Olin keväällä todistajana oikeudenkäynnissä, jossa henkilö A hävisi jutun.
Samaan aikaan samainen henkilö A sidosryhmineen kolme rikosilmoitusta törkeistä pahoinpitely-yrityksistä, joissa olin syylliseksi epäiltynä. He väittivät että yritin ajaa heidän päälleen tahallaan autolla.
Syyttäjä teki syyttämättäjättämispäätöksen, mutta nosti syytteen liikenteen vaarantamisesta.
Muuttuvatko nämä asianomistajat nyt syyttäjän todistajiksi, jotka joutuvat valan velvoittamana pysymään totuudessa?
Kun nimittäin lueskelee heidän kuulustelupöytäkirjojaan herää muutamia mielenkiintoisia asioita tuohon totuudessa pysymiseen liittyen.
Samaan aikaan samainen henkilö A sidosryhmineen kolme rikosilmoitusta törkeistä pahoinpitely-yrityksistä, joissa olin syylliseksi epäiltynä. He väittivät että yritin ajaa heidän päälleen tahallaan autolla.
Syyttäjä teki syyttämättäjättämispäätöksen, mutta nosti syytteen liikenteen vaarantamisesta.
Muuttuvatko nämä asianomistajat nyt syyttäjän todistajiksi, jotka joutuvat valan velvoittamana pysymään totuudessa?
Kun nimittäin lueskelee heidän kuulustelupöytäkirjojaan herää muutamia mielenkiintoisia asioita tuohon totuudessa pysymiseen liittyen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Sekava juttu, mihin ei suoraa vastausta pysty antamaan.
Joka tapauksessa täysin sivulliset, joita on kuultu todistajina sekä poliisin esitutkinnassa, että oikeudessa ovat todistajia koko ajan. Jos he ovat puhuneet perättömiä, niin on syyttäjän asianana pyytää poliisia suorittamaan heidän osaltaa uusi esitutkinta valehtelusta, niin poliisikuulustelussa, kuin oikeudessakin. Mutta ennen kuin syyttäjä tällaista pyytää, niin hänelle on esitettävä faktat.
Muitten asema sen suhteen, kuullaanko heitä oikeudessa valan nojalla vai ei, ratkeaa vasta siellä.
Jos jutussa ei ole yhtään sivullista todistajana kuultu, niin sellaisen jolla on vaarana joutua itse syytteeseen, ei saa syytettä valehtelustaan.
Eli nämä ovat niitä juttuja, joista ei oikeuessakaan tule selvyyttä, eli mahdollisesti kaikki syytteet hylätään. Niitä kutsutaan myös paskajutuiksi.
edes oikeudessa vastata kysymyksiin, missä voisi itse joutua rikolliseksi epäillyksi, jos tällaista ilmaantuu, pitäisi puheenjohtajan puuttua asiaan.
Kun asianomistaja teki rikosilmoituksen siinä oli elementtejä, joilla asianomistaja yritti osoittaa rikoksen tapahtuneen.
Nyt jos todistuksessaan hän kertoo saman kuin poliisikuulustelussa niin osa asioista on paikkaansapitämättömiä.
Jos taas hän muuttaa kertomustaan herää kysymys onko sekään totta?