en pääse millään vitullakaan eroon subusta..yrityksiä on takana monia..laitoksissa en oo kertaakaan ollu..aina onnistuu pari pv ilman ja taaas mentiin..vituttaa...
koukussa subuun.
ikuisestiko...
4489
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
vedät.
ennen meni koko 8/pv..nyt oon saanu tiputettua annosta n.1mg/pv..että parempaan päin menossa,mutta nivel ja sydänvaivoja on alkanut olemaan,vaikka annostus on jo näinkin pieni..päivänkin kun olen ilman, ni oon ihan umpijäässä koko ajan ja paikat särkee..tosi vittumainen olo..sormet ja jalat puutuu vähän väliä..onkohan kuinka vaarallista?=((
Oireet ovat samanlaisia kuin pojallani oli.
Hän sai lääkäriltä reseptikipulääkettä ja beta- salpaajaa eli sydänrytmilääkettä. Koska sykehän
nousee kovasti yli sadan, kun käytön lopettaa.
Ja paikkoja alkaa särkemään, ns. luihin särkee.
Yritä ponnistella, kyllä se siitä pikkuhiljaa.
Ainakin pojallani lääkkeet auttoivat. Lääkäri
sanoi, ettei niihin kipuihin kuitenkaan kuole,
ne on vaan aika inhottavat.
Tsemppiä sulla kauheesti!! Kirjoittele, miten voit.
Vuosikausia yhtä vuoristorataa. Välillä parempaan päin, mutta sitten relapseja. Viekkarit ovat vain niin helvetillisiä kestää. Lisäksi pelkään abstinenssissa status epilepticusta. Epileptikko kun olen, ja Rivat meni vuosikausia suurella annoksella epiin.
Kappas vain. Diagnoosi tarkentui, ja epilepsiatyyppiini ei klonatsepaami tehoa. Onneksi sain loppujen lopuksi oikeat lääkkeet ja kohtaukset loppuivat, mutta bentsoaddiktio jäi. Tosin nyt ollaan jo hyvässä vaiheessa. Mutta pitkä tuskallinen taival on menty.
Voimia sinulle!