Kuvasraja jota purjehtijan ei kannata näyttää vaimolle.
http://photos.sfsurvey.com/sail1/imagepages/image1.asp
Muistetaan siis sulkea tiiviisti kaikki luukut hyvissä ajoin ennen San Fransiscoon saapumista. Toinen opetus voisi olla, että paukkuliiviin ei ole luottamista.
http://photos.sfsurvey.com/sail1/imagepages/image1.asp
Muistetaan siis sulkea tiiviisti kaikki luukut hyvissä ajoin ennen San Fransiscoon saapumista. Toinen opetus voisi olla, että paukkuliiviin ei ole luottamista.
Vastaukset 48
Vanhimmat
Jätkät veteli reivaamattomilla purjeilla ja veneitä oli paljon liikkeellä. Ei toi keli nyt niin pahalta vaikuttanut, mutta riittävän iso matalassa/vastavirrassa nouseva sortuva aalto on aina vaarallinen
Tässä toinen kauan netissä ollut pätkä "eskimosta" (eli kolmesataakuuskymppisestä):
http://www.youtube.com/watch?v=rRY6l2cYYUg
Veneen sisällä kamat voi mennä sekaisin! Kannattaa muuten tsekata, että oman veneen akut ja muut painavat esineet on tukevasti kiinnitetty (varisnkin jos aikoo isommille vesille, missä murtuvia aaltoja esiintyy paljon useammin kuin täällä). Ilman turvavaljaita voi käydä huonosti.
tuo kuvattu purjehtija ole päässyt tuolla purkillaan aikaisemmin noin kovaa, kuin tuossa surffissa.
Moottorivene oli selvästi vakaampi, pyörähti vain 180 astetta siinä kun purkkari 360.
Niin, moottorivene jää kiellumaan "selälleen" veteen, kun taas purjevene kääntyy oikein päin kölin avulla urpo.
Videollahan sanotaan: "And now the rescuers need to bee rescued." Hah ja että moottorivene olisi paljon vakaampi. Ehkä niin, mutta ainakin se on myös tappava. Purjevene pelasti itse itsensä ja ajelehti tyynemmille vesille, kun motoristit piti tulla hakemaan helikopterilla HAHAHAHAHAA.
tosissaan tuon viimeisen heiton...
Kun noin paljon on kuvia, myös helikopterista, taisi olla jollain paikallisella purjehduskoululla käytössä ollut materiaali.
Kyllä nykyajan digikameraan kuvia mahtuu.
Ja kaikki kuvat on kyllä maalta aika lailla samasta paikkaa otettu.
Miksi ihmeessä tuo ei olisi ihan aito tilanne?
Siellä missä on surffareita, on myös aina kuvaajia.
Ja niillä pojilla on kunnon kamerat ja putket.
viranomaiset todella antaisivat harjoitusmielessä upottaa purjeveneitä vilkkaalle Golden Gate sillan alla kulkevalle väylälle. Jos asia olisi kuitenkin järjestetty harjoitusmielessä papparaisen sijaan olisi varmaan valittu nuorempi kaveri jolle olisi puettu päälle toimivat pelastusliivit.
Kysymyksessä onkin aito tilanne jossa vuorovesivirta ja mereltä tuleva maininki yllättivät seilorin pahan kerran. Miten tilanteessa muuten olisi pitänyt menetellä jotta kaatuminen olisi vältetty, onko kellään kokemusta?
Hokema kölivene ei kaadu voitaisiin kuvien perusteella muuttaaa muotoon "ei kaadu yleensä yli kolmea kertaa ennen uppoamista".
Köliä ei laiteta minkään muun syyn vuoksi vaan ja ainoastaan sen takia, että vene kääntyisi oikein päin sen kaaduttua. Miksi nuo moottoriveneiden suunnittelijat on niin tyhmiä?
Ehkä se moottorivene vain ei ollut tarpeeksi painava, kuten olemme oppineet kunnon moottoriveneiden olevan. Sehän ei edes painunut pohjaan.
tahallisesti, onhan siellä sukeltaja vedessä jo odottamassa. Eli kuvasarja jostain pelastusharjoituksesta. Mutta voihan kölivenekin kaatua, kaatuihan Harkimokin yksinpurjehduksellaan ja moni muu.
kuvatekstin mukaan paikalla oli surffareita jotka pelastivat herrashenkilön hukkumasta
sattumalta kuvasi optimaalisesta kulmasta koko jutun...
vene oli Catalina 22, kun se oli Ameriikassa kuvattu. Briteissä Jaguar 22. Sattuu itsellä olemaan samallainen kiintokölillinen malli:) Lavastettu tai ei, mutta suuri oli aalto.. ehkä harvinainen meidän rannikoillaimme, tai kuka lähtee tuollaseen keliin..?
Surffauksesta mitään.
Nykyään melkein poikkeuksetta on porukassa ollessa yksi kuvaajan roolissa.
Surffilaudalla istuskellessa, tai rantakivillä on ollut hyvä sauma kuvata tuo tapahtuma.
Nuo märkäpukuiset kaverit ovat juuri niitä surffareita.
Miksi ihmeessä joku menisi vapaaehtoisesti pyörähtävään veneeseen edes harjoitusmielessä?
Eihän tuossa keli ole paha, apinanaivo vaan tuli veneellään liian lähelle rantaa.
kun joku menee vapaaehtoisesti surffilaudalla pyörähtämään...
luulisi laittavan varmuuden vuoksi edes kypärän päähän kun siellä on niitä irtoilevia mastonkappaleitakin
Yksikään isompi sarjavalmisteinen vakiokölivene ei kaadu Itämeren oloissa. Kukaan ei ole kuin lukenut noista jutuista. Vaimot, lapsoset ja palstan friikit voivat nukkua yönsä aivan rauhassa edelleen.
Jos väitätte päinvastaista näyttäkää yksikään tapaus vakuutus yms. tilastoista.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=111&conference=667&posting=22000000039155080 ...mikähän vene tällä friikillä mahtaa olla
En usko että on mennyt nurin ympäriinsä. Kallellaan on voinut käydä ja saalingit upota veteen, mutta ei ole mennyt kuppi nurin akselinsa ympäri. Yhtään luotettavasti raportoitua tapausta en minäkään ole kuullut tälläisestä Suomessa. Joku itse rakennettu tai kilpakäyttöön modifioitu raaseri voisi täläiseen yltää, mutta ei tosiaan veistämöiden perheveneet tyyliin SW27. Lukemalla kirjallisuutta selviää, että tapaus on vallan harvinainen muutenkin. Yleensä nämä on niitä Mariksen saunan juttuja.
Avomerikelpoinen vakiovene sietää kallistamista 120 astetta eli masto reilusti (30 astetta) pinnan alla, josta se vielä nousee takaisin pystyyn. Ylösalaisessa tilassa, siis 180 asteessa, vene pysyy ellei ole aallokkoa. Aallokossa se pyrkii kiepahtamaan takaisin oikein päin. Stabilitettikäyrät lienevät useimmille tuttuja. Niistä näkee missä kallistuskulmassa ko veneen vakaus häviää. Joissakin valtameriveneissä vakauksen häviäminen (AVS) tapahtuu vasta 170 asteessa.
Mitä kaatuminen tarkalleen ottaen tarkoittaa?
Onko se 90 asteen kallistuma, vai riittääkö "kaatumiseksi" pelkkä purjeiden kastuminen mereen esim. spinnulla broachatessa (alle 90 asteen kaatuminen)? Jollapurjehtijoille "oikeat" kaatumiset, joissa vene ei enää oikene pystyyn ilman avustusta, ovat tuttuja. Ne opitaan jo optari-iässä.
Miksi yhdistät veneen kaatumisen vakuutustilastoon? "Knock down" eli kumolleen 90 asteeseen kaatuminnen ei aiheuta ilmoitusta vakuutusyhtiölle, jos vaurioita ei syntynyt.
Jos tarkoitat "yön rauhassa nukkumisella" nukkumista Itämeren ylitysten aikana, kannattaa vene varustaa kunnollisilla korkealaitaisilla meripunkilla. "Vaimot, lapsoset ja palstan friikit" eivät nuku merellä hyvin, jos putoilevat laidattomista sängyistään tai poukkoilevat salongin leveillä sohvilla.
Tässä reipasta kisatunnelmaa ja oikeita kaatumisia pienemmilä veneillä
http://www.youtube.com/watch?v=bLdKsApSVns&feature=related
Jostain syystä tällainen ison köliveneen pieni spinnuharmi on youtubessa nimetty "knock downiksi", vaikka ei näyttäisi olevan lähelläkään sitä. Ehkä knock down tai kaatuminen on aika subjektiivinen käsitys? Eikö kaatuminen ole sitä, kun maston toppikin kastuu?
http://www.youtube.com/watch?v=DG3jA6Fswak&feature=related
toi kuvasarja on vanha juttu ja loppuun kaluttu. Ukot oli ajanut väärästä välistä sillan ali, paikka on selvästi merkattu ja kielletty veneille. Kuvissa näkyy paljon surffareita, jotka meloivatkin kaatuneen veneen luokse ja pelastivat ukot. Paikalle hälytetty merivartiosto otti kuvia helikopterista.
Eihän näissä videoissa mitään siltaa näy?
Ehkä viittasit aloittajan viestin linkkiin??
aluevesistä puhutaan. Itämerellä on sattunut kaikenlaista, myös isoille laivoille.
Eikö sinun mielestäsi vene vielä ole nurin, kun kallistuu niin että saalingit on meressä? Eikö ympärimeno 360 astetta ole sittenkin hieman eri asia kuin kaatuminen tai nurinmeno? Entä 120 astetta ja siitä samaa tietä ylös, eikö sinun mielestäsi riitä nurinmenoksi? Jutut menee sekaviksi, jos sama asia tulkitaan monella tavalla.
"Lukemalla kirjallisuutta selviää, että tapaus on vallan harvinainen muutenkin." Ehkä alan kirjallisuuden tuntemuksesi on puutteellinen, ellet tässäkin tarkoittanut ainoastaan Suomen aluevesirajan sisäpuolta. Jopa suomenkielisistä kirjoista löytyy kuvauksia veneen ympärimenoista tai kaatumisista. Tulee mieleen vaikkapa Ervien kirja pallonkierrosta vastatuuleen (Swan 371 "Dynamite" meni nurin Afrikan eteläpuolella). Fastnetin katastrofin varmaan jokainen muistaa....siitäkin on kirjatietoa.
Tarkoitin kokonaan ympäri menoa akselinsa ympäri tai niin että vene käy ainakin masto 45 asteen kulmassa veden alla. Ei kai kallellaan oloa lasketa kaatumiseksi? En laske näitä saalinkien uittamisia kaatumiseksi, vaikka ei tälläiseenkään tuli päätyä.Mutta kyllä vene siitä oikenee eikä vaaraa hyvin rakennetulle veneelle ole. Puhuin itse Itämerestä, joka on rajoitettua mutta 90% purjehtijoista ainoa purjehdusalue, jota he käyttävät. Rajasin myös tarkoituksellisesti ulkopuolelle kisat ja kisaveneet. Eli dokumentoitua ja luotettavaa raportointia sarjavalmisteisen matkapurjeveneen menosta ympäri ei taida olla näillä rajauksilla. Legendat on erikseen.
sarjavalmisteiseksi köliveneeksi. Tälläinen vehje meni kilpailussa Näsijärvellä(?!?) spinnuproutsissa 90-luvun loppupuolella aluksi kyljelleen jolloin vesi täytti koko veneen joka jäi kellumaan ainoastaan 40 cm keulaosa veden yläpuolella. Paikalle tullut "meripelastus" alus sai nostoliinat kiinni ennen kuin vene upposi kokonaan. Laite nostettiin ja kuivattiin ja mm kaikki sähkölaiteet uusittiin... ainakin tästä tapauksesta löytyy merkintä jostakin vakuutustilastosta. Ko. vehkeitä pyörii runsaasti merellä kisa- ja retkikäytössä. Tiedän että venetyypillä on ajattu on mm. Tanskasta Suomeen.
"Yhtään luotettavasti raportoitua tapausta en minäkään ole kuullut tälläisestä Suomessa". Et siis tarkoittanutkaan Suomen merialuetta!
Halusitko nyt rajata veneen kaatumiset vain suomalaisiin purjehtijoihin ja niihin, jotka eivät purjehdi Itämeren ulkopuolella? ("Puhuin itse Itämerestä, joka on rajoitettua mutta 90% purjehtijoista ainoa purjehdusalue").
Kun sitten jostain syystä haluat rajata kaatumiset yli 135 asteen kallistumaan, "masto ainakin 45 asteen kulmassa veden alla", on selvä että tilastoja on vaikea löytää. Purjehtijoilla ei ole raportoimispakkoa, kaikilla ei edes vakuutustakaan.
Miten muuten päädyit 135 asteeseen? 135 astetta merkitsee valtaosalle veneistä AVS:n ylittämistä. Entä mikä ajatus oli kisaveneiden poissulkemisella? ("Rajasin myös tarkoituksellisesti ulkopuolelle kisat ja kisaveneet"). Perhemiehistö voi broachata spinnulla ja saada veneensä kumoon niinkuin kisoissakin, mutta kyllä vene oikenee.
Onko tarkoituksenasi yrittää todistaa, että Itämerellä purjehtiessa ei kertakaikkiaan voi olla ympärimenon riskiä?
Pitäisikö rajata koskemaan vain heinäkuuta?
... viestissäni oli pieni epätarkkuus - eihän se vene kokonaan vedellä täyttynyt vaan nokkaan jäi ilmatasku jonka varassa vene kellui pystyasennossa. Painee vaikutuksesta ilma pakeni kaikista mahdollisista raoista ja vene oli paikallaolleiden mukaan vajonnut pikkuhiljaa syvemmälle.
koska tapahtui kisoissa, eikä ilmeisesti kallistunut yli 135 astetta.
Esimerkkisi oli silti erinomaisen hyvä.
JOstain syystä vakuutusyhtiöt eivät näytä julkaisevan minkäänlaisia tilastoja erityyppisistä venevahingoista, vaurioiden laadusta, venemerkkikohtaisista vaurioista, mastovaurioista eikä edes korjauskustannuksista...vaikka asia kiinnostaisi meitä monia.
... ehkä nyt venerekisterin voimaantultua kaikille Banner 23 omistajille voitaisiinkin lähettää varoituspostia, että venetyyppinne on 90-luvulla suoritetussa käytännön testissä todistetusti merikelvoton ja mitään Tanskan reissuja ei ainakaan suositella.
Vakuutusyhtiöt kouluttavat jatkuvasti mm. koneyrittäjiä konepalojen ehkäisemistarkoituksessa. Tähän toimintaan panostetut tunnit tulevat yhtiöille helposti yhdessä ehkäistyssä konepalossa takaisin. Olen jäsen kolmessa pursiseurassa mutta vielä ei ole kukaan tarjoutunut minua meriturvallisuusaioissa kouluttamaan. Veneonnettomuuksissa on usein vielä hengenlähtökin lähellä mikä on yhtiöille erityisen kallista.
Mistäs tiedät, että linkin takana olevassa tapauksessa ei ollut kyse jostain raaserista ?
Toinen juttu on sitten, missä menee kallellaan olemisen ja nurin menemisen raja? Omasta mielestäni Amer Sport kuvassa on nurin, ei ainoastaan seilaa kallellaan...
http://www.volvooceanrace.tv/javaImages/46/eb/0,,12573~3402566,00.jpg
Minusta Amer ei ole kuvassa kaatunut. Epäilen miehistönkin sanovan tilannetta brouchaamiseksi eikä kukaan puhu mitään mistään kaatumisesta. Tuollaista kallellaan menoa sattuu kun koetetaan mennä maksimi vauhtia.
Ja metsässäkään puut ei kaadu, ellei ne ole 45 asteen kulmassa maan sisään...
Kyllähän Amer selvästi brouchin johdosta kaatui, ei mennyt ympäri, ei katolleen, ei uponnut. Mutta kyljellään on, sitä sanotaan myös kaatumiseksi.
"Puhuin itse Itämerestä, joka on rajoitettua mutta 90% purjehtijoista ainoa purjehdusalue, jota he käyttävät. Rajasin myös tarkoituksellisesti ulkopuolelle kisat ja kisaveneet. Eli dokumentoitua ja luotettavaa raportointia sarjavalmisteisen matkapurjeveneen menosta ympäri ei taida olla näillä rajauksilla. Legendat on erikseen."
Noilla rajauksillasi kyse siis olisi siitä millaiseksi tavallinen (siihen 90% kuuluva) perhemiehistö kokee veneen äkillisen kallistumisen. Olen ihan varma että ko. tilanne raportoitaisiin veneen kaatumisena. Mutta joka tapauksessa, harvinainen tapahtuma matkaveneellä, siitä olemme samaa mieltä.
aivan tavanomainen perheen kanssa spinnulla purjehtiessa...Merihiisi tietää...Lapsilla on hauskaa kun iskä näyttää, ettei tämä ole lähelläkään kaatumista !??
Ne meistä, jotka ovat Amerin malliin brouchanneet, tietävät kuinka veneen sisällä kattilat ja kirjat lentelevät, hillopurkit ja kaikki mahdollinen kama on tollaisessa tilanteessa saaneet kyytiä. Hyvä, että kaapeissa on luukut. Pääasia, että gastit/perhe pysyy veneessä ja ettei vene hörppää vettä sisätiloihin.
Silloin, kun samanlainen kaatuminen (jos saan käyttää tätä termiä) sattuu merenkäynnin eikä broachin takia, siihen liittyy raju isku ja hurja rytinä. Ne tietää, jotka on kokeneet.
tällä palstalla on näitä wanna be purjehtijoita ja bavariamiehiä,jotka pelkäävät purjeveneen kallistusta.ymmärrän ettei lapsiperhe välttämättä vedä rajoilla,mutta kyllä jätkäporukassa ja kisoissa vedetään välillä broauchatenkin eikä se hirvitä ainakaan ketään minun miehistössä.välillä hajoaa plokeja, puomeja ja purjeita,mutta se kuuluu lajin henkeen.ja banner 23 tuskin on pursi jota vesihiisi tarkoitti avomerikelpoiseksi perhepurreksi.minä en ainakaan laskisi.
Ei voi kuin ihmetellä, koska en itse ole Bannerilla purjehtinut. Kerro lisää!
Onko tosi että se hörppää vedet sisään järviolosuhteissa mennessä kyljelleen spinnuproutsissa, eikä oikene kölin avulla? Vaatiko tuo miehistöltä erityisominaisuuksia töppäilyjen kasaantumisen varmistamiseksi?
Ohessa tarinaa Bannerista vuodelta 02. Kippaus on tässä ketjussa mainittu. Miehistönä veneessä toimi sen toisen Tamperelaisseuran monikertaisia päijännepurjehduksen voittajia ja avomeri SM mitalisteja jne. Seurakavereista ei sitten sen enempää. IMS-mittasääntö ei kelpuuta venettä kisoihin, sillä sen oikaiseva momentti ei riitä täyttämään IMS-vaatimuksia (luokitellaan jollaksi).
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=111&conference=667&posting=3000000000337606
Löytyikin todiste että kölivene voi kaatua sittenkin: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=111&conference=667&posting=22000000038992581
Telakoitu venehän ei voi sinun määritelmäsi mukaan kaatua, ei mitenkään. Sanoithan aikaisemmin, että kaatuminen tarkoittaa maston menevän vähintäin 45 astetta vaakatason (merenpinnan) alapuolelle. Kuivalla maalla telakoitu vene "kallistuu" korkeintaan vaakatasoon, kun telakoitituet tai pukki pettää.
Ehdotan, että perut myös aikaisemmin esittämäsi määritelmäsi kaatumisesta.
Harmi, ettei suomenkieleen ole vakiitunut selviä vastineita englantilaisille termeille "knock down" (purjehduksessa termi tarkoittaa tuulen voimasta kyljelleen kaatumista eli n. 90 astetta) ja "capsize" (esim. murtuvan aallon aiheuttama kaatuminen tai ympärimeno, josta oli kuvasarja aloittajan viestissä).
Kälivene on semmoinen reaalimaiman fyysinen esine, kiinteää ainetta. Kyllä semmoinen voi kaatua ja kääntyä mihin asentoon tahansa. Kaatavaa voimaa tarvitaan tietysti aika paljon, mutta sortuva aalto, joka on riittävän korkea, voi paatin kääntää alassuin.
Samoin rekka-autoilla on tapana aina joskus heittäytyä selälleen, ja busseilla. Henkilöautot silloin tällöin heittävät oikein volttisarjoja.
Kyllä suomessakin on isoja murtuvia aaltoja aina sillon tällöin, jopa tuubavia. Yli 3m jyrkkäseinämäisiä aaltoja tavataan mm. Porissa ja Hangossa. Vene menee niissä nurin niin että heilahtaa jos vain liian lähelle rantaa ajaa.
http://www.icetool.com/projects/fin/surf/Hankohigh.wmv
Oli hieno video. Valtameren surffiaallot on tietenkin eri mittaluokkaa, jopa näitä:
http://www.youtube.com/watch?v=k2vkwy2vdP4
Länsituulella Reposaaren-Mäntyluodon aallonmurtajan aukon edustalla. Selkämeren siinä saa levottomaksi aukean merenselän maininki, heijastukset aallonmurtajista ja Kokemäenjoen virtaus vasten maininkia. Saattaa muodostua varsin jyrkkiä pyramidimaisia aallonhuippuja, joista alastulossa ei välttämättä arvaa minne päin putoaa. Väylällä on kuitenkin syvyyttä 10 m ettei siinä tuon aloituksen mukaisia matalaan sortuvia aaltoja kohtaa. Aloituskuvastossa kun mielestäni mentiin matalaan kuin surffilaudalla ikään ja surffilaudaksi köliveneestä ei ole - kaikkeen muuhun kyllä kunhan pysyttelee tarpeeksi syvillä vesillä.
Ja valtameren maininki on sitten ihan eri juttu, mutta riittävän syvässä vedessä ja ilman virtaa vasten maininkia pitkää ja loivaa minne pikkuvene hyvin mahtuu sekaan. Murtuva aalto riittävän suurena aiheuttaa aina pienelle veneelle nurinmenon riskin, jos keli siltä näyttää luukut kiinni ja kannella olijat valjaisiin.
Monille Kokemäen suisto on tuttu, itselleni ei. Ehkäpä valtameri saattaa kiinnostaa monia, vaikka sinne ei koskaan purjehtisikaan.
"Ja valtameren maininki on sitten ihan eri juttu, mutta riittävän syvässä vedessä ja ilman virtaa vasten maininkia pitkää ja loivaa minne pikkuvene hyvin mahtuu sekaan".
Meillä on tuosta hieman erilainen kokemus. Omilla reissuilla olen todennut, että valtamerillä onkin yllättävän usein pottumaista merenkäyntiä, joka johtuu ristiaallokosta. Sitä syntyy mm. etäisistä myrskyistä joiden mainingit liikkuvat vaikka tuhat mailia ja tulevat eri suunnasta kuin vallitseva tuuli. Tuloksena oli toisinaan hyvinkin korkeita ja hankalia aaltoja mm. lähes koko legillä Australiasta Etelä-Afrikkaan (istuinlaatikko täyttyi usein ja vene rojahti kyljelleen aika voimallisesti muutamia kertoja).
Matalapaineiden liikkuessa muodostuu tuulen suunnan muuttuessa myös korkeita aaltoja. Pienestä veneestä katsottuna ne näyttävät toisinaan aaltovuorilta ja murtuvahuippuiset ovat aika pelottavia. Joillakin alueilla taas merivirrat muokkaavat aaltoja, vaikka syvyyttä olisi kilometri. Erityisen vaarallinen aaltoalue on Agulhasin virrassa; karttaan on painettu varoitus 20 m aallonkorkeudesta. Moni on haaksirikkoutunut ja purjeveneitä on mennyt ympäri.
"Murtuva aalto riittävän suurena aiheuttaa aina pienelle veneelle nurinmenon riskin, jos keli siltä näyttää luukut kiinni ja kannella olijat valjaisiin".
Totta puhut, mutta pienellä miehistöllä (2h), teimme toisin - varsinkin pimeän aikana kun aaltoja ei nähnyt: luukut kiinni ja salpaan eikä ketään kannelle! Tuuliperäsin ohjasi yleensä aina, vain poikkeustapauksessa käsiohjaus.
Kyllä täällä kotivesillä on kesympää!