Että pilkutuksesta

"Mikä tuossa asennuksessa on hankalinta, on että..."

"Tuo on käytännössä hankalaa, semminkin kun..."

Miten ylläolevat esimerkkivirkkeet pitäisi pilkuttaa? Muistaakseni 'ettää' edeltää aina pilkku, mutta miten on?
282255
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 28

Vanhimmat

Asennuksessa on hankalinta pilkun toimimattomuus,

Äänestä

Tuossa asennuksessa hankalinta on, että...
(Tuossa asennuksessa hankalinta on se, että...)

Äänestä

>>>"Mikä tuossa asennuksessa on hankalinta, on että..."

Äänestä
  • Jamien kilpailija brittien kurjan keittotaitokilven kiillottajana on kymmenisen vuotta vanhempi futaaja
    http://www.gordonramsay.com/

    Gordon on saanut jo nimikkokadun Helsinkiinkin saakka, vieläpä edustavalta paikalta: Ramsaynranta (Munkkiniemessä).

    Ja onhan se Jooseppi Kenkkusen asuttama Rämsänrantakin, Kainuun Petkelkylässä...

    P.S. En ole nauttinut Brittein saarilla kovinkaan monta ateriaa, mutta niiden perusteella brittikeittiön huono maine on yliammuttu juttu. Steak and kidney pie, Yorkshire pudding ja Fish & chips eivät maistuneet minun suussani pahaltakaan.

    Äänestä

  • Syömämies kirjoitti:

    Jamien kilpailija brittien kurjan keittotaitokilven kiillottajana on kymmenisen vuotta vanhempi futaaja
    http://www.gordonramsay.com/

    Gordon on saanut jo nimikkokadun Helsinkiinkin saakka, vieläpä edustavalta paikalta: Ramsaynranta (Munkkiniemessä).

    Ja onhan se Jooseppi Kenkkusen asuttama Rämsänrantakin, Kainuun Petkelkylässä...

    P.S. En ole nauttinut Brittein saarilla kovinkaan monta ateriaa, mutta niiden perusteella brittikeittiön huono maine on yliammuttu juttu. Steak and kidney pie, Yorkshire pudding ja Fish & chips eivät maistuneet minun suussani pahaltakaan.

    Tuo Ramsaynranta Munkkiniemessä sai minut muistelemaan "kultaista" nuoruuttani 1960-luvun lopulla.

    Tuolloin seurustelin hetken tytön kanssa, jonka sukunimi oli Ramsay, ja hän vieläpä asui Ramsaynrannassa - tuskin aivan sattumalta.

    Ajattelin, että tyttö, joka asuu sukunimensä mukaisella kadulla, on varmaan "kullan arvoinen". Välttämättä en sinänsä erehtynyt. Epäonnekseni hän itse oli pitemmän päälle kuitenkin vallan eri mieltä...

    Äänestä

  • (M)uistelija kirjoitti:

    Tuo Ramsaynranta Munkkiniemessä sai minut muistelemaan "kultaista" nuoruuttani 1960-luvun lopulla.

    Tuolloin seurustelin hetken tytön kanssa, jonka sukunimi oli Ramsay, ja hän vieläpä asui Ramsaynrannassa - tuskin aivan sattumalta.

    Ajattelin, että tyttö, joka asuu sukunimensä mukaisella kadulla, on varmaan "kullan arvoinen". Välttämättä en sinänsä erehtynyt. Epäonnekseni hän itse oli pitemmän päälle kuitenkin vallan eri mieltä...

    Unohtui se hassu seikka, että ruotsinkieliseksi kääntynyt alun perin kyllä brittiläinen Ramsayn suku äänsi itse (ja ääntää kaiketi vieläkin) sukunimensä hauskankuuloisesti "ramsse", eikä siis englantilaisittain "rämsi".

    Toinen vastaavalla tavalla "suomenruotsalaistunut" anglosaksisuku Campbell (sen "täkäläinen" haara siis...) ääntää nimensä vastaavasti "kembel".

    Muita vastaavia tapauksia täällä asuvien ulkomaalaisperäisten sukujen nimen ääntämisen "suomenruotsalaistamisesta":

    - Reuter = "röjtär"
    - Mannerheim = "mannärheim"
    - Björkenheim = "björkenheim"
    - Hartwall = "hartvall".

    Äänestä

  • (M)uistelija kirjoitti:

    Unohtui se hassu seikka, että ruotsinkieliseksi kääntynyt alun perin kyllä brittiläinen Ramsayn suku äänsi itse (ja ääntää kaiketi vieläkin) sukunimensä hauskankuuloisesti "ramsse", eikä siis englantilaisittain "rämsi".

    Toinen vastaavalla tavalla "suomenruotsalaistunut" anglosaksisuku Campbell (sen "täkäläinen" haara siis...) ääntää nimensä vastaavasti "kembel".

    Muita vastaavia tapauksia täällä asuvien ulkomaalaisperäisten sukujen nimen ääntämisen "suomenruotsalaistamisesta":

    - Reuter = "röjtär"
    - Mannerheim = "mannärheim"
    - Björkenheim = "björkenheim"
    - Hartwall = "hartvall".

    Viime sotiemme aikainen Päämajan hierarkian kakkosmies Axel Erik Heinrichs äänsi sukunimensä (muun suvun tapaan) ’heinriks’ eikä ’hainrihs’, kuten niin monet pyrkivät sen ääntämään.
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Erik_Heinrichs

    Erik Heinrichsin prominentteihin aikalaisiin lukeutui ainakin yksi merkittävä Ramsay-suvun edustaja:
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Henrik_Ramsay

    Äänestä

  • Syömämies kirjoitti:

    Viime sotiemme aikainen Päämajan hierarkian kakkosmies Axel Erik Heinrichs äänsi sukunimensä (muun suvun tapaan) ’heinriks’ eikä ’hainrihs’, kuten niin monet pyrkivät sen ääntämään.
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Erik_Heinrichs

    Erik Heinrichsin prominentteihin aikalaisiin lukeutui ainakin yksi merkittävä Ramsay-suvun edustaja:
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Henrik_Ramsay

    "Heinriks" oli hyvä "hokaus".

    Minullekin tuli mieleen yksi esimerkki lisää, joskin se on varsin ilmeinen: von Wright on tietenkin "fon vrigt" eikä englantilaisittain "von rait"...

    Äänestä

  • Syömämies kirjoitti:

    Jamien kilpailija brittien kurjan keittotaitokilven kiillottajana on kymmenisen vuotta vanhempi futaaja
    http://www.gordonramsay.com/

    Gordon on saanut jo nimikkokadun Helsinkiinkin saakka, vieläpä edustavalta paikalta: Ramsaynranta (Munkkiniemessä).

    Ja onhan se Jooseppi Kenkkusen asuttama Rämsänrantakin, Kainuun Petkelkylässä...

    P.S. En ole nauttinut Brittein saarilla kovinkaan monta ateriaa, mutta niiden perusteella brittikeittiön huono maine on yliammuttu juttu. Steak and kidney pie, Yorkshire pudding ja Fish & chips eivät maistuneet minun suussani pahaltakaan.

    Muistan brittikeittiöstä lajin nimeltä 'spam'. Itse en ole sitä syönyt, mutta Monty Pythonin sketsissä se esiintyy. Sanan uusiokäyttö roskapostin yhteydessä lienee sopivaa.

    Äänestä

  • Iines Siivi kirjoitti:

    Muistan brittikeittiöstä lajin nimeltä 'spam'. Itse en ole sitä syönyt, mutta Monty Pythonin sketsissä se esiintyy. Sanan uusiokäyttö roskapostin yhteydessä lienee sopivaa.

    Muuan väärin äännetyistä tunnetuista nimistä on myös Krohn,. Se on saksalaisperäinen nimi, joka täällä yleisesti äännetään ruotsalaisittain 'kruun' kun taas saksaksi se ääntyy 'kroon'. Sukuhistorian mukaan Krohn-suvun kotikieli kuitenkin vaihtui suoraan saksasta suomeksi, joten on vaikea ymmärtää, miksi sekä suku itse että muut ovat hyväksyneet tämän svetisismin.

    Äänestä

  • Väärin kirjoitti:

    Muuan väärin äännetyistä tunnetuista nimistä on myös Krohn,. Se on saksalaisperäinen nimi, joka täällä yleisesti äännetään ruotsalaisittain 'kruun' kun taas saksaksi se ääntyy 'kroon'. Sukuhistorian mukaan Krohn-suvun kotikieli kuitenkin vaihtui suoraan saksasta suomeksi, joten on vaikea ymmärtää, miksi sekä suku itse että muut ovat hyväksyneet tämän svetisismin.

    Toisin päin usein väärin äännetty nimi - tässä tapauksessa tosin etunimi - on Georg; koskien sellaisia henkilöitä kuin esim. Georg Malmsten, Georg C. Ehrnrooth ja Georg Dolivo.

    Jostakin syystä nämä "Georgit" äännetään yleisimmin "jori", vaikka kyseiset suomenruotsalaiset henkilöt ääntävät ne itse "jeeorj", kuten nimi "ruotsiksi" ääntyykin.

    Joillekin voi tulla yllätyksenä Georg Dolivon "suomenruotsalaisuus". Hän on toki ulkomaista sukujuurta siten, että isän suku lienee Italiasta päin (kuten sukunimikin viittaa) ja äidin suku taas Venäjältä (Georg D. puhuu täydellistä venäjää).

    Jossakin historian vaiheessa suku on kuitenkin "suomenruotsalaistunut". Georg. D. itse toimi esimerkiksi muutama vuosi sitten Svenska Teaternin johtajana.

    Äänestä

  • Spektaattori kirjoitti:

    Toisin päin usein väärin äännetty nimi - tässä tapauksessa tosin etunimi - on Georg; koskien sellaisia henkilöitä kuin esim. Georg Malmsten, Georg C. Ehrnrooth ja Georg Dolivo.

    Jostakin syystä nämä "Georgit" äännetään yleisimmin "jori", vaikka kyseiset suomenruotsalaiset henkilöt ääntävät ne itse "jeeorj", kuten nimi "ruotsiksi" ääntyykin.

    Joillekin voi tulla yllätyksenä Georg Dolivon "suomenruotsalaisuus". Hän on toki ulkomaista sukujuurta siten, että isän suku lienee Italiasta päin (kuten sukunimikin viittaa) ja äidin suku taas Venäjältä (Georg D. puhuu täydellistä venäjää).

    Jossakin historian vaiheessa suku on kuitenkin "suomenruotsalaistunut". Georg. D. itse toimi esimerkiksi muutama vuosi sitten Svenska Teaternin johtajana.

    Kosmopoliitin musiikkimiehemme George de Godzinskyn (1914–1994) etunimi äännettiin vanhaan hyvään aikaan radiossa ranskalaisittain (”Georges”). Sittemmin yleistynyt englantiin vivahtava ääntäminen kuvastaa ääntäjänsä sivistymättömyyttä.
    http://fi.wikipedia.org/wiki/George_de_Godzinsky

    Tässä Molli-Jorin (Georg Malmstén, 1902-1981) esitys liki-kaimansa tunnetusta sävellyksestä:
    http://heninen.net/aanislinna/aallot/aanisenaallot.mp3

    Äänestä

  • Saanen sanoa kirjoitti:

    Kosmopoliitin musiikkimiehemme George de Godzinskyn (1914–1994) etunimi äännettiin vanhaan hyvään aikaan radiossa ranskalaisittain (”Georges”). Sittemmin yleistynyt englantiin vivahtava ääntäminen kuvastaa ääntäjänsä sivistymättömyyttä.
    http://fi.wikipedia.org/wiki/George_de_Godzinsky

    Tässä Molli-Jorin (Georg Malmstén, 1902-1981) esitys liki-kaimansa tunnetusta sävellyksestä:
    http://heninen.net/aanislinna/aallot/aanisenaallot.mp3

    Muistan itsekin, miten radiokuuluttaja aina sanoi "šooš de go'sinski"...

    Pietarissa syntyt George oli isän puolelta puolalaista, tšekkiläistä, georgialaista ja romanialaista, äidin puolelta sveitsiläistä ja hollantilaista verenperintöä. Isä oli pietarilainen virkamies ja yksityisyrittäjä, joka kävi kauppaa Suomessa.

    Pitäisi tietää, miten George S. itse halusi etunimensä lausuttavan. George ei ole ihan venäläinenkään nimi, joten ei parane yrittää lähteä vääntämään sitä siihen suuntaan.

    Voisi melkein arvata, että kun ranskalaistyyppinen ääntämys oli julkisuudessa tavallisin, sillä oli myös George S:n itsensä siunaus.

    Äänestä

  • Spektaattori kirjoitti:

    Muistan itsekin, miten radiokuuluttaja aina sanoi "šooš de go'sinski"...

    Pietarissa syntyt George oli isän puolelta puolalaista, tšekkiläistä, georgialaista ja romanialaista, äidin puolelta sveitsiläistä ja hollantilaista verenperintöä. Isä oli pietarilainen virkamies ja yksityisyrittäjä, joka kävi kauppaa Suomessa.

    Pitäisi tietää, miten George S. itse halusi etunimensä lausuttavan. George ei ole ihan venäläinenkään nimi, joten ei parane yrittää lähteä vääntämään sitä siihen suuntaan.

    Voisi melkein arvata, että kun ranskalaistyyppinen ääntämys oli julkisuudessa tavallisin, sillä oli myös George S:n itsensä siunaus.

    Joillakin on otsaa ääntää Georg Otsin (1920–1975) etunimi ”Džoodž”. Sellaista kuunnellessa meinaa melkein tulla yrjö!

    Saksalainen ääntämistapa ”Geork” lienee hänen tapauksessaan korrekti. Virolaisilla taitaa alku-G:kin ääntyä kovanpuoleisena, melkeinpä ”Keork”.

    Äänestä

  • Spektaattori kirjoitti:

    Muistan itsekin, miten radiokuuluttaja aina sanoi "šooš de go'sinski"...

    Pietarissa syntyt George oli isän puolelta puolalaista, tšekkiläistä, georgialaista ja romanialaista, äidin puolelta sveitsiläistä ja hollantilaista verenperintöä. Isä oli pietarilainen virkamies ja yksityisyrittäjä, joka kävi kauppaa Suomessa.

    Pitäisi tietää, miten George S. itse halusi etunimensä lausuttavan. George ei ole ihan venäläinenkään nimi, joten ei parane yrittää lähteä vääntämään sitä siihen suuntaan.

    Voisi melkein arvata, että kun ranskalaistyyppinen ääntämys oli julkisuudessa tavallisin, sillä oli myös George S:n itsensä siunaus.

    Oli jo edellisessä kirjoituksessa tarkoitus huomauttaa, mutta unohtui: oikeasti "ranskalaisittain" George kuuluisi lausua kutakuinkin "šorš" (näin ilman IPA-merkkien käyttöä...), eli lyhyellä vokaalilla, ja r-kirjain kevyesti ja ehkä hiukan "sortaen" kuuluen, eikä siis mainitun radiokuuluttajan tapaan "šooš".

    Äänestä

  • Spektaattori kirjoitti:

    Oli jo edellisessä kirjoituksessa tarkoitus huomauttaa, mutta unohtui: oikeasti "ranskalaisittain" George kuuluisi lausua kutakuinkin "šorš" (näin ilman IPA-merkkien käyttöä...), eli lyhyellä vokaalilla, ja r-kirjain kevyesti ja ehkä hiukan "sortaen" kuuluen, eikä siis mainitun radiokuuluttajan tapaan "šooš".

    Minä sanoisin mieluumminkin ”žorž” kuin ”šorš”.

    Äänestä

  • Saanen sanoa kirjoitti:

    Minä sanoisin mieluumminkin ”žorž” kuin ”šorš”.

    Taidat hyvinkin olla oikeassa tuossa ž-asiassa. Kun ei riittävän usein kuule ranskaa, korva "tylsistyy"...

    Äänestä

  • Iines Siivi kirjoitti:

    Muistan brittikeittiöstä lajin nimeltä 'spam'. Itse en ole sitä syönyt, mutta Monty Pythonin sketsissä se esiintyy. Sanan uusiokäyttö roskapostin yhteydessä lienee sopivaa.

    Olen aina ymmärtänyt, että "spam" on teollisesti tuotettua lihamössöä, sikanautaa lähinnä. Tuskin siis minkään maan "keittiöstä". Lienekö väärässä?

    Äänestä

  • Mössöttäjä kirjoitti:

    Olen aina ymmärtänyt, että "spam" on teollisesti tuotettua lihamössöä, sikanautaa lähinnä. Tuskin siis minkään maan "keittiöstä". Lienekö väärässä?

    "Spam originally referred to Spam (food), a canned meat product sold by the Hormel Foods Corporation. Since then, many other uses of the term have emerged.

    Spam (Monty Python), a Monty Python comedy sketch. The "Spam" in the sketch refers specifically to the meat. Most later uses of "spam" refer in one way or another to undesirable repetition, and this sketch is considered to be the most likely source of such uses of the term."

    Äänestä

  • Spektaattori kirjoitti:

    Toisin päin usein väärin äännetty nimi - tässä tapauksessa tosin etunimi - on Georg; koskien sellaisia henkilöitä kuin esim. Georg Malmsten, Georg C. Ehrnrooth ja Georg Dolivo.

    Jostakin syystä nämä "Georgit" äännetään yleisimmin "jori", vaikka kyseiset suomenruotsalaiset henkilöt ääntävät ne itse "jeeorj", kuten nimi "ruotsiksi" ääntyykin.

    Joillekin voi tulla yllätyksenä Georg Dolivon "suomenruotsalaisuus". Hän on toki ulkomaista sukujuurta siten, että isän suku lienee Italiasta päin (kuten sukunimikin viittaa) ja äidin suku taas Venäjältä (Georg D. puhuu täydellistä venäjää).

    Jossakin historian vaiheessa suku on kuitenkin "suomenruotsalaistunut". Georg. D. itse toimi esimerkiksi muutama vuosi sitten Svenska Teaternin johtajana.

    jori Dolivon isoisä Dobrovolski oli venäjän keisarillisen armeijan kenraali joka kuoli Siperiassa kun

    Suomi oli luovuttanut hänet. Jälkeläiset Suomessa muutaneet nimensä. Isoisä mainitaan takemmin Paasikiven muistelmissa kso tarkemmin osa 2 henkilöluettelo sivu 557 ja osa 1 sivut 142-413
    dobrowolski nimilueetlossa nro 2.

    Hyvää uutta vuotta

    Äänestä

Maailman suurimman autonvalmistajan ilmoituksesta Suomen suurimman päivälehden kuukautisliitteessä:

”Toyota Corolla tarjoaa enemmän laatua ja tyyliä, kuin mihin tässä luokassa on totuttu.”

Jo tuon ylimääräisen pilkun tunkeminen tuohon lauseeseen on omiaan herättämään antipatiaa kyseistä automerkkiä kohtaan.

Äänestä
  • Allergikko:
    Pilkku tuossa esimerkissäsi on kyllä ihan suomen pilkutussääntöjen mukaisessa paikassa, ei mitenkään ylimääräinen. Se on harvinainen poikkeus mainosteksteissä, joissa yleensä ei osata käyttää oikein pilkkuja, tavuviivoja jne.

    Äänestä

  • Hakro kirjoitti:

    Allergikko:
    Pilkku tuossa esimerkissäsi on kyllä ihan suomen pilkutussääntöjen mukaisessa paikassa, ei mitenkään ylimääräinen. Se on harvinainen poikkeus mainosteksteissä, joissa yleensä ei osata käyttää oikein pilkkuja, tavuviivoja jne.

    Itse en tuohon pilkkua missään nimessä panisi.

    Äänestä

  • Allergikko kirjoitti:

    Itse en tuohon pilkkua missään nimessä panisi.

    Olen samaa mieltä kanssasi, Allergikko. Itse olen allerginen suomen kielessä kaikelle, mikä ei toimi; kaikelle sellaiselle, mistä puuttuu kirjoittajan oma kielensuodatin.

    Äänestä

  • Allergikko Allers kirjoitti:

    Olen samaa mieltä kanssasi, Allergikko. Itse olen allerginen suomen kielessä kaikelle, mikä ei toimi; kaikelle sellaiselle, mistä puuttuu kirjoittajan oma kielensuodatin.

    Minäkin olisin jättänyt pilkun siitä pois, mutta se ei muuta sitä tosiasiaa, että esimerkkivirkkeen pilkku on sääntöjen mukainen, ei siis ylimääräinen. Olisin muotoillut koko tekstin aivan toisella tavalla.

    Minulle Toyotat taas ovat vastenmielisiä ihan muista syistä, ei pilkun takia.

    Äänestä

  • Hakro kirjoitti:

    Minäkin olisin jättänyt pilkun siitä pois, mutta se ei muuta sitä tosiasiaa, että esimerkkivirkkeen pilkku on sääntöjen mukainen, ei siis ylimääräinen. Olisin muotoillut koko tekstin aivan toisella tavalla.

    Minulle Toyotat taas ovat vastenmielisiä ihan muista syistä, ei pilkun takia.

    ( ... ) Minulle Toyotat taas ovat vastenmielisiä ihan muista syistä, ei pilkun takia ( ...)

    Minä sanoisi näin:
    Minulle Toyotat taas ovat vastenmielisiä ihan muista syistä, EIVÄT pilkun VUOKSI.

    Perusteluja:
    - suomen kielen kieltosana taipuu subjektinsa mukaan
    - "takia" on arkikieltä (yleistynyt tosin yhteiskunnan kaikkiin kerroksiin, mutta arkistä kieltä kuitenkin; ei hyvä)

    Äänestä

  • Mainosnikkarit ovat pahimpia kielen raiskaajia!

    Komparatiivin yhteydessä pilkun laittaminen kuin-sanan eteen on yleistynyt epidemian tavoin; ilmeisesti nämä kieltä osaamattomat sekoittavat kuin- ja kun-sanat?

    Aika tyhmää on myös että-sanan erottaminen pilkulla "sekä että" -tapauksessa tyyliin "sekä A, että B".

    Ylimääräinen pilkku voi muuttaa koko lauseen merkityksen:

    "Hän on tyhmempi kuin minä"
    "Hän on tyhmempi, kuin minä".

    Äänestä

  • mainostettiin tietääkseni aikoinaan "Eniten Suomen maanteille levinnyt automerkki". En nyt muista, mistä merkistä oli kyse, mutta helvetin onnistunut mainoslause huonoudessaan.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


dtnatartm kirjoitti:

"Mikä tuossa asennuksessa on hankalinta, on että..."

"Tuo on käytännössä hankalaa, semminkin kun..."

Miten ylläolevat esimerkkivirkkeet pitäisi pilkuttaa? Muistaakseni 'ettää' edeltää aina pilkku, mutta miten on?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu