Olen kovasti ihmetellyt, mikä saa täällä keskustelupalstoilla ihmiset, ja vielä äidit ilkeilemään ja syyllistämään toisiaan? Esimerkkinä täysin uskomattomaksi paisuneesta pottuilusta voisi mainita Vauvakuume-palstalla olevan kirjoituksen "Vielä äitiyspäivärahasta!" by Reija---, mitä itse luin lähinnä hämmästyksen ja kauhunsekaisin tuntein. Kirjoittaja esitti täysin normaalin kysymyksen, joka varmasti askarruttaa melkein ketä vain raskaaksitullutta naista, ja sai vastaansa aivan älyttömän ryöpytyksen ties mistä tekaistuista jutuista.
Itse olen nyt suurin piirtein puolessa välissä raskautta, odotan siis ensimmäistäni, enkä ole uskoa, miten paljon toiset naiset ja äidit syyllistävät toisiaan. Minusta raskaanaollessa kaipaa pikemminkin toisten naisten tukea ja rakkautta, ei pilkunviilausta ja "sinusta tulee täysin uusavuton ja huono äiti, parempi kun tekisit vaan abortin"-kommentteja. Anonyymina on niin helppo satuttaa toisia. Kysymysten ja kirjoitusten takana on yleensä kuitenkin oikeita ihmisiä, joilla on tunteet ja jotka varmasti loukkaantuvat kaikista noista pahoista sanoista.
Onko näitä katkeria kanssasisaria tosiaankin loukattu jossain vaiheessa niin pahasti, että he saavat suurta nautintoa toisten nuijimisesta, vai tiivistyykö tyhmyys joukossa? Raskaus ja äitiys olisivat paljon helpompia itse kullekin, jos viitsisimme edes hieman tukea toisiamme ja antaa mieluummin positiivista palautetta ja järkeviä kommentteja kuin tätä kauheata moskaa.
-Ja onneksi myös niihin positiivisiin tapauksiin törmää täällä keskustelupalstoilla, joten kiitos niille ihmisille, jotka jaksavat kirjoitella kannustusta ja mukavia kommentteja. :)
Itse olen nyt suurin piirtein puolessa välissä raskautta, odotan siis ensimmäistäni, enkä ole uskoa, miten paljon toiset naiset ja äidit syyllistävät toisiaan. Minusta raskaanaollessa kaipaa pikemminkin toisten naisten tukea ja rakkautta, ei pilkunviilausta ja "sinusta tulee täysin uusavuton ja huono äiti, parempi kun tekisit vaan abortin"-kommentteja. Anonyymina on niin helppo satuttaa toisia. Kysymysten ja kirjoitusten takana on yleensä kuitenkin oikeita ihmisiä, joilla on tunteet ja jotka varmasti loukkaantuvat kaikista noista pahoista sanoista.
Onko näitä katkeria kanssasisaria tosiaankin loukattu jossain vaiheessa niin pahasti, että he saavat suurta nautintoa toisten nuijimisesta, vai tiivistyykö tyhmyys joukossa? Raskaus ja äitiys olisivat paljon helpompia itse kullekin, jos viitsisimme edes hieman tukea toisiamme ja antaa mieluummin positiivista palautetta ja järkeviä kommentteja kuin tätä kauheata moskaa.
-Ja onneksi myös niihin positiivisiin tapauksiin törmää täällä keskustelupalstoilla, joten kiitos niille ihmisille, jotka jaksavat kirjoitella kannustusta ja mukavia kommentteja. :)
Vastaukset 3
Vanhimmat
ei voi saada aikaan, jos ei hyväksy muiden mielipiteitä. Keljuilu on asia erikseen. Se syntyy oikein helposti, kun ei hyväksy muiden mielipidettä...
Luin tuon Reijan kirjoituksen aikanaan ja ihmettelin kovasti hänen tapaansa kuljettaa keskustelua. Hänhän puolusteli itseään mitä moninaisimmilla valheilla. Näin "normaalina" äitinä en ainakaan minä niitä uskonut. Kummastelin vaan, että jonkun (Reijan) pitää moiseen ryhtyä. No, tarpeensa kullakin. Hän mm. väitti, että kierukka on pillereitä varmempi ehkäisy, ja vieläpä sataprosenttinen...uusi asia minulle, ja monelle muulle. Sääliksi alkoi jo lopulta käydä. Mutta hän tahtoi aina vain lisää.
Kuten jo siinä keskustelussa kävi ilmi ainoa oikea paikka saada äitiyspäivärahasta selvyys on mennä Kelaan. Tai jos ei pääse paikalle, pyytää asiasta postia.
Sinne minä ainakin otin suoraan yhteyttä, kun asia alkoi olla ajankohtainen. Sain jopa arvion päivärahan suuruudesta mukavalta virkailijalta...Mutta näin toimien ei asiaan jäänyt mitään epäselvää. Ei myöskään leuhkittavaksi täällä. Siinä nämä "reijat" ovatkin mestareita.
Ps. Sinullakin on jostain syystä kovasti puolueellinen näkemys hänestä (Reija)! Sääliä?
Tänne ei muuten ole pakko kenenkään kirjoitella, eikä ottaa haukkuja vastaan. Siitä lienemme yhtä mieltä.
Itse sain kokoraskausaikani tuntea nahoissani ilkeilyä ja kettuilua ihan livenä työpaikallani. Jossa lapsettomat Ja sinkut 26 vuotiaat biletysvaiheessa olevat työ"kaverit", kiuvsasivat minua niin pahasti, että menetin yöuneni ja ruokahaluni. Syöminen oli todella vaikeaa ja väkinäistä, sillä olin todella masentunut, kunnes pääsin sairaslomalle. Ihmettelin, että miten jotkut voivat olla raskaana olevaa kohtaan niin julmia, vaikka se on naisen elämän ihaninta ja onnellisinta aikaa odottaa esikoistaan. Ovatko naiset toisilleen niin kateellisia?
Tuota ilkeilyä ja moralisointia minäkin sivusta seuranneena olen hieman ihmetellyt. Miten meistä kukaan on sen parempi neuvomaan ja moralisoimaan, koska kyseessä on 'yksilölaji'. Jokainen meistä kantaa lapsensa, synnyttää ja hoitaa omalla tavallaan. Tärkeintä on lapsen hyvinvointi, niin kauan kuin se ei vahingoita lasta, ei meillä ole vara sitä moralisoida.
Kuka meistä on asiaa oikeasti tutkinut enemmän, kuin omaa raskauttaan ja lapsen hoitoaan verraten. Ei taida olla aiheesta vieläkään tieteellistä näyttöä niin paljoa, jotta voisimme syyttävällä sormella osoittaa kanssasisaremme toimivan moraalisesti väärin valitessaan toisen tavan synnyttää tahi hoitaa lapsensa.
Syyt toimia omalla tavallaan on jokaisen henkilökohtaisia ja niitä emme voi kuin arvailla. Miten ihmeessä voimme oletusten perusteella analysoida toisen heti huonoksi ja epäonnistuneeksi äidiksi. Esimerkkinä toimii hyvin erittäin paljon kommentteja keräävä asia: Sektio vastaan alatiesynnytys. Kuka meistä on sanomaan mikä on parasta juuri sille ko.lapselle, joka syntyy miten syntyy. Ei odottava äiti ole meedio, vaan tekee päätöksen itse, perustuu se sitten pelkoon, lääkärin suositukseen/tahtoon tai omaan tahtoon tai mihin tahansa. Eikö pääasia ole ,että syntyy terve lapsi? Tavalla ei liene väliä? Onko se joltain muulta pois, jos joku ei halua alatiesynnytystä tai imettää? Eihän sekään ole keltään pois jos synnytät alatietä ja imetät. Onko meillä ihan oikeasti tieteen valossa riittävästi tietoa, jolla voimme rakentaa tietyn stereotypian oikeasta hyvästä äidistä?
Jokainen meistä naisista saanee vielä itse päättää miten toimitaan ja sitä kunnioittakaamme. Ei kaikki ole aina niin mustavalkoista. Syyt toimia omalla tavallaan ovat hyvin moninaisia ja joskus erittäin henkilökohtaisiakin. Miksi siis emme saisi käyttää hyväksemme yhteiskunnan tarjoamia vaihtoehtoja asioihin.
On tekopyhää hurskastelua vertailla esim. synnytyksen maksuja (sektio 10 000€ ja alatie 5000€), koska jokainen synnytys/sektio on omanlaisensa ja maksaa sen mitä maksaa, jotta lapsi saadaan turvallisesti maailmaan. Yhteiskunnan varoja menee todella paljon muuallekkin, jonka tarkoitusperä ei ole niinkään jalo kuin lapsen saanti terveenä maailmaan.
Myös imetyksestä on tehty eräänlainen tabu. Kaikki me ihmiset olemme yksilöitä ja korvikemaito ei tee toisesta heikompaa tai huonompaa lasta. Osa meistä on sairaita jo syntyessään, osa sairastuu vaikka syö äidin maitoa ja osa ei sairastu vaikka söisi kumpaakin. Emme tässäkään asiassa näe kuin oman napamme, ja sitä voimme vain arvostella.
Ihmiset ihmettelee kuinka nykypäivän äidit ei kestä kipua, synnytysrepeämiä, tai mitä tahansa joka liittyy lapsen saantiin, mutta mielestäni olisi aiheellisempaa kysyä; miksi me olemme niin kamalan myrkyn nielleitä, katkeria neuvonantajia ja varoittelijoita, syyllistäjiä..yms.? Miksi emme voi todellakin tukea toinen toistamme kauniissa asiassa, kuten lasten saantikin on? Miksi meissä asuu se pahasuinen ihminen, jonka tarkoitus on vain tuottaa mielipahaa muille, niille erityisesti, jotka ovat ensimmäisellä matkallaan äidiksi ja kokevat kaiken uutena.
Kukaan ei meistä tietää kuinka toinen kokee kaiken tämän ryöpytyksen raskauden lisäksi. Voimme saada tällä aikaan melkoisen karhunpalveluksen syntymättömälle lapselle tai jo syntyneelle. Äiti alkaakin toimia toisin kuin haluaisi, vain painostuksen alla. Tarkoitus olisi kuitenkin pitää myös äidin mieli eheänä ja kroppa terveenä. Kun molemmat voivat hyvin, on se avain onneen.