Olen kuullut, että kivitaloissa on radonpäästöjä enemmän kuin puutaloissa.
Oletteko tehneet mittauksia?
Oletteko tehneet mittauksia?
Radonia kivitalossa
Olen kuullut
375818
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 37
Vanhimmat
Siporex on ainakin luokiteltu parhaaseen M1 luokkaan. M1 vaatii nimenomaan sisäilman päästöttömyyttä.
Aluksi voidaan lähtökohtaisesti todeta, että karkeasti yleistämällä kivitaloissa on varmaan enemmän radonia kuin puutaloissa, mikäli vertailukohdaksi katsotaan vain ja ainoastaan talon rakenteista irtoava radon.
Kivitaloja on tietenkin monenlaisia ja runkoaineena käyettävät kiviainekset ovat erilaisia. Vaarattomasta päästä ovat Siporex ( kalkkikiveä vaahdotettuna joka kovetettu ) ja kevytsora-harkko (savea raemaiseen muotoon kovetettuna ) sekä tiilitalo (savea kovetettuna ). Hankalampia runkomateriaaleja ovat betonirakenteet, joissa käytetty sora voi olla uraanipitoista, joka puolestaan hajoaa radoniksi ajan mittaan.
Mittauksillahan asiat selviävät kuitenkin...kaikista uusista taloista kannattaa mitata radon-pitoisuudet valmistumisen jälkeen.
kintuilla. Mittaus ei sitä poista.
rakennusluvan ehtoja, ollaan varauduttu radon määrään. Eli talossa on radonpoistokanavisto olemassa, laitetaan vaan imuri käyntiin ja radonit häipyvät.
ei ole mitään radon-ehtoja, mutta ulkovärityssuunnitelma kyllä piti tehdä jäljestäpäin toteutuneen mukaan. Todella raakaa.
imuri voi, jos radonin lähde on seinissä ja katoissa.
Eikös lähes kaikissa omakotitaloissa ole valulattia. Sehän tarkoittaa sitä että lähes kaikissa taloissa on ongelmallinen betonirakenne.
Tämä taitaa olla uutisankka koko homma.
Radonin esiintyminen riippuu maaperästä (myös rakennusmateriaaleihin käytetyn maaperän sijainnista ja laadusta). Täällä sitä on ja naapurissa ei...Suomessa on paikkakuntia, joissa riski radonin esiintymiselle on suurempi kuin muualla. Kannattaa vilkaista STUKin sivuilta karttaa ja muutakin kirjoittelua aiheesta.
Betonilattia ei ole ongelma, ellei betonissa käytettyä soraa ole kaivettu radon-riskialueelta. Ja silloinkin radaon-kaasun erittyminen sisäilmaan betonirakenteesta on tuurikauppaa.
Enemmän ongelmia aiheuttaa alapohjan täytössä käytetyt massat, varsinkin murske saattaa olla ongelmallista (mm. Kotkan alue suurien uraanipitoisuuksien vuoksi).
se vasta yleistä Kotkassa onkin?
Joko olet mittaillut saasteet vai heitteletkö lonkalta kalman paikkakuntia kekoon.
Enemmän saa säteilyä erään ydinvoimalaonnettomuuden jälkeisen saastepilven
laskeumapaikoista vaikka sieniä ja marjoja ja kaloja syömällä. Entäpäs paikkakunnat, joille on tarkoitus perustaa uraanikaivos, Listaatkos nekin kalmalistallesi.
mitään juttuja ilman parempaa tietämystä vaan kyseinen lausunto Kotkan alueesta perustuu STUKin johtavan asiantuntijan Hannu Arvelan suulliseen viestiin eräässä alan seminaarissa. Kotkan ja Kymenlaakson alueella on uraaniesiintymiä, jolloin on luonnollista että sillä alueella on myös paikkoja, joissa radonpitoisuudet ovat korkeita.
Myös soraharjualueet ovat radonille otollisia alueita, kuten Salpausselän harjut sekä Pispalan harju Tampereen alue.
Ja minä en mitään kalmalistaa ylläpidä, lähinnä se kuuluu STUKin toimenkuvaan.
rakennusaineet harvoin liikaa säteilevät, maaperä tai porakaivo talon alla kylläkin voi sitä tehdä. miten niin kivitalo olisi otollisempi säteilyn kohde?
meillä tehtiin mittauksia. maavaraisen alapohjan siporex-talossa on 140 bekkerelliä eikä ole mitään radonputkistoja tai tuulettimia sokkelin alla. kohde sijaitsee kehä ykkösen vieressä.
nykyisin tuo reagoinnin raja on 400 bekkerelliä.
pari ylimääräistä salaojaputkea on helppo viedä talon alitse monttuvaiheessa ja mikäli myöhemmin tarvetta ilmenee, huokeaa rakentaa putken päihin puhaltimet. siitä ei ole kokemusta, toimittaisiko varsinainen salaojaputkisto puhaltimineen saman asian. säästyisi muutama kymppi siinäkin.
Kyllä täällä työpaikallani betonirakennuksista lähtee radonia ilmaan, ja tarttuu vaatteisiinkin niin ettei tahdo mittauksista läpi päästä.
Ilmastointi noissa tiloissa on voimakas, mutta toisinaan pitää puistella haalareita pitkään.
Määriä ei ole kai mittailtu. Täällä kun säteily kuuluu työn puolesta asiaan.
kielletty, jos jotain radon päästöjä olisi.
Suurempi uhka on puutaloasukkalle pikkupoikien uudenvuoden raketit:
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200801117079906_uu.shtml
katsoi STUK:in sivuilta. Betonirunkoisessa talossa noin 25% radonista on koroisin seinistä. Ei tietenkään aina, mutta suomesta suuri osa kuuluu radon alueeseen, joten jos kiviaines on sellaiselta kotoisin, niin kyllä se säteilee.
Se onko tässä sitten jokin ongelma onkin jo toinen juttu. Mutta lähtökohtiasesti puutalossa / sipo / papana jne taloissa on vähemmän radonia kuin betonirunkoisessa.
pomivat omiin tarkoitusperiinsä sopivia argumentteja kuten greenpeace tekee olkiluodon tapauksessa.
http://www.stuk.fi/sateilytietoa/sateily_ymparistossa/radon/fi_FI/perustietoa/
"
Suomessa rakennusmateriaalit eivät ole aiheuttaneet suuria sisäilman radonpitoisuuksia.
"
Get a real life peelot ja suojaakaan tuularit puutalorimpulanne tulelta ja homeelta.
bekkerellejä pitää löytyä tai kannattaa lopettaa viestiminen ankkana.
Prosentit eivät sano säteilymäärän vaarallisuudesta mitään.
kommenttisi osoittaa täydellisen tietämättömyytesi koko radon-asiassa. lienetkö lammi-kauppias?
tuo sinun kommenttisi.
Tuo luvut pöytään, älä pötyä.
olet siis lammi-kauppias, arvasinhan!!! Mutta itse asiaan; kaiva esiin radonin esiintymiskartta ja mieti viime jääkauden aikaansaannoksia, ennenkuin heittelet keski-eurooppa kommenttejasi.
Lammikauppias,lammikauppias,lammikauppias!!! Kiinni jäit!!!
radon-kartat ovat turhia, asuinpaikkakuntasi rakennusvalvonnasta saat tietää, tarvitseeko radoniin tonttisi kohdalla varautua vai riittääkö taloosi normaali ilmanvaihto.
Suosittelen koneellista tuloa- ja poistoa, väliin LTO. Hifistelijä laittaisi raittiin ilman sisäänpuhalluspuolelle vielä esilämmitysvastuksen (vesikiertoinen).
Mikäli tutustuit prosenttilaskuihin ala-asteella, etkä viettänyt niitä tunteja röökillä, niin tietänet että 25% 400:sta on 100, joka on sama kuin neljännes nykyisen tiedon mukaisesta raja-arvosta.
Tiedoksesi että suomalaisessa asunnossa on keskimäärin 120 becquereliä kuutiometrissä radonpitoisuus, eli noin kahden millisievertin annos tarjolla per vuosi. Ja edelleen sallittu on 400 becquereliä kuutiometrissä mutta uudessa rakennuksessa ei saa ylittyä 200 becquereliä kuutiometrissä.
Jos rakennat Ouluun tahi länsisuomeen ei sinun tarvitse radonista paljoa välittää. Uudellamaalla sen sijaan välipitämättömyys ei kannata.
Tshernobyl tuottaa sinulle noin 50 vuodessa saman määrän altistusta kuin radon vuodessa, joten radonin ehkäisyyn kannattaa panostaa, eikä yritää selvitä asiasta kevyillä letkautuksilla tahi alatyylisellä sanailulla.
Kerrostaloissa ylemmissä kerroksissa radon on liki yksinomaan kotoisin rakennusmateriaaleista tai vedestä.
Arvoisa mökkinaapurikin suuttui kun porautti porakaivon, kun sieltä saa "super puhdasta vettä" ja minä kehtasin olla eri mieltä. Porakivossa saattaa olla tukevat radon pitoisuudet sekä sen päälle fluorideja. Niin mutta näsitä asioista ei tietysti saa puhua ei kirjoittaa.
ja isommissakin on niin vähän säteilyä, että tuo tarjoamasi rööki, jota en koskaan polttanut, aiheuttaa himopolttajalle ajan oloon enemmän tuhoa keuhkoissaan. Vaikka asuisit teltassa, syyllistyt taustasäteilyyn. Hengitä syvään ja raauuhoituu.
Voi olla aika kurjaa, kun kaikkea pitää pelätä, vaikka raksavaiheessa upotetulla salaojaputkella maasta tuleva säteilykuorma hoituu kuntoon. Jos ei sellaisenaan hoidu, propelli päästäsi siihen putken nokkaan, niin jopa hoituu.
Mikäli viranomainen ei edellytä rakennusmateriaaleilta vaikka M1-luokitusta, sinä raksatessasi kuitenkin voit edellyttää ja valita ne oikein.
Kerro nyt joutessasi missä ylemmän luokan asunnossa olisi yli 400bq säteilyä? Käydään joukolla katsomassa.
Keskiarvolla ei tee mitään, koska keskiarvossa ei voi asua. Mutta radon ei katso kenen taloon se menee. Se ei seuraa verokalenteria.
Suomessa on 209 000 pientaloa ( noin. 800 000 asukasta) joissa uudisrakentamisen raja-arvo ylittyy.
Ja lisäksi on 59 000 pientaloa, joissa suurin sallittu kuormitus ylitetään.
Ja vielä 16 000 pientaloa, joissa ollaa huomattavan suurissa lukemissa.
Asunnon katseleminen ei auta. Et voi haistaa, et maistaa saati muutoin aistia asiaa.
Jos ylemmänluokan talo on betonista tehty, seuraa siitä, että sen todennäköisyys kuulua raja-arvot ylittävään luokkaa on normaalia suurempi. Tämä siksi, että puutalolla ja harkkotalolla ei perustusten osalta ole radon teknisesti eroa. Ynnätään tähän vielä se tosiasia, että ylemmänluokan talo sijaitsee suurella todennäköisyydellä uudellamaalla, joten ne ovat selkeästi yliedustettuina korkean radon pitoisuuden talouksissa.
tehdä, koska kokoonnutaan senaatintorille vai jäikö tämä tähän.
Ja sinä myös pääset nauttimaan nykymääräysten mukaan ilmastoidussa asunnossa asumisesta. Se tuosta jutustasi jäi pois, että nykyään asuntojen ilma vaihdetaan muutaman tunnin välein ja tätä ennen luonnollisen ilmanvaihdon taloissa talviaikana jopa useammin.
eivät sulje toisiaan pois. Radonia on ilmassa vaikka kuinka puhaltaisi. Toki mitä enemmän puhaltaa sitä vähemmän radonia.
Niin ja minä asun kivitalossa joka on valmistunut vuonna 2007. Mutta vaikka itse asun tälläisessa, niin ei se tosiasioita muuta, eikä edes saa minua niitä kieltämään.
Kivitalossa on myös keksimäärin surkea akustiikka. Tuokin siitä huolimatta että oma taloni on harkoista kasattu.
Hyviä puolia onkin sitten esim: tasaisempi lämpö, kosteusvaurion vaara on vähäinen jne.
kaikissa kivirakenteissa. Joissakin vahemmän ja joissakin enemmän. Tehokas ilmanvaihto poistaa radonin huoneilmasta, joten jos sitä ilmenee, voi asian kuitenkin korjata.
Uusiin rakennuksiin tulee radonputkisto lattian alle ja sieltä putki katolle, jossa tarvittaessa puhallin.
Elementtirakenteiset kerrostalot taitavat olla niitä pahimpia, sillä siellä sitä kivirakennetta on todella paljon.
tai lopeta radon-höpöttäminen.
Mikäli pääset yli 400 beckerelin,
palaa asiaan äläkä höpötä olemattomia.
Jos tarkoitat radonpäästöillä kiviaineksen sisältämän uraanin vapauttamaa radonia, niin tietysti mitä enemmän uraania, sitä enemmän radonia siitä tulee myös sisäilmaan.
Tästä ei kuitenkaan seuraa, että kivitalossa olisi enemmän radonia kuin puutalossa, koska pääasiallinen radonin lähde on maaperä. Eli radonin määrä riippuu ennen kaikkea siitä, kuinka paljon sitä ensinnäkin nousee maaperästä, ja kuinka paljon sitä sitten pääsee talon sisäilmaan.
Kivitalot taitavat olla keskimäärin tiiviimpiä, joten voi jopa olla, että keskimäärin niissä on vähemmän radonia huolimatta suuremman betonimäärän vapauttamasta radonista, ainakin jos ollaan radon-alueella... Varsinkin kun puutaloissakin on usein betonia alapohjana.
Kivitalossa radonin lähde voi olla yhtä hyvin seinissä kun maaperässä, betoniseinissä enemmän kuin savipohjaisissa tuotteissa. Ongelmahan on juuri siinä, että maaperän radonin saa puhallettua taivaalle radonkaivon avulla mutta seinät säteilee koko ajan huoneisiin.
vähän, hommaa säteilymittari (filmipurkki) ja kun pidät sitä paikoillaan huoneistossasi viikon ja kehitytät, tiedät varmaan, että seinäsi eivät säteile merkittävästi.
Saat taustasäteilyä myös ulkoilmasta tai säteilyä Tsernobylin laskeuman paikoissa kasvaneita sieniä syömällä. Ole hyvä vaan.
Kun puhut seinien säteilystä, niin oikaisenpa:
Seinien suora säteily on merkityksetöntä. Radon on vaarallista vain jos se on ilmassa liian suurena pitoisuutena, jolloin radon-atomeita hajoaa keuhkoissa ihan vastaavassa suhteessa suuri määrä (verrattuna ilmaan jossa radonia on "normaali määrä"). Radonin hajoamisen tuloksena on kiinteitä aineita, jotka ovat myös edelleen radioaktiivisia, mutta jotka kiinteinä jäävät keuhkoihin. Tämän takia radon aiheuttaa nimenomaan keuhkosyöpää.
Toistan: ainoa oleellinen säteilylähde on ilmassa oleva radon, ja sekin vain siltä osin kuin sattuu "säteilemään" ollessaan keuhkoissa sisällä. Mikään normaali kiviseinä ei suoraan säteile niin paljon että sillä olisi mitään merkitystä.
sairastavat sitten varmaan keskimääräisesti enemmän keuhkosyöpää? Missä on tutkimus?'
Entä missä on lukemat, joita voi verrata betoniseinätalojen ja puutalojen kesken?
hatarampia kuin kivitalot ja siksi niissä 'tuuletus' hoituu kuin itsestään.
Miltei kaikissa raksoissa on koneellinen ilmanvaihto, joten eipä tuo radon ole suurimpia ongelmia nykyään.
Säteilyn raja-arvo on siinä 400 beckerelliä, jonka jälkeen asiaan on syytä reagoida.
Niin, ette ole täällä turhaa jahkailemassa ja " omaa tietoanne" slittämässä totuutena. Radonia esiintyy erittäin paljon Itä-Suomessa; Kitee, Tohmajärvi, Onkamo, Keälahti alueella. Esim Outokummusta eräästä talosta mitattiin arvot 13 000 Bc /400 Bc
Vastaavasti Etelä-Suomessa myös suuria Radon pitoisuuksia mm. Kotka, Helsinki, Lahti, Loviisa, Espoo...
400 Bc on siis se arvo, jota ei saisi ylittää. Mutta jo yli 200 Beckerellin arvoihin olisi hyvä reagoida mm tehostamalla tuuletusta.
Radon on säteilytyyppinen jalokaasu, jota muodostuu mm uraanin pillkkoontumisen yhteydessä ja jatkuvasti maa-aineksissa. Se tulee ilmaan maaperän/kallioperän halkeamien kautta. Ja taloihin myös mm pohjarakenteiden halkeamien kautta. Mahdollisesti myös seinien kautta.
Betonitalossa mittaustulokset antoivat alle 200, nyt tässä kivitalossa sain 375 lukeman.
Hehee. Talo on suunniteltu kyllä päin honkia, jos radon-pitoisuudet ovat luokkaa 375. EU-direktiivi uhkaa puolittaa vanhojenkin talojen pitoisuudet 200, koska radon on merkittävä uhka terveydelle
En ymmärrä mikä siinä on niin vaikeaa, kun jo 50-luvulla osattiin suunnitella rintamamiestaloja maakellarilla., joiden radon-pitoisuudet olivat alle 50. Jo kauan on tiedetty, että suomen oloissa et pysty pitämään taloa talvella 20asteen lämpösenä heikentämättä sisäilman laatua.
Ainoa keino vähentää radonia on kunnollinen perustus ja tuuletus.
Kunnon perustukseen lasket varmaan sen että perusmuurin ja betonisen lattialaatan raot on tiivistetty kunnolla. Mutta lisäksi kunnollinen tiivistys tarvitaan muuallakin lattiassa. Kaikki putkien tms. reiät pitää tiivistää täysin tiiviiksi radonkermillä tms.
Itse aion laittaa radonkermit vaikka kartan mukaan olenkin vihreällä radonalueella eikä tarvitsisi, mutta kun se on niin helpo ja halpa tapa niin totta kai.
Niin siis radon ja homeeristyksessä oleellisin asia keskikerroksen lattia on esim. tiivis puulattia, joka päästää ilmaa vain todella niukasti lävitseen, mutta kuitenkin hengittää, jotta homeita ei myöskään synny ja keskikerroksen ilmanvaihto ei tule kellarista ja kellari pitäisi tuulettaa todella hyvin koko ajan ristivedossa, kuten ennen vanhaan ja lattialuukku on paras ja tiivein eriste, jota voi halutessa tuulettaa.
Talon voi tietenkin rakentaa suoraan betonilaatan päälle rakentamatta kellarikerrosta, mutta silloin olisi hyvä jos olisi esim. kerrosänky ja nukkua pari metriä lattiaa korkeammalla, jotta radon-pitoisuudet pysyvät pieninä. Betonilaatalle talon rakentaminen säästää paljon, mutta homevaara ei tuuleta riittävästi.
Kolmas vaihtoehto jos haluaa säästää vieläkin enemmän rahaa on olla rakentamatta lattiaa ollenkaan. Radon-pitoisuudet pysyvät todella pieninä, jos tuulettaa riittävästi, eikä nuku lattialla.
Talot pitäisi suunnitella lämitettäväksi 10-15asteeseen suomen talvessa, eikä miksikään 25-27 asteiseksi. Lämmityskulut ja radon-pitoisuudet laskisivat yli 70%ntia, jos niin toimittaisiin. Eristämisellä saavutetut hyödyt ovat kokemuksen mukaan vähäisiä suhteessa tuuletukseen. Huoneiden koko vaikuttaa todella ratkaisevasti radon-pitoisuuksiin, siksi leikkimökit ja pienet teltat ovat usein radon ja home-pommeja, koska ilmanvaihto ei toimi.
Radon on haitallista jo pieninä määrinä. Syövän saamiseen kuitenkin tarvitaan isoja annoksia ja radon on vain yksi haitallinen kemikaali, jota talojen eristäminen ympäristöstä teettää.