Eli tilanne on tämä:
Pappani on kuoleman sairas, elinaikaa muutama kk.
Hänen tekemässään testamentissa kävi ilmi, että hän on testamentannut minulle n. 300 000 euron arvoisen uuden omakotitalonsa. Hänen vaimollaan on käsittääkseni asumisoikeus asuntoon vaikka pappa kuolisi (omakotitalo on siis papan nimissä, eikä vaimo omista siitä siivuakaan), Onko näin?
Missä vaiheessa perintövero pitää maksaa?
Tilanne on se, että itselläni on opiskelut toisella paikkakunnalla kesken, en mitenkään pysty maksamaan perintöveroa heti, enkä saa lainaa. Nyt vielä asuntojen myyntiajat on niin pitkiä, ja jos papan vaimo saa jäädä asumaan taloon, niin sitähän ei tiedä, että koska sen saisi edes myyntiin..
Mitä tässä tilanteessa kannattaa tehdä?
Pappani on kuoleman sairas, elinaikaa muutama kk.
Hänen tekemässään testamentissa kävi ilmi, että hän on testamentannut minulle n. 300 000 euron arvoisen uuden omakotitalonsa. Hänen vaimollaan on käsittääkseni asumisoikeus asuntoon vaikka pappa kuolisi (omakotitalo on siis papan nimissä, eikä vaimo omista siitä siivuakaan), Onko näin?
Missä vaiheessa perintövero pitää maksaa?
Tilanne on se, että itselläni on opiskelut toisella paikkakunnalla kesken, en mitenkään pysty maksamaan perintöveroa heti, enkä saa lainaa. Nyt vielä asuntojen myyntiajat on niin pitkiä, ja jos papan vaimo saa jäädä asumaan taloon, niin sitähän ei tiedä, että koska sen saisi edes myyntiin..
Mitä tässä tilanteessa kannattaa tehdä?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Niin et joudu maksamaan perintöveroa.
Muutoin perintövero tulee maksuun alle vuodessa.
>> Hänen vaimollaan käsittääkseni asumisoikeus asuntoon vaikka pappa kuolisi (omakotitalo on siis papan nimissä, eikä vaimo omista siitä siivuakaan), Onko näin? > Missä vaiheessa perintövero pitää maksaa? > Mitä tässä tilanteessa kannattaa tehdä?
Tällaista muutosta kaivattiin vuoden takaisen perintöverouudistuksen yhteydessä lesken asumisoikeuden aiheuttamiin perillisten vero-ongelmiin, mutta jäiköhän se vielä vaiheeseen. Voiko testamenttilla tosiaan siirtää perintöverotuksenkin esittämäsi 2.kohdan kikalla?
Perintö- ja lahjaverolaki 7 §:
"Sellaisesta omaisuudesta, joka omistus- tai muunlaisella oikeudella tulee perilliselle tai testamentinsaajalle määrättyjen ehtojen täyttyessä tahi muuten myöhemmin kuin perinnönjättäjän kuollessa, on perintövero suoritettava vasta sitten, kun omaisuus on saatu. Omaisuudesta, joka purkavin ehdoin saadaan, on vero kohta suoritettava."
Ainakin silloin kun testamentilla omaisuus on määrätty täydellä omistusoikeudella yhdelle ja vasta tämän kuoleman jälkeen toisaalle, niin tätä sovelletaan. En näe syytä miksi omistajattoman välitilan kanssa toimittaisiin eri lailla. Vai voiko tämä olla tosiaan näin helppoa?
"2. pappa muuttaa testamenttiaan siten että määrää vaimolleen elinikäisen hallintaoikeuden taloon ja että talo menee sinulle täysin omistusoikeuksin vasta vaimonkin kuoltua. Tällöin talo on vailla omistajaa välitilan ajan ja vero joudutaan maksamaan vasta kun saat talon. "
Kun pappa kuolee, joku perii papan talon. Talo ei millään muotoa voi olla "vailla omistajaa".
Pappa voi muuttaa testamenttia niin, että ensin talo siirtyy lesken omistukseen ja leken jälkeen sinulle.
...ihmeellistä asiaa.
>>Kun pappa kuolee, joku perii papan talon. Talo ei millään muotoa voi olla "vailla omistajaa".
Olin 7§ mahdollisuudesta innoissani, kunnes luin nix naxin illemmalla antaman selvityksen viimeisen viittauksen Puroseen (vai mikä se oli).
Onko kuitenkin niin, että kysyjän tapauksessa vero määrätään ennen testamentin määräystä? Kysyjähän tai hänen toinen elossa oleva vanhempansa on papan perillinen testamentista huolimatta.
""Jos testamentintekijällä sen sijaan ON PERILLISIÄ, mutta hän testamenttaa omaisuutensa hallintaoikeuden esimerkiksi puolisolleen, vero määrätään omaisuudesta perillisille jo testamentintekijän kuollessa.""
Eikö tässä ihan selvästi lue että vero määrätään perillisille.
Ilmeisesti tarkoitettiin verottomuudella sitä että rintaperillisiä ei ole ja omaisuus testamentataan muille.
Aloittajan tapaukseen ei tämä pykälä silloin sovi.
Tuota Purasen rajoitusta omistajattoman tilan testamentille silloin kun omaisuuden myöhäinen saaja on samalla testaattorin perillinen, ei voi suoraan lukea perintö- ja lahjaverolaista. Se pohjautunee yleiseen veronkiertosääntöön PerVL 33a §:ään: "
Jos perinnönjakosopimukselle, luovutustoimelle tai muulle perintö- tai lahjaverotukseen vaikuttavalle oikeustoimelle on annettu sellainen oikeudellinen sisältö tai muoto, joka ei vastaa asian varsinaista luonnetta tai tarkoitusta, tai jos on ryhdytty muuhun toimenpiteeseen ilmeisesti siinä tarkoituksessa, että perintö- tai lahjaverosta vapauduttaisiin, on perintö- tai lahjaverotuksessa meneteltävä asian varsinaisen luonteen tai tarkoituksen mukaisesti."
Jos selitys on tämä, niin silloin ei ole suoranaista merkitystä onko kyseessä se perillinen jolla olisi lähinnä oikeus periä testaattori vaiko hänen sijaantuloperillisensä vaan asiaa on arvioitava kokonaisuutena. Tarvittaisiin KHO:n ratkaisu tai muuta oikeuskäytäntöä vastauksen saamiseen. Eikö olekin oikeudenmukaista, että meitä verotetaan tälläisen näkymättömän lainsäädännön avulla, jota ei voi lukea lakitekstistä itsestään?
Minulla ei ole nyt parempaa oikeuslähdettä käytössäni, mutta ainakin yksi tänä vuonna kirjoitettu luentomoniste lausuu: "Verotuskäytäntö omistajattoman tilan testamenttien ja lykkäävien ehtojen osalta, silloin kun testamentin saaja on samalla perillinen on tällä hetkellä epäyhtenäinen joten niihin on syytä suhtautua varauksella."
Huomaa, ettemme tiedä mikä on tarkalleen ap:n ja hänen "pappansa" sukulaisuussuhde. Siinä tapauksessa että papan jälkeläinen onkin ottanut ap:n ottolapsekseen vanhan ottolapsilain aikaan, ap ei ole ottovanhempansa sukulaisen perillinen. Kummallista kyllä, tällöin hän pääsisi omistajattoman tilan testamentilla verotuksellisesti parempaan asemaan kuin biologinen jälkeläinen.
Hmm.. Tämä kuulostaisi ihan varteenotettavalta vaihtoehdolta. Mutta jos pappa muuttaa testamenttiaan ja jättää leskelle hallintaoikeuden, ja talo siirtyisi minulle lesken kuoltua, niin onko mitenkään mahdollista, että leski voisi vaikuttaa tähän siten, että hän testamenttaisi kuoltuaan talon jollekin toiselle?
Selvennän siis:
Jos leski saa hallintaoikeuden taloon, niin pystyykö hän testamenttaamaan sitä kenellekään?
Olen ihan vihreä tällaisissa asioissa..
En haluaisi kieltäytyä testamentista, ymmärrätte varmaan miksi. Se on kuitenkin todella arvokas talo ja pappani viimeinen kokonaan itsetekemä talo. Pelkäämpä vain, että tämä saa minut totaaliseen kuseen.
Entäs muuten se, että papan testamentissa lukee, että hänen mahdolliset rahavaransa pitää käyttää perintöverojen maksuun. Miten nämä mahdolliset rahavarat jaetaan? tasan omaisuutta perivien kesken? Vai suhteessa perittävän omaisuuden arvoon?