Miten menettelen kun jätin lapsieni kanssa isän joka ei välittänyt elää perhe-elämää?
Hän oli vain töissä koko ajan ja minä joudun elämään lapsieni kanssa tätä yksinäistä elämää. Lapset 9 11 ja 13 vuotiaita jotka oleskelevat isänsä luona lähes koko ajan mutta minä olen kuitenkin virallisesti lähihuoltja!
Eikö äidillä ole oikeus päättää omien lapsiensa elämästä?
Ahdistaa kun kukaan ei ajattele minun tunteitani.
Hän oli vain töissä koko ajan ja minä joudun elämään lapsieni kanssa tätä yksinäistä elämää. Lapset 9 11 ja 13 vuotiaita jotka oleskelevat isänsä luona lähes koko ajan mutta minä olen kuitenkin virallisesti lähihuoltja!
Eikö äidillä ole oikeus päättää omien lapsiensa elämästä?
Ahdistaa kun kukaan ei ajattele minun tunteitani.
Vastaukset 11
Vanhimmat
se että alat hankkia omaa elämää. Ei parisuhde ole ainoa elämisen muoto, eikä mitä ilmeisemmin Sinua varten tarkoitettu ensinkään.
Rahaa saa työtä tekemällä, eikä koskaan ole myöhäistä aloittaa.
Sinun lapsesi ovat jo niin isoja, että saanevat itse päättää kumman vanhemman luona viihtyvät. Ja hyvä niin. Sinun on aika alkaa panostamaan itseesi, ja omaan hyvinvointiisi. Opettele tekemään se ilman että nojaat läheisriippuvaisena jonkun muun elämään, seiso omilla jaloillasi, -ensimäistä kertaa elämässäsi.
Elämäsi on vielä pitkä, ja edessäsi on monta vuosikymmentä, kerkeät muuttamaan sitä vielä pajon suotuisaan suuntaan. Työtä se vaatii, ja ehkä hetken miettimistäkin, mitä alkaisi tekemään, mutta mieti vahvat puolesi, ja ala kehittämään niitä. Kyllä se siitä avautuu.
Sillälailla kykenet myöskin olemaan lapsillesi parhaiten tukena ja turvana, kun he näkevät että äiti pärjää, eikä lamaannu, ja katkeroidu.
Katkeruus kun on vain ajan hukkaa, ja tuottaa pelkkiä negatiivisia fiboja kantajalleen.
Onnea Sinulle uuteen elämääsi, ja menestystä.
Kylläkai sosiaalitoimi pistää rajan tuolle isän toilailulle kun se isä ei huomaa että minä kärsin tosi paljon kun en saa olla lasteni kanssa! On minulla niitä menojakin tuon kaveripiirin kanssa mutta saa kai minullakin olla elämää eron jälkeen!!
Laasten isä on mukamas vakituisessa työssä mutta kai sen kuuluu maksaa ne elarit mulle siinä suhteessa mitä hän saakin palkkaa?
Onhan se kohtuus ku mulla on kuitenki tämä kaksi huonetta lapsilleni ja ei heillä oo hätää koskaan.
Miksipä sosiaalitoimi sinun kärsimyksistäsi piittaisi? Oikeasti?
Lapsillahan tuntuu olevan hyvin isänsä kanssa? Ja ovat jo sen ikäisiä että osaavat valita paikkansa.
Joten ne haaveet noista elatusmaksuista voit kyllä unohtaa.
Työstä saa rahaa. Mene töihin. Työ myöskin auttaa ajattelmaan muita asioita kuin että säälii itsensä hengiltä. Työstä saa myös tyydytystä kun sen saa kunnolla onnistumaan. Siitä voi saada sisältöä elämään.
Ei mua kiinnosta mennä mihinkään töihin kun kuitenkin saan sossulta sen perustoimeentulon ja antaahan ne mukavasti ekstraakin kun vaan viittii pyytää noihin lasten harrastuksiin. Mä olen synnyttänyt lapset ja kai minulla on oikeus saada siitä vastinetta kun oon kasvattanut yhteiskunnalle työhön kykeneviä ihmisiä ??
Mistä minä saan palkan? ei ole mukava mennä sossuun joka maanantai selittämään että lapseni tarvitsevat rahaa harrastuksiinsa! Mikä mättää nykyyhteiskunnassa kun ei voi antaa lapselle sitä mitä hän tarvitsee?
Jos ei se työ maita.
Vastine lapsista muodostuu toki sen perusteella missä lapset pää-asiassa majailevat, ja sinun lapsesi ovat jo niin vanhoja että kykenevät päättämään sen itse. Ja jos isän luona on hyvä - niin eikös se ole hyvä? Se on silloin isän homma mennä sinne sossuun noita avustuksia lapsille pyytämään. Mitäs sinä niillä kun ei ole niitä lapsiakaan?
Sehän toki on Sinun valittavissasi, jos haluat kituuttaa toimeentulotuella, mutta maailman sivu on pitkä, ja työ voi olla mielekästäkin.
Minun puolestani saat toki kituuttaa sosiaaliavuillakin, itsellesihän siinä hallaa teet, mutta se on "oikeutesi"
Itse olen 3 lapsen yh, ja tuloni työstä on n 4000/kk, ja voin kertoa että työn mielekkyys on erittäin terapeuttista, ja tuo tyydytystä kun huomaa että pärjää keveesti ilman mitään tukia. Suosittelen lämpimästi.
Meinaatko ihan tosissaan että et peri lastesai isukilta edes niitä elareita? (törkeä oot jos annat lastes isän luistaa velvollisuuksistaan!) Kyllä ne elarit pitää periä vaikka ne ei ookkan niin justiinsa tarpeen,
Ja meillä isä maksaakin ihan omasta tahdostaan 450 kuussa.
Hänen mielestään hänenkin täytyy saada osallistua oman lapsensa kustannuksiin. Mikäs mä olen hanttiinkaan laittamaan. Aikuinen mies. Kai se tietää mitä tekee. Joo, ei se ole milloinkaan ollut laistamassa velvollisuuksiaan, pikemmin päinvastoin.
Hah, hah hahahahahhahahhh..
jos kerran oot yhteiskunnan elätti!
lähihuoltajuus ja maksa elarit isälle lapsista. Sinusta ei ole lasten lähihuoltajaksi, koska olet näköjään työtä vieroksuva yhteiskunnan luuseri.
Sinä voit olla biologinen äiti, mutta oikea äiti et ole, koska annat lapsille esimerkin siitä kuinka eletään muiden veronmaksajien selkänahalla, eikä oma työnteko kiinnosta.
Sossuna laitaisin lapset isälle ja sut maksamaan elarit. Jos ei oo rahaa maksaa niin kunta maksaa ja peri sinulta ulosoton kautta, jolloin menetät luottotietosi ja elämäsi on vielä hauskempaa sen jälkeen.
En yhtään ihmettele, että parisuhteesi meni kiville. Kuka tuollaista laiskaa akkaa jaksaa kattoa, ei kukaan.
Erosit, koska mielestäsi isä ei välittänyt elää perhe-elämää. Ja kerrot, että kolme lastasi kuitenkin viettävät enimmän ajan isän luona/kanssa.
Onko alkuperäinen arviosi kuitenkin isästä ollut väärä? Etkä mahdollisesti ole antanutkaan isälle mahdollisuutta olla isä parisuhteessanne?
No niin tai näin.
On väärin sanoa, että 12 vuotias saa itse päättää, missä asuu. Ei saa päättää, mutta hänen mielipiteensä huomioidaan. Jos isällä olosuhteet normaalit ja lapset siellä haluavat, niin isällä on mahdollisuus hakea lähihuoltajuus itselleen. Tai voitte sopia näin.
Ei äiti omista lapsiaan, ei myöskään isä. Lapset ovat yhtä paljon äidin kuin isänkin lapsia. Eikä lasten asioista mm. lähihuollosta päätettäessä tärkein vaikuttava seikka ole äidin tai isän tunteet vaan lasten hyvinvointi.
Ja rahattomuuteen on monta lääkettä, joista vanhin ja varmin on työ. Joka tapauksessa tulot ja menot tasapainoon.