sitten ole ehdoton, joten pienistä heitoista ei kannata vetää liian isoja johtopäätöksiä. Etenkään halvat renkaantäyttölaitteet eivät näytä useinkaan kuin korkeintaan viitteellisiä lukemia..

Ja esipaineenhan määrää rakennuksen korkeus (korkeusero paisuntajohdon ja korkeimman patterin välillä). 10m korkea rakennus tarvitsee 1bar. Normi yksikerroksinen talo 0,3-0,5bar.

ftyugijo kirjoitti:

Ja esipaineenhan määrää rakennuksen korkeus (korkeusero paisuntajohdon ja korkeimman patterin välillä). 10m korkea rakennus tarvitsee 1bar. Normi yksikerroksinen talo 0,3-0,5bar.

Lue lisää

kuka vittu oikeasti laskee jotain staattisia paineita tai jotain!?! pers tuntumalta vaan mennään jos paisari ei toimi niin katsotaan onko painetta kalvo puolella vai onko vettä jos vettä niin uusi paisari jos on painetta niin laitetaan lisää ja katsotaan toimiiko. jos ei toimi niin laitetaan vielä lisää tai jotain?

höh mitä paskaa kirjoitti:

kuka vittu oikeasti laskee jotain staattisia paineita tai jotain!?! pers tuntumalta vaan mennään jos paisari ei toimi niin katsotaan onko painetta kalvo puolella vai onko vettä jos vettä niin uusi paisari jos on painetta niin laitetaan lisää ja katsotaan toimiiko. jos ei toimi niin laitetaan vielä lisää tai jotain?

Lue lisää

Niin, se 10 kertotauluhan onkin niin haastavaa, kuin myös rakennuksen korkeuden selvittäminen... Että parempi se vaan on arpoa joku satunnaisluku ihan puhtaasti stetson-menetelmällä ja sitten ihmetellä miksei toimi.