Olen seurustellut hieman yli puoli vuotta erään ihanan naisen kanssa. Alussa suhteemme oli erittäin lämmin ja seksiä oli paljon. (2-5 krt/vko) Molemmat nauttivat siitä ja pidin omalta osaltani huolen siitä, että myös naiseni saa orgasmin, aina kun haluaa.
Pikkuhiljaa alkoi seksin määrä vähentyä (1 tai 2 krt/vko) ja miehenä tämä alkoi ahdistaa suunnattomasti minua. Rakastin ja halusin häntä edelleen, en ymmärtänyt mikä suhteessa mätti. Yritimme keskustella asiasta (minun aloitteestani), mutta homma meni riitelyksi. Hän syytti minua siitä, kun suutun aina, jos en saa joka kerta kun haluan. Syyksi seksin vähentymisen oli väsymys tai "on nyt vaan muuta mielessä." Minussa ja suhteessa ei kuitenkaan ollut kuulemma mitään vikaa.
Yritin ymmärtää, olla kärsivällinen, painostamatta ja antaa hänelle aikaa. Panostin hellyyteen ja läheisyyteen muulla tavoin. Halailemalla, suukottelemalla, hieromalla, kehumalla häntä. Ja aidosti pidin itse myös siitä, kun sain olla häntä lähellä.
Kuitenkin seksi vähentyi edelleen.(n.1krt/vko-2vko). Näin tuoreessa (6kk) suhteessa se tuntui minusta oudolta (ikämme n.30v). Mielestäni seksi oli edelleen hyvää (silloin kuin sitä oli) ja hänkin sanoi nauttivansa siitä paljon (uskoakseni totta, orgasmeista päätellen). Aloin hiljalleen katkeroitua ja masentua ajatukseen siitä, etten saa pitää unelmieni naista hyvänä, vaikka edelleen seurustelimme. Tämä alkoi johtaa riitelyyn erilaisista pikkuasioista ja tiesin, että tällä menolla suhteemme on ajautumassa loppuunsa. Olemme eron partaalla.
Kysynkin (naisilta), että jos molemmilla on vielä halua yrittää, mikä neuvoksi tämän kaltaisessa tilanteessa? Miten voisin parhaiten lähestyä häntä asiassa syyttelemättä? Ja mikä neuvoksi seksin suhteen jatkossa, jos jatkamme yhdessä?
Kiitti etukäteen vastaamaan vaivautuneille!
Pikkuhiljaa alkoi seksin määrä vähentyä (1 tai 2 krt/vko) ja miehenä tämä alkoi ahdistaa suunnattomasti minua. Rakastin ja halusin häntä edelleen, en ymmärtänyt mikä suhteessa mätti. Yritimme keskustella asiasta (minun aloitteestani), mutta homma meni riitelyksi. Hän syytti minua siitä, kun suutun aina, jos en saa joka kerta kun haluan. Syyksi seksin vähentymisen oli väsymys tai "on nyt vaan muuta mielessä." Minussa ja suhteessa ei kuitenkaan ollut kuulemma mitään vikaa.
Yritin ymmärtää, olla kärsivällinen, painostamatta ja antaa hänelle aikaa. Panostin hellyyteen ja läheisyyteen muulla tavoin. Halailemalla, suukottelemalla, hieromalla, kehumalla häntä. Ja aidosti pidin itse myös siitä, kun sain olla häntä lähellä.
Kuitenkin seksi vähentyi edelleen.(n.1krt/vko-2vko). Näin tuoreessa (6kk) suhteessa se tuntui minusta oudolta (ikämme n.30v). Mielestäni seksi oli edelleen hyvää (silloin kuin sitä oli) ja hänkin sanoi nauttivansa siitä paljon (uskoakseni totta, orgasmeista päätellen). Aloin hiljalleen katkeroitua ja masentua ajatukseen siitä, etten saa pitää unelmieni naista hyvänä, vaikka edelleen seurustelimme. Tämä alkoi johtaa riitelyyn erilaisista pikkuasioista ja tiesin, että tällä menolla suhteemme on ajautumassa loppuunsa. Olemme eron partaalla.
Kysynkin (naisilta), että jos molemmilla on vielä halua yrittää, mikä neuvoksi tämän kaltaisessa tilanteessa? Miten voisin parhaiten lähestyä häntä asiassa syyttelemättä? Ja mikä neuvoksi seksin suhteen jatkossa, jos jatkamme yhdessä?
Kiitti etukäteen vastaamaan vaivautuneille!
Vastaukset 16
Vanhimmat
että tuohon on nyt paha sanoa et mistä kenkä puristaa. Veikkaisin kuitenkin et kyse saattaa olla jostain muustakin kuin seksistä. Ja mikä se voisi olla... En tiedä. Joku asia sun naista kuitenkin jarruttaa, seksissä tai muuten. Se ei välttämättä johdu susta lainkaan vaan saattaa tulla jostain entisestä suhteesta tai muusta elämänkokemuksesta. Hankalinta tässä asiassa on se että naisesikaan ei välttämättä tiedä syytä. Hän tietää vain että jotain on pielessä. Valitettavaa mutta tällaisia me naiset olemme.
Vaikutat siltä että todella välität naisestasi niin suhteeseen toki kannattaa panostaa. Jotkut naiset kylläkin pelästyvät yltäkylläistä hyvää esim. siksi etteivät ole tottuneet sellaiseen eivätkä koe "ansaitsevansa" sitä. Ja kun sitä tule aina vaan enemmän, saa se entistä enemmän lukkoon. Itse olen kuulunut tähän kastiin joten tiedän mistä puhun.
Eipä kai tosta tilanteesta pääse ku puhumalla. Toivon että saatte suhteenne kuntoon!
mä en kyllä yhtään ymmärtänyt/ samaistunut tuohon äskeiseen "liian yltäkylläistä"-juttuun,mut toki niinkin kai voi olla joidenkin kohdalla.
ajattelin nyt kuitenkin laittaa oman näkemyksenikin listalle.
minä jos käyttäytyisin noin. olisin jostain tekosestasi tai sanomisestasi loukkaantunut. koen ettet arvota mua. tai sitten et vaan enää saa seksimielessä mua syttymään.
mieti sopisko joku noista..?
Meillä tuommoinen vastaava tilanne päättyi siihen että nainen ilmoitti tahtovansa "entiseen elämään" takaisin. Ei ollut enää mitään millä sen asian olisin voinut korjata vaikka parhaani tein. Sielläpä se nyt sitten istuu koiransa kanssa tv:n ääressä yksin kaikki illat. Olen surullinen sen tytön puolesta, niin hukassa elämässään eikä ymmärtänyt mitä oli tarjolla ja mitä menetti.
Minä sanoisin että sellaista elämä vain on.Ajan myötä jokaisella parilla seksin määrä vähenee ja se on ihan normaalia!Tämän asian vain pitää jokaisen ymmärtää ja hyväksyä! Toisen ihmisen tuoma läheisyys ja hellyys jo antaa niin paljon, että tavallaan seksin tarve vähenee.Sen muuten huomaa siitäkin, että jos joutuu olemaan erossa toisesta jonkin aikaa, niin silloin kyseiset tarpeet taas nousevat pintaan.
Muista myös tämä asia, että ei se naista vaihtamalla parane tai tilanne muutu. Aluksi voisi taas olla enemmän seksiä mutta se muuttuisi hetken kuluttua. Näin kävisi uudelleen ja uudelleen, joten se ei ole ratkaisu.
Onhan varmaan olemassa aina joitain, jotka koko ajan haluavat seksiä kyltymättä, mutta se ei ole normaalin ihmisen toimintaa!!
Meillä mieheni kanssa on seksiä n.1krt/vk tai harvemmin ja se on ihan hyvä määrä kummankin mielestä. t. nainen 32v.
Jos vaihtaa kumppania riittävän usein, tulee sitä villiä alkukauden seksiä jatkuvasti. Ja riittävästi. Eikä tu yksitoikkoista. Aina eri peli ajettavana, Tai sit pitää useempia jatkuvasti ja vaihtelee. Jos kerran se seksi ja saaminen useasti ja jatkuvasti on niin tärkeetä!
14 vuotta naimisissa ja seksi ei todellakaan ole vähentynyt,joskus joka päivä joskus viikon tauko mutta molempien mielen mukaan, seksin tuomaa läheisyyttä ja hellän kiihkeää rakastelua ei toisen pelkällä läheisyydellä kuitata. Miksi ei haluaisi tuottaa rakkaalleen maksimaalista nautintoa jos hän siitä tykkää, ps.olenko epänormaali.
miten joku voisi sanoa kuinka usein seksiä on yleinen standardi!! jokainen pari määrittelee sen itse. jos jollekin parille kerta viikossa on hyvä, toiselle parille se saattaa olla hälyttävän vähän ja kolmannelle taas aivan liikaa. eikä kukaan voi sanoa että joku siinä olisi epänormaali. seksi on spontaania läheisyyttä eikä suorittamista. jos siinä on joku epänormaalia niin aikataulutus ja normit!!
Kyllä sen pitäisi olla spontaania, ja niin se on parasta, mutta joillekin pareille suositellaan yhteisen ajan varaamista seksille. Näissä parisuhteissa ihmisillä on erilaiset tarpeet, ja näin pyritään löytämään toimiva kompromissi suhteen pelastamiseksi. Miten tyhmää on erota sen takia että kumpikaan osapuoli ei suostu tekemään jotain toisen parhaaksi ? Parisuhde on kompromisseja ja toisen huomioimista, siinä ei voi edetä ainoastaan toisen mielen mukaan. Jos ei ole valmis tinkimään omista mielipiteistään niin että toinenkin kokee olonsa hyväksi, ei ole valmis parisuhteeseen.
...tuossa pari viestiä aikaisemmin.
Ymmärrän ja tiedän että arjen kiireet luovat omat haasteensa spontaanin seksin ylläpitämiselle. Ja ymmärrän oikein hyvin tuon edellä kuvatun tilanteen sovitusta seksistä.
Jos rakastatte toisianne ja vilpittömästi haluatte elää yhdessä, olkaa samalla puolella asioissa älkääkä vastapelureita. Hyvässä parisuhteessa on enemmän voimaa kuin kumppaneiden yhteenlaskettu voima. Rakkaus vaatii huomiota selviytyäkseen ja saa puhtaimmillaan jokaisen polvilleen!
Ja sitten kun aletaan syyttämään että et antanut kun MINÄ viimeksi olisin halunnut niin on erittäin suuri vaara että tulee katkeroitumista ym.Hyvä seksi on juuri sponttaania, tosin olisi kiva kokeilla vaikka merkkasta kalenteriin keskiviikkoisin klo 17.35 yhdyntä :)
Tuo on kyllä pahimman luokan paskapuhetta etteikö muka vaihtamalla parane. Jos suhteen aikana tapaa henkilön jonka kanssa menee kemiat yhteen paremmin kuin olisi koskaan uskonut kenenkään kanssa tapahtuvan, se todellakin paranee vaihtamalla!
Se alku on aina niin ihmeellinen...ja se ei kestä ikuisesti. Mut hyviä parinvaihtoja sinne vaan, niitä tulee olemaan edessä vielä todella monta jos alkuihastus on se mitä sinä jahtaat.
Siinäpä taas varsinainen besserwisseri. Olen omat vaihtoni tehnyt ja osaan kyllä erottaa rakkauden ihastumisesta.
Sitten kun vahingossa löytää sen jonka kanssa seksi luistaa niin....ja kemiat kohtaa :)
Kyse oli seksin määrästä jne, ei mistään kemiasta!!Lueppa vähän paremmin!!!
Voi pilata suhteen vaikka muuten olisi kuinka kivaa, hyvä ja nautinnollinen seksi taas kantaa vaikka välillä muut asiat menee päin persettä.